Lankalauantai.

Tänään on pääsiäisviikkoa katsellen lankalauantai. Sen kunniaksi esittelen kaksi uutta virkkaustuotosta.

Kaulus yksi: valkoinen, korkean pääntien kaulus. Kiinnistys ohuilla nauhoilla niskan taakse.

Ohjetta kaulukseen katsoin täältä: Lulu Loves: Collar Pattern (hyvät kuvat, jo niillä pötkii pitkälle!).

Ja kaulus kaksi: beige, vähän avarammalle pääntielle. Kiinnitys pienellä muovisella koristenapilla.

Tämän mallin jo vedin omasta päästä. Tiivis, reunoista röyhelöisempi. Keskellä kukkarivistö - vai tähdistö (engl. star stitch / sun burst stitch), jotka opettelin virkkaamaan tämän mallin mukaan: eilen tein.

Kyllä nyt kelpaa kaulustella. Hyvää asusteiden uusia tuulia, vähän vaihtelua kaulakoruille ja huiveille.

Kevätpipo.

Kovin on kiire. Kevätkiire. Iltaisin on hyvä ottaa aikaa vaikka väkisin pienelle stressinpurkuneulomiselle.

Tuloksena tuli uusi pipo. Malli omasta päästä, koriste"letti" kuvastaa kai sihisten suhertavaa stressikäyrää. Ilmava, pehmeä, lutunen. Lämmin, muttei liian kuuma. Hyvät kevätpipo sulaville hangille.

Kyllä tällä pipolla kehtaa ottaa kevätvaloa vastaan. Ihanaa, kun on aamuisinkin niin valoisaa! Nautin!

Puuterihuone osa 2/2.

Puuterihuoneen eli kylppärin eli vessan pitkä esittelypläjäys osa kaksi (katso osa yksi täältä). Vuorossa se turhamainen puoli eli ne loputtomat kosmetiikat, purnukat, tuubit ja kaikenmaailman vessanvaltaajat.

Meillä on kylppärissä onneksi kiinteästi kaappi, jonne saa piiloon suurimman osan putiloista. Lisää säilytystilaa olen saanut rullilla kulkevasta niin sanotusta hyllyköstä. Se on aika näppärä tarviketeline.

Esillä hollilla ovat vain ne mitä ei ole kiva kaivaa erikseen kaappien kätköstä. Vanulappujen ja -puikkojen säilytyslootat/-pussit ovat ihan törkyrumia, joten pidän niitä mielummin lasikipoissa.

Esillä on myös sisustuselementtinä Indiskan lyhdyt ja minihajuvesipullot - keräilin noita lapsena ja pumpattava suihkepullo on muuten yksi ensimmäisistä kirpputorilöydöistä ikinä. Olin silloin alle kouluikäinen ja edelleen se on tallessa. Pullo on ollut koko ajan tyhjä, mutta "lapsuus" siinä silti vieläkin tuoksuu.

Entä meikit? Sanokaa turhamaiseksi, mutta minähän en kotona meikkipusseja käytä. Kaikki pitää olla helposti nähtävillä ja otettavissa, joten siksi ne ovat erillisessä kaapissa (=Ikean lääke-/avainkaappi).

Kaapissa on jopa lukko. Tein siihen koristukseksi "avaimenperän" päällystämällä massapallon nyörillä.

Aika ajoin on hyvä ottaa meikit kaapista ulos inventaarioon. Jo pieni uudelleen järjestelykin tekee ihmeitä, kun seuraavalla ehotuskerralla käsi ei kuljekaan automaattisesti aina niihin samoihin meikkeihin vaan sitä jopa uskaltautuu kokeilemaan niitä vähemmälle käytölle jääneitä tuotteita.

Samaan syssyyn on aika puhdistaa meikkisiveltimet. Jotkut vannoo marseillesaippuan nimeen, itsehän pesen siveltimet miedolla hiusshampoolla. Hyvin toimii ja puhdasta tulee. Hyvä tuoksu kaupan päälle.
Rikkoontuneet luomivärit kippaan pieniin purkkeihin loppuun käytettäväksi niin ei mene värit hukkaan.

Samoin tursaan myös loppumaisillaan olevat rasvat, voiteet ja shampoot purkkeihin. Aina, kun luulee, että no-nyt-se-loppu! niin aina sieltä vielä lisää tulee, jos vain jaksaa taistella. Tuubin tyhjennys kuitenkin helpottuu huomattavasti, jos sen leikkaa auki ja vetää spatulalla (tai lusikalla) loput jämät ulos.

Suoritan aina tyhjennysoperaation myös kaikille huulirasvoille ja -punille. Blistexistä ei ollut paljoa mitä kaivella, mutta parhaimmissa tapauksissa jotkut hylsyt sisältävät monta centtiä tavaraa! Kannattaa tonkia maksettu tavara talteen, etenkin huulipunista. Kaikki pikkupurkit ja kotelot käyvät hyvinä sijaiskoteina.

Ja entä sitten ne tyhjennetyt hylsyt? Tee niistä vaikka sivellin! Tämä on kierrätystä huipuimmillaan. Minuakin vanhempi hylsy, jonka pohjalle äiti liimasi hylsyn sisälle kulkevan sudin. Hyvä matkahuiska!

Muutamista pelastusoperaatioista huolimatta tälläinen kasa vanhoja meikkejä lensi hävitettäväksi. Hyihyi. Rikkoontuneita, kuivuneita, vanhentuneita, ällööntyneitä. Pois vaan, jos niistä ei enää mitään hyödy.

Lopuksi kävin meikkien lisäksi myös kynsilakat läpi. Pieni pakillinen lakkoja, mutta silti olivat yllättävän sekaisin. Monta kuivahtanutta pulloa. Jos omistat isomman kynsilakka-arsenaalin, harkitse olisiko paikallaan niiden perusteellinen läpikäynti. Katso mallia: Sonnela: Kynsilakkapullojen vuosihuolto.
Muista: kynsilakkoja ei laiteta roskikseen, vaan liuottimien tavoin ongelmajätepisteisiin.

Kyllä nyt passaa keikistellä kylppärissä ruotuun laitetun kosmetiikan ympäröimänä. Mulla on omat "vessakukkatossut", joille kaikki hihittää. Mutta mullapa ei kastu sukat, kun sujauttaa sandaalit jalkaan. Mikään ei ole inhampaa, kuin talsia vessaan ja huomata sekuntti liian myöhään, että lattia on märkä.

Puuterihuone osa 1/2.

Home tour-esittelyt jatkuvat. Seuraavaksi muikeasti vessa-asiaa eli siirrytään keittiöstä kodin pienimpään loossiin, kylppäriin, sisäsähköhuussiin, tai vähän esteettisimmin tilaan nimeltä puuterihuone.

Tykkään meidän kompaktista vessastamme-puuterihuoneestamme. Tykkään, koska siellä on pieniä merellisiä yksityiskohtia kuten itsetehdyt koristevene ja ankkurikello. (Tee kello cd-levystä näin: maalaa tai päällystä cd tahtomallasi kuvalla, kiinnitä kellokoneisto - valmista!)

Meillä on myös vessassa pikkutaulujani. On tussilla vedettyä merta, solmu-ohjetta ja hajuvesi-aiheita.

Tauluista ja kellosta on kehittynyt myös jonkinlainen vaihtuva mininäyttely. Pyykkipojat (kiinnitys sinitarralla niin ei tullut jälkiä seinään, mutta jaksaa silti kannatella kevyttä painoa) pitelevät esillä milloin tulostettuja kampausohjeita, milloin hiuspantoja, kaulakoruja ja milloin mitäkin muistutusta.

Baths-taulu on entinen pyyhtelineeni. Koukku katkesi ja koska pidin "mainoskyltistä" niin pistin sen kehykseen. Kirpparilla tuli sopivasti vastaan pilkkahintainen lasikehys rumine appelsiinikuvatuksineen.

Tykkään meidän vessasta, koska siellä on kiinteästi iso pyykkikaappi, jossa on useampi pyykkikori, joihin on helppo heti lajitella pyykit. Helpottaa arkea kummasti. Kuvassa oikealla on entinen kauluspaita, sittemmin koristetyynynpäällinen ja nyt pesupussien koti. Päällisestä tuli pussi, kun pistin sen roikkumaan päistään rikki menneeseen housuhengariin.

Tein vessaan myös saman mitä keittiöön: laitoin kuivauspyyhkeelle nipsutin niin ei tarvitse kirota poikkiteloin ryhtyviä ripustuslenkkejä. Ja eipä tarttenut ostaa uutta pyyhekoukkua rikkoontuneen tilalle.

Kaikista parasta kylppärissä on kuitenkin suihkuverho. Tykkään siitä enemmän mitä varmaan saisi tykätä.

Loppuun otos vessan siivousämpäristä (kun siinä esillä tönöttävät, siivousrättiin on helppo tarttua) ja dyykatusta muovikorista (päällystetty kankaalla), joka toimii säilytyskorina sekä vessapaperipyramidien tasona. Tykkään, että vararullia on vieraillakin helposti otettavissa. Mikään ei ole kamalampaa, kun olla kylässä ja huomata, että rullateline huutaa tyhjyyttään ja näkökentässä ei ole missään lisää paperia. Mieti siinä sitten mitä macgyver tekisi. (En näköjään kyennyt koostamaan tätä pläjäystä ilman huonoja vessajuttuja. Mutta ei huolta, vaikka vessa-asiaa tulee lisää, kakkososa sisältää jo ihan jotain muuta!)

Sitruunaista.

Sitruuna on usein mielipiteitä jakava. Jotkut tykkäävät, jotkut eivät voi sietää. Ja meitsihän tykkää. Joskus tulee ihan himo. Kuten nyt. Päätin kokeilla mitä kaikkea tuoreesta sitruunasta voikaan tehdä.

Kokeilu yksi: sitruunan kuori. Tein puolen sitruunan raastetusta kuoresta satsin sitruunalättyjä. Vähän epäilytti, mutta voi, että kuinka maistuikaan! Kermavaahtoa ja mansikoita päälle - maistui ihan kesältä!

Kokeilu kaksi: sitruunanmehu. Monesti puristan mehua ihan sellaisenaan veteen, mutta nyt ajattelin kokeilevani jotain "ruokaisampaa" eli raikasta smoothieta. Puolikkaan sitruunan mehu, yksi appelsiini, jogurttia, kaurahiutaleita ja hunajaa - tällä juomallahan voisi aloittaa vaikka jokaisen aamun hymyillen!

Kokeilu kolme: sitruunan siemenet. Istutin ne. Jep. Kokeilin tuota lapsena, joten hatarassa muistissa on miten kannattaisi tai ei kannattaisi tehdä. Raportoin tuloksista, kun-ja-jos tulee niiden aika. Jo itämiseen menee aikaa saati sitten mahdolliseen kunnon kasvuun. Saa nähdä onnistuuko kasvatus, jännittävää!

Kokeilu neljä: sitruunan mehu kasvojen hoidossa. Talteen otetusta "mummojen kauneusvinkit"-lehtileikkeessä oli vinkki puhdistaa kasvojen iho silloin tällöin sitruunan mehulla. "Purista vanuun ja pyyhdi kasvot. Huuhtele vedellä." Ainakin "sitruunahappo" virkisti omaa mielentilaa, jos ei muuta!

Samaisessa vinkkilistauksessa oli myös käytetty sitruunanmehua kuorinnassa. "Yhdistä hienoon sokeriin ja hiero kasvoille. Huuhtele huolellisesti. Rasvaa kasvot." Simppeliä, raikastavaa, tehokasta. Oi kyllä, tätä vinkkiä tulen käyttämään myös jatkossa! Olo on kuin olisi tehnyt suuremmankin hoito-operaation!

Kokeilu viisi: sitruuna siivouksessa. Monta siivousniksiä on kokeiltu, mutta nyt testasin ekaa kertaa leikkuulautojen putsausta sitruunalla. Hyvin haaleni värjäytymät, joten naarmuuntuneet laudat saivat vielä vähän lisää elinaikaa ennen kuin vaihdan ne uusiin. (Idea: Real Simple: Lemon as cutting board cleaner)

Lopuksi, kun päivä alkaa olla pulkassa ja sitruuna on tuhottu, on hyvä hetki leikasta uudesta sitruunasta siipale teehen ja vain istahtaa alas. Kyllä yhdestä sitruunasta irtosi paljon iloa! Sitruunaista sunnuntaita!

Kasseja.

Sain vihdoin tällä viikolla arvontani voittokassin omistajalleen. Voittaja toivoi Bambi-aiheista maalausta kassiin, joten toiveen parhaimpani mukaan yritin toteuttaa. Inspiraatio-kuvasta tuli tausta karsittua ja hahmoja vähennettyä. Tuloksen näette tässä. Tunnistettavia kavereita, mutta ei eivät ihan yksi-yhteen oikeiden hahmojen kanssa. Yksityiskohtia jos lähtisi vertailemaan niin erovaisuuksia kyllä löytyy.

Kävin hankkimassa valmiita kangaskasseja lisää (juuri esipesty, siksi ryppyiset) siltä varalta, että tekisin niistä tulevia lahjoja tai jos vaikka joku lukija tahtoisi printtikassin tahtomallaan kuvalla itselleen tai läheiselle lahjaksi. Sano mitä tahdot, minä toteutan! Toimitus 1-2 viikossa, kustannukset 10-15e maalauksen laajuudesta riippuen. Tussattu yksinkertainen printti halvempi, työläämpi maalaus  hinnakkaampi. Hinta sisältää kassin, maalaustyön ja postituksen. Heräsikö kiinnostusta? Ota yhteyttä ja sovitaan lisää! 

Hyvät ideat kiertoon.

Yhdestä käyttöä vaille olevasta kansiokotelosta tulikin yksi käytettävä säilytysloota. Tarvikelaukku. Ehkä paperikotelo. Tai huivien uusi koti. Jäin vielä pohtimaan pitäisikö kotelo päällystää. Kankaalla tai paperilla kenties? Ja pitäisikö sittenkin vaihtaa hihnat johonkin kapeampaan? Nyt ne ovat vanhasta kangasvyöstä (vyöstä saa soljet irti pihdeillä) ja ovat kovin jäykät. Mitä parannuksia sinä tekisit minun sijassani?

Idea kansiokotelolaukusta pulpahti Anna hyvän kiertää, ekoaarteet omin käsin-kirjasta (Raija Puukko, Atena 2010). Se on kokonaisuudeltaan hyvin maalaisromanttinen ja sen hihnat on tehty mittanauhasta.

Kyseiseen kirjaan on hyvä vilkuilla vähän lisää. Kauniita kuvia, maalaisromantiikkaa ja inspiroivia kierrätysideoita. Esimerkiksi neuleesta herkullinen nuppineulatyyny tai kätevä pyöränpenkinlämmitin.

Mahtava idea: peffanlämmitin v-aukkoisesta neuleesta tai baskerista! Katso tarkemmin ohjeet kirjasta.

Tai miten olisi pitsistä henkselit, mittanauhasta korvakorut tai lampunvarjostimesta kynttiläkuppi? "Romun lumo - Nyt kaappeja, vinttejä ja varastoja kaivamaan!" Niin se on, käsky kävi, eikun tonkimaan!

Pisteeksi iin päälle: tämän risuobelixin ohjeen otan talteen parempia vuodenaikoja ajatellen. Musta tulee vielä joskus isona risutaiteilija! Vau, tommosistahan voisi tehdä vaikka ja mitä mahtavia patsaita!

Kylmästä lämpimään.

Mikä pettymys, kun talvi ei vieläkään hellitä. Kun näillä leveyksillä elelee, niin maaliskuussakin joutuu heräämään siihen, että tekee mieli heiluttaa nyrkkiä pakkasmittarille. Eikö se kevät jo voisi tulla!

Otettiin kuitenkin uskaliaasti Coran kanssa jo varaslähtö keväälle uudella, kevyemmällä ulkoiluhupparilla.

Arvatkaas mistä sen ompelin? Vanhasta huivistani! Ei vaadi pieni koira paljoa kangasta vaatteisiinsa.

Hupparin tein omilla tutuilla kaavoilla. Pitkä selkämys ja puolipitkät etuhihat. (Ks. tämä huppari-postaukseni. Se on vanha, mutta toimiva tutoriaali kuinka voit tehdä oman hupparin pikkukoirallesi.)

Pienen happihyppelyn jälkeen on edessä Coran mielestä päivän paras juttu: nokoset sohvan selkänojalla.

Auringon lämmössä tyytyväisenä tuhiseva koira, mikäs sen parempaa tähän talviseen iltapäivään.