Sivut

torstai 5. joulukuuta 2013

Ihahaa, hepo hirnahtaa.

Kuvat kertovat oleellisen: tässä on uusin tilaustyönä kustomoitu kenkäpari. Kaksi hevosta ja kirsikkapuun oksia.
En voi sille mitään, mutta kenkiä tehdessä soi loopilla hirnahtavat heposet korvissa. Muistin myös, että lapsena lauloin kyllä Siljan viljana ja mietin että mitä hittoa. Oikea sanoitus tekee kyllä enemmän järkeä.

"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa, ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.
Juokse, hepo, hiljaa, kannat pikku Siljaa. Kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka."

6 kommenttia:

  1. Hienot kengät!

    Ps.Pikkusiskoni nimi on Vilja,joten tottakai sitä laulettiin Viljana sitten. Päiväkodissa meinasi tulla ahdistus kun muut lauloivat VÄÄRIN,ei mitään Siljoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hyvä, etten ole ainut sanojen väärinlaulaja! :D

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.