torstai 16. syyskuuta 2021

Tuftattu unikko-alunen (Hävikkiviikko osa 3)

Hävikkiviikko*, kolmas osa! Aika monelle käsityön tekijälle erilaiset langanjämäset ovat yksi ilo ja riesa. Vai vaan riesa? Iloa niistä kyllä syntyy monin tavoin, virkkaamalla ja neulomalla. Mutta enpätä muilla tekniikoilla?

* Tällä viikolla julkaisen muutamia ideoita miten tehdä erilaisia käsitöitä hävikistä tai ilman hävikkiä. Eli toivon mukaan ekologisten kierrätyskäsitöiden ystäville inspiraatiota! 

Ks. osa 1: Moderni "tuohi"kori vessapaperihylsyistä / osa 2: Makrameepanta sukkahousuista

Ohuet lankajämät kuluu helpommin, mutta tällaiset paksut langat jäävät ainakin minulla helposti käsiin pyörimään. Harvemmin paksuja lankoja käytänkään. Mutta sitten muistin: tuftaus! Eli punch needle eli suomalaisittain ihan vaan myös punkaneula. Kätevä tekniikka, jolla saa ikään kuin kirjonnan kaltaista jälkeä ja kankaan toiselle puolelle tuuheaa pörröä. Siihenhän uppoavat monet, paksut langat! Ja mikä parasta: ei tarvitse tehdä sitä pätkien päättelyä!

Kokeillaan.

Olen omistanut punkaneulan jo tässä pitkän tovin, mutta en ole oikein saanut tehtyä sillä kovinkaan mitään. Pääsiäisenä tein söpön pupu-koristeen (ks. postaus ja ohje), mutta sen koristeen lisäksi en ole mitään muuta saanut aikaan.

Ensin vähän harjottelin, jotta sain tuntumaa neulaan ja samalla testasin lankojen paksuutta. Tästä näkee työn pistelypuolen ja nurjan pörröpuolen. Tässä Marimekon unikkomaisessa kuviossa pörröpuoli ei oikein toimi.

Joten tasaisella puolella mennään. 

Hassua, kuinka ensin ajattelin: teen mustavalkoisen unikkokuvioisen, pörröisen pannunalusen.

Sitten siitä tulikin haalean pinkki, tasainen ja kooltaakin paljon pienempi mukinalunen.

Supistin pannunalusen mukinaluseksi, koska aloin epäilemään sisälsivätkö langat kenties muovia? Jos eivät ole ihan villaa, ei uskalla kuuman kattilan tms. alle laittaa, ettei sula pohjaan kiinni. Teekupposen alla menee hyvin sekoitelangatkin. Ja tykkään käyttää iltateen alla mukinalusia, koska jotenkin (edes placebona) tee pysyy sellaisen päällä lämpimämpänä pitempään.

Ja näin kokosin alusen:

Tuftaamisen jälkeen kun työn irrottaa kehyksestä, voi homma mennä aika kuperaaan suppuun. Tasoitin työn harsimalla ja kiristämällä kankaan nurjalle. Sen jälkeen harsin ohutta huopaa pohjaksi. Huopakin oli sopivan kokoinen jämäpala.

Lopuksi viimeistelin alusen ompelemalla lankaa ympärille niin et reunus jäi kokonaan piiloon. Kun on harvaa kangasta ja huopaa, isokin neula upposi niiden läpi kuin sulaan voihin.

Ja tässä alunen valmiina käyttöön! Aika herttainen pulleassa söpöydessään.

Koko näyttää turhankin isolta mukin pohjaan nähden, mutta varmistin sen, että on varmasti kunnolla laskeutumispinta-alaa mukille. Ei tarvitse tähdätä alustalle, eikä heti ole alustan reunalla kaatumassa nurin.

 Testityöstäkin voisi tulla kiva pieni taulu. Mitä mieltä, pitäisikö tähän täyttää taustakangas? 

Ja näin se käy! Iltatee mukiin ja ilta rennosti.

Hävikkiviikko jatkuu - vielä ainakin kaksi osaa tulossa. Jos toteutus onnistuu ja aika riittää niin ehkä kolmaskin. Kuka arvaa mistä materiaaleista?

2 kommenttia:

  1. Vaalean lilasta mukinalusesta tuli kaunis! Samanlainen neula minullakin varastossa mutta en ole vielä käyttänyt. Tämä oli hyvä idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Otahan neula käyttöön, ei tiedä vaikka kuinka innostuisit sillä jatkossa tuftaamaan :)

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.