maanantai 10. elokuuta 2020

Virkatut, veikeät kynämaskotit

Se alkaa olla syksy, kun koulut taas alkavat. 

Ei tosin minulla, mutta muilla. Omat koulut on käyty, mutta muistelen kyllä kaihoisasti niitä aikoja, kun koulun alku läheni. Odotin aina innolla paluuta kouluun, siinä oli aina jotain jännittävää uuden lukuvuoden alussa.

Koulumuistot mielessä virkkasin tällaiset veikeät kynämaskotit!

Ne on ihan vaan maskotit. Kynässä. Kynämaskotit. Ei sen kummempaa.

Leikittelin tosin vähän. Siinä kun on pupu ja nalle (vai hiiri?). Voisi ajatella stereotypian mukaan, että pupu on tyttö, koska väri. Mutta siltä löytyykin rusetti kaulasta. Sen sijaan "poikasinisellä" nallukalla on tyttömäisesti rusetti ohimolla heilumassa.

Olikohan se muuten niin, että joillekin lapsille kirjoittamisessa oli jopa hyväksi, jos kynässä oli jotain painoa? Olikohan se silloin, kun painaa liikaa paperiin? Vai mitenkähän se meni? Jos joku tietää faktaa niin saa vinkata!
Huomaatteko mikä pieni toteemi se sieltä muistikirjan välistä tuijottelee?

Kokeilin pienempää maskottia myös klemmarin muodossa!

(On muuten tuokin ohut muistivihko itse tehty ja tuhrupapereista kierrätetty, lopuksi kivalla paperilla päällystetty ja kontaktoitu. Ks. DIY-vihoista ja muistikirjoista esim. tästä postauksesta lisää.)

Klemmarimaskotti on superpieni.

Tein sen ihan samalla kaavalla, pieni pallo ja korvat päälle. Naaman kirjailin, jätin helmet pois ja kirjailin mustalla myös silmät. Suun pidin möllöttävän neutraalina kynämaskottien tyyliin. Oikeasti, jos lapsen käyttöön menisi, voisi olla paikallaan laittaa vähän iloa ja hymyä peliin, mutta näin pessimistiselle aikuiselle käy myös mököttävä ilme, heh.

Kynämaskottien mallit virkkasin Kauneimmat Käsityöt -lehdelle. Lähtökohta oli siis se mikä voisi olla kivaa lapsille syyslukukauden alotukseen. Mutta sitten huomasin, että näistähän löytyi myös suuri ilo ihan näin aikuiselle. Mulla on törpossä tusseja ja muita kyniä. Tuohon väripläjäykseen hukkuu aina tavalliset puukynät. No ei huku enää, kynämaskotit pojottavat ja näyttävät mihin tarttua! Jes, säästyy ainakin kymmenen ärräpäätä viikossa, kun etsii sitä yhtä lyikkärin pätkää tussien seasta.

Ohjeet maskotteihin klemmariversiota lukuun ottamatta löytyy siis nro:sta 5/20. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.