Sivut
▼
perjantai 19. helmikuuta 2010
Nessuja siellä, nessuja täällä, nessuja joka puolella.
Isä nikkaroi vuosia sitten minulle tämän kultaiseksi maalatun laatikon nenäliinoille. Laatikko on tönöttänyt kylppärissä ja koska nenäni vuotaa alvariinsa (onpas tyhmä sana) niin siitä sainkin idean.. ..nessuja tarvitsee muuallakin, joten tein kullanvärisestä satiinista oman nessupaketin makkariin. En jaksanut tehdä omaa ohjetta, koska laiskana linkitän sellaisen muualta: tsekthisaut. Eikä siinä vielä kaikki! Teinpäs jämäpalasta vielä minikokoisen boxipussin laukussa säilytettäväksi. Montaa nessua ei siihen mahdu, mutta eipä sitä hädässä kovin montaa paperia tarvitsekaan.Tein päälle kuminauhapätkän ja napin avulla sulkemissysteemin. Koristeeksi vielä valkoinen rusetti ja voila, se oli siinä.
torstai 18. helmikuuta 2010
Voihan penaali.
Se on penaali. Oikein soma, pikkuinen penaali päivänä, jona mikään ei tunnu onnistuvan niinkuin tahtoisi. Entinen penaali oli jo valkomusta-raidallisesta muuttunut tummanharmaaksi, joten päätin tehdä värikkään ja ennenkaikkea puhtaan penaalin. Raidallista päällä, välissä tukikangasta ja vielä sisällä tummaa vuorikangasta.Vetoketjun päähän liitin helmen, ketjua ja metallisen hertta ässä-charmin.
Ja mitä kuuluu iltapuku-projektilleni?
Vuodatan turhautumistani, koska luulin jo sen olevan vähintäänkin loppusuoralla ellei jopa jo valmis. Alku lähti hyvin rullaan, mutta sitten kaikki rupesi häiritsemään. Joku sauma oli hitusen huonosti, joku sauma veti läjään, yksi oli liian väljä, toinen liian tiukka. Purin yläosan. Purin vyökaitaleen, siinäkin oli jotain vikaa. Purin vetoketjun, se häiritsi, vaikka siinä ei ollut mitään vikaa. Tekee mieli purkaa helmasaumatkin ja pistää koko mekon retale palasiksi.
Olisipa mulla nyt oma Tim Gunn, joka tulis nyt sanomaan "MAKE IT WORK"! Suututtavaa, kun miettii jotain projektia niin paljon, että lopulta on ihan hakoteillä ja sitten onkin aloitettava alusta uudestaan. Tällä kertaa aion onnistua tai vaihtoehtokseni jää pukeutua mustaan jätesäkkiin kruunattuna jesarilla. Palataan asiaan, kunhan on jotain näytettävääkin ratkojan ja loputtoman lankasilpun lisäksi.
Ja mitä kuuluu iltapuku-projektilleni?
Vuodatan turhautumistani, koska luulin jo sen olevan vähintäänkin loppusuoralla ellei jopa jo valmis. Alku lähti hyvin rullaan, mutta sitten kaikki rupesi häiritsemään. Joku sauma oli hitusen huonosti, joku sauma veti läjään, yksi oli liian väljä, toinen liian tiukka. Purin yläosan. Purin vyökaitaleen, siinäkin oli jotain vikaa. Purin vetoketjun, se häiritsi, vaikka siinä ei ollut mitään vikaa. Tekee mieli purkaa helmasaumatkin ja pistää koko mekon retale palasiksi.
Olisipa mulla nyt oma Tim Gunn, joka tulis nyt sanomaan "MAKE IT WORK"! Suututtavaa, kun miettii jotain projektia niin paljon, että lopulta on ihan hakoteillä ja sitten onkin aloitettava alusta uudestaan. Tällä kertaa aion onnistua tai vaihtoehtokseni jää pukeutua mustaan jätesäkkiin kruunattuna jesarilla. Palataan asiaan, kunhan on jotain näytettävääkin ratkojan ja loputtoman lankasilpun lisäksi.
maanantai 15. helmikuuta 2010
Ystävä on kuin lahja, jonka annat itsellesi.
Tämä piti postata eilen, mutta suodaan nyt viimeinen ystävänpäivä-kooste jälkikäteen.
Tein äidilleni lahjaksi ohjettani mukaillen punaisen kukan rintaneulalla varustettuna.
Kortin virkaa toimitti lankarullan ympärille kiedottu paperisuikale, johon kirjotin W. Irvingin runon.Pistin äidin yllärin jännään taiteltavaan kuoripakettiin, jonka ohje löytyy täältä. Kusti poljetti myös minulle ystävänpäiväpostia äidiltäni. Sain suklaasydämiä ja minikokoisen albumin, jossa oli elämäni varrelta eri kuvia. En onnistunut välttämään liikutuksenkyyneliä, kun näin perhekuvia, joita en muistanut ikinä nähneeni. Söpöstelysiirappi-päivän kunniaksi näpertelin oman postauksen (kerran näinkinpäin..) innoittamana suklaanappeja mansikan makuisilla, että salmiakin makuisilla strösseleillä. Kotitekoisten suklaakarkkien teko on vain niin ylihelppoa: sulatus - pursotus - koristelu - kovettaminen - pakkaaminen -- syöminen - (paha olo).
Poikaystävälleni ostin tpaidan, johon painoin suunnittelemani hai-printin. Okei, tuli vale. En sitä pahemmin suunnitellut. Alunperin piti tehdä gorilla, mutta sitten se yhtäkkiä muuttuikin haiksi ja kuulokkeiksi. Hai huutaa, kun kuulokkeista loppu musiikki.
Paita meni talomaiseen pakettiin tämän inspiroimana. Pahvipusseja löytyi vain biojätepussi- versioina, joten tein paperipussin kahdesta yhteen liimatusta A3-arkista. Kortin sijaan tein karkkikortin. Paljon kökömpi kuin alkuperäinen, mutta hyvin näytti ilahduttavan.
Poikaystäväni puolestaan ilahdutti minua suklaalla ja Mymmelillä! Olen ihkuttanut tuota mukia joka ikinen kauppareissu ja nyt aion juoda jokaisen aamukahvini ja iltateeni Mymmelin kanssa. On se vain niin soma, ei siitä mihinkään pääse.Eilisen yhdessäolon ja syömisen kruunasi itseleivotut laskiaispullat. Poikaystävä luki ohjetta ja minä leivoin. En ole koskaan aiemmin leiponut yksin pullaa ja ikuisen muffinssien jälkeen hommahan ei tuntui aluksi pelottavalta. Onneksi uskallauduin ja voi, että pullat maistuivat niin hyviltä! Maku korvasi puutteellisen ulkonäön suhteessa kaupallisiin laskiaispulliin.
Tein äidilleni lahjaksi ohjettani mukaillen punaisen kukan rintaneulalla varustettuna.
Kortin virkaa toimitti lankarullan ympärille kiedottu paperisuikale, johon kirjotin W. Irvingin runon.Pistin äidin yllärin jännään taiteltavaan kuoripakettiin, jonka ohje löytyy täältä. Kusti poljetti myös minulle ystävänpäiväpostia äidiltäni. Sain suklaasydämiä ja minikokoisen albumin, jossa oli elämäni varrelta eri kuvia. En onnistunut välttämään liikutuksenkyyneliä, kun näin perhekuvia, joita en muistanut ikinä nähneeni. Söpöstelysiirappi-päivän kunniaksi näpertelin oman postauksen (kerran näinkinpäin..) innoittamana suklaanappeja mansikan makuisilla, että salmiakin makuisilla strösseleillä. Kotitekoisten suklaakarkkien teko on vain niin ylihelppoa: sulatus - pursotus - koristelu - kovettaminen - pakkaaminen -- syöminen - (paha olo).
Poikaystävälleni ostin tpaidan, johon painoin suunnittelemani hai-printin. Okei, tuli vale. En sitä pahemmin suunnitellut. Alunperin piti tehdä gorilla, mutta sitten se yhtäkkiä muuttuikin haiksi ja kuulokkeiksi. Hai huutaa, kun kuulokkeista loppu musiikki.
Paita meni talomaiseen pakettiin tämän inspiroimana. Pahvipusseja löytyi vain biojätepussi- versioina, joten tein paperipussin kahdesta yhteen liimatusta A3-arkista. Kortin sijaan tein karkkikortin. Paljon kökömpi kuin alkuperäinen, mutta hyvin näytti ilahduttavan.
Poikaystäväni puolestaan ilahdutti minua suklaalla ja Mymmelillä! Olen ihkuttanut tuota mukia joka ikinen kauppareissu ja nyt aion juoda jokaisen aamukahvini ja iltateeni Mymmelin kanssa. On se vain niin soma, ei siitä mihinkään pääse.Eilisen yhdessäolon ja syömisen kruunasi itseleivotut laskiaispullat. Poikaystävä luki ohjetta ja minä leivoin. En ole koskaan aiemmin leiponut yksin pullaa ja ikuisen muffinssien jälkeen hommahan ei tuntui aluksi pelottavalta. Onneksi uskallauduin ja voi, että pullat maistuivat niin hyviltä! Maku korvasi puutteellisen ulkonäön suhteessa kaupallisiin laskiaispulliin.
lauantai 13. helmikuuta 2010
Pistettäskö pakettiin?
Kolmetoista vinkkiä lahjojen paketointiin
Mielestäni liian moni ostaa kaupasta valmiin ja kohtuuttoman kalliin lahjapussin vain vedoten siihen, ettei osaa tai ehdi paketoida lahjaa itse. Kaikki ei arvosta lahjapusseja kuin minä (säilytän ja käytän uudelleen) ja siksi olisikin aika esitellä muutamia helppoja pakkausvinkkejä. Ei voi olla liian vaikeata, etteikö harjoittelulla ja pienellä vaivannäöllä saisi persoonallisen ja myös ulkopuolelta kauniin lahjan.1. Jos paketointi on ylitsepääsemätöntä, hanki lahjalle käyttöä kestävä rasia. (Kyttää kirppareilla ja markettien alelaareja.) Lahjapaperinarua tai lahjaruusuke päälle ja se on siinä. Käytettävä rasia, kotelo tai pussukka on aina parempi kuin kertakäyttöinen lahjapussi.
2. Vielä parempi on, jos jätät paperinarut ja sidot paketin ympärille kangasnauhaa. Käsityöihmiset ilahtuvat varmasti, koska nauhan voi käyttääkin johonkin sen sijaan, että paperinaru lentäisi roskiin sellasenaan (itsehän käytän nekin uudelleen..).Muhkean kangasrusetin (esim. satiini) saat tätä kuvasarjaa noudattaen.3. Jos lahja sisältää jo itsessään laatikon, paketoi se kierrätysmateriaaleilla. Käytä sanomalehtipaperia, vanhaa julistetta, hyllypaperia, jämätapetteja, kangastilkkuja.. 4. Zakka Lifesta löytyy kiva jippo, jonka mukaan kertakäyttöisestä pahvikupista voi tehdä pienen lahjarasian. Kupin reuna suikaloidaan ja taitellaan kanneksi. Päälle voi askarrella/liimata jotain kolmiulotteista tai kannen voi sulkea tarralla.
Oman lahjarasiani päälle tein tämän ohjeen mukaan pienen origamisydämen.5. Jos kuitenkin tahdot lahjapussin lahjalle, tee se itse. Leikkaa alla olevan mallin mukaan pussi pahvista tai paperista, taittele katkoviivojen mukaan ja liimaa sivu sekä pohja kiinni. Koristele mieleiseksi tusseilla, tarroilla, rusetilla tms.
Vaihtoehtoisesti voit leikata yläreunan suoraksi linjaksi ja kiinnittää reunaan nauhasta, langasta tai paperinarusta rivat.
6. Katso myös tämä OutsaPopin vinkki tehdä isommalle/painavammalle lahjalle kantopussi päällystetystä muropakkauksesta tms.7. Jos origamitaittelut kiinnostavat, helpoin tapa on aloittaa nopeasti taiteltavalla pahvirasialla. Alla olevan kuvasarjan (klikkaa suuremmaksi) mukaan voit taitella kannellisen rasian kahdesta A4-paperiarkista. Jos rasian tekee yksivärisestä paperista, sen voi koristella tussein, naruin, hilein, paljetein, tarroin..8. Life as Lou:sta löytyy Magic Boxes-tutoriaali. Kun teet useamman paperirasian, voit koota niistä jännän porrasmaisen tornin. Sivuilta löytyy myös sama ohje koko rasian tekoon (olisinpa muistanut tuon, niin ei olisi tarvinnut kuvata omaa..). Yritin myös tehdä taikalaatikoston rannekorusäilytystä varten tässä taannoin, mutta meni häiriötekijöiden vuoksi hermot ja lopputulos näytti kamalalta. Paperinkierrätykseen se sitten lensi hyvinkin kauniissa kaaressa. 9-10. Erilaisen kotelo-laatikon voi myös tehdä näin: Leikkaa pahvista (esim. aaltopahvista) kuvan muotoinen pala ja taita se keskivaiheilta, teippaa reuna, pullista, työnnä lahja sisään ja taita sivut sisällepäin. Sidoympärille esimerkiksi villalankaa - hyvä keino käyttää jämälangat pois.11. Kotelon kaavaa muuttamalla, siihen voi lisätä esimerkiksi tämän kuvan mukaan hiirikorvat. Kuva on Askartelun pikkujättiläinen-kirjasta (Pirkko Nieminen, WSOY).12-13.Muistatteko tämän sormuspostaukseni? Sieltä löytyy taittelumalli sydänrasiaan. Sydän-kohtaa muuttamalla rasiasta voi tehdä ihan minkänäköisen vain! Katso vaikka A Little Hutin versioita, joita löytyy ihan joka lähtöön.
perjantai 12. helmikuuta 2010
Sulkia päässä.
Nyt kovassa huudossa ja tykkääs/vihaamis-ristiriidassa olevat sulkakoristeet ovat ainakin minun mieleni päässeet sulattamaan ja niinpäs tein ensimmäisen sulka-askarteluni. Sulat ostin Sinooperista.
Se on ohuen huovan päälle tehty sulkahiuskoru. Käytin kiinnittämiseen kangaspikaliimaa. Taakse ompelin pienen suikaleen huopaa, jonka läpi voin pujottaa hiuspannan tai vaihtoehtoisesti hiuspinnin. Koristeen päälle liimasin vielä punaruskeita lasistrasseja ja kuorrutin koristeen kultaisella kohovärillä. (Kohoväri pitäisi kiinnittää ja kohottaa uunissa, mutta annoin sen vain kuivahtaa paikalleen.)
Mielestäni oikein kiva. Tekee tosin mieli pukeutua vihreään paitaan ja sukkiksiin ja leikkiä peterpania. Outo mielleyhtymä. Pistän flunssan piikkiin.
Se on ohuen huovan päälle tehty sulkahiuskoru. Käytin kiinnittämiseen kangaspikaliimaa. Taakse ompelin pienen suikaleen huopaa, jonka läpi voin pujottaa hiuspannan tai vaihtoehtoisesti hiuspinnin. Koristeen päälle liimasin vielä punaruskeita lasistrasseja ja kuorrutin koristeen kultaisella kohovärillä. (Kohoväri pitäisi kiinnittää ja kohottaa uunissa, mutta annoin sen vain kuivahtaa paikalleen.)
Mielestäni oikein kiva. Tekee tosin mieli pukeutua vihreään paitaan ja sukkiksiin ja leikkiä peterpania. Outo mielleyhtymä. Pistän flunssan piikkiin.
torstai 11. helmikuuta 2010
Sekalaisia lahjaideoita.
Ystävänpäiväksi lahjavinkkeja osa 11:
Yksitoista Madam BC:n hyväksi koettua lahjavinkkiä
1. Mix-cdYksitoista Madam BC:n hyväksi koettua lahjavinkkiä
Kerää kullalle levy lempibiiseistänne, tai kappaleista, joita kuuntelitte seurustelun alkuaikoina. Tai polta kaverille levy, jossa on ala-asteen nostalgisimmat disco-biisit.
Kuva yllä: kerran tein kaveriporukalle yhteisen levyn, johon skannasin kaikki porukalla otetut valokuvat luokkaretkistä ja yhteisistä bileistä lähtien. Nimesin levyn Le Nostalgie-levyksi ja kyllä järeimmätkin pojat heltyivät naurunkyyneliin kuvia katsoessa. Nostalgia toimii aina sitovana liimana.
2. Anna kukkia
Osta kimppu kukkia, tai vie ystävälle pieni kasvi (muista antaa mukaan kasteluohjeet).
3. Itsetehdyt leipomukset
Ota reseptikirja esiin ja tee muffinsseja, pikkuleipiä, piirakkaa, kääretorttua...Helppoja ja yksinkertaisia ohjeita on netti pulloillaan. Tai miten olisi, jos keräisit kasaan leivontatarvikkeet, menisit kaverin luo ja leipoisitte yhdessä?
Kuva: Omena-kaneli-muffinssit (ohjeen lisään pyydettäessä).Jos olet mielestäsi toivoton leipuri, osta leivontahyllyltä ready-to-make-leivontapakkaus. Valikoima on nykyisin laaja suklaakakuista paahtovanukkaisiin. Paketti sisältää kaikki kuivat ainekset valmiina. Tälläinen paketti voi myös olla kiva lahja vaikka pikkusiskolle, joka tahtoisi oppia leipomaan.
4. Kirpparilöydöt
Sovi kaverin kanssa, että jos muistatte toisianne, annatte käytetyt lahjat kirpputorilta. Suosittelen etsimään aina kirpuilla käydessä tutkailemaan kirjatarjonnat. Esimerkiksi tämä ihana Pikku Prinssi-klassikko löytyi kirpparilta parilla eurolla. Kukapa aikuiseksi jo kasvanut ei nauttisi lapsuudenajan parhaimmasta kirjasta?Kirjalahjan väliin voisi tehdä lisäksi vaikka origami sydän-kirjanmerkin. Ohje täällä.
5. Valokuvat
Kehystä mummille perhevalokuva. Tai koristele kaveripotretti suurin koristeellisin kehyksin esim. paljeteilla, helmillä ja tarroilla. Tee poikaystävälle valokuvakollaasikirja ja täytä kirja yhteisillä kuvilla, muistoilla, inside-jutuilla ja söpöyksillä. Googlaa sana skräppäys ja inspiroidu!
6. Illallinen
Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta-sananlasku pitää paikkansa. Kata ystävänpäivänä pöytä kauniisti ja tee poikaystävälle kunnon ateria salaatteineen ja jälkiruokineen. Jos tuntuu, että romanttinen luksus-kynttiläillallinen olisi kiusallista, tee itse poikaystävän lempitäytteistä pizzaa ja linnottaudu olohuoneeseen leffan ääreen. Tai miten olisi illallinen koko kaveriporukan kesken? Hyväksi havaittu keino on tehdä porukalla ruokaa.
7. DIY-paketit
Lahjaa ei aina välttämättä tarvitse tehdä itse valmiiksi. Koko diy-tarvikkeet ja anna kaverin tehdä lahja valmiiksi. Koruntekijä arvostaa varmasti lahjapakkausta helmistä, korulukoista ja muista korunosista. Ompelutaitoja opettelevalle voit antaa kootun paketin lankoja, neuloja ja muita valmistustarvikkeita. Luova lapsi innostuu valkoisesta paidasta ja tekstiiliväreistä/-tusseista. Anna himokutojalle kerälankaa ja ohjevinkkejä. Tai anna materiaalit jonkin tietyn asusteen tekoon ja kirjoita/tulosta/piirrä ohjeet asusteen tekoon.
8. Lahjakortit
Hemmottelu- ja leffalahjakortit tiedetään ja kauppoihin käytettävät lahjakortit ovat toisaalta hyvin persoonattomia. Miten olisi lupaus-lahjakortit? Voit luvata saajalle tekeväsi jotain, mitä toinen toivosi (vie tämä reissuun, lupaa hoitaa siivous, pyykit ja tiskit kuukauden ajan, lupaa opetella tämän toivomuksesta jotain, lupaa hieroa häntä joka viikko tms.) Voit myös tehdä kenelle vain illallislahjakortin. Jokaiselle tulee ennemmin tai myöhemmin nälkä ja mikäs parempaa kuin ystävän kotitekoinen sapuska?
9. Lapsenmielisyys
Käytä mielikuvitusta. Piilota pieni ylläri ja anna saajalle kartta, jonka avulla hän löytää yllätyksen. Laita näkösälle lappu "katso jääkaappiin" ja jääkaappiin lappu "katso sängyn alle" ja sängyn alle "katso komeroon" ja lopulta komeroon ylläri. Tee arvoituksia, älypähkinöitä, tehtäviä, joita saajan pitää ratkoa saadakseen lahjansa. Kaikki tekeminen, aivonsa käyttäminen ja pieni jännitys on kivaa oli ikä mikä tahansa. Sisäiset lapset nauttivat aarrekartoista ja sen tuomasta leikkimielisyydestä.
Olen kerran piilottanut pieniä lahjoja ympäri kämppää ja poikaystävän piti ne sokkona etsiä. Kerran tein aarrekartan pienine mysteeritehtävineen pienelle pojalle, joka merirosvohattu päässä ratkoi mysteerejä. Kerran vein lahjan puuhun ja äidin kulkea ulkona rataa, joka lopulta vei puun luokse. Keinoja on siis monia ja voin taata, että saaja tykkää, niin kuivaa ja henkisesti vanhaa ihmistä ei olekaan joka tällaisista vaivannäöistä ei tykkäisi.
10. Toisenlainen lahja
Vieraile täällä ja tee lahjan antamisen sijaan hyväntekeväisyyttä. Lahjoja on viidestä eurosta ylöspäin. Tykkäsin, kun saimme porukalla lahjan "Teidän nimissänne on lahjoitettu viisi sikaa." Kyllä siinä sydäntä lämmintää, kun tietää että lahjalla on varmistettu monen perheen toimeentulo. Suosittelen.
11. Puuhapurkki
Koristele purkki ja laita purkki täyteen taiteltuja paperilappuja, joihin olet kirjoittanut erilaisia tehtäviä, pikku puuhia tms. Samalla idealla voi tehdä myös kehupurkin, jonka täytät positiivisilla lausahduksilla ja kehuilla. Kirjoita kehupurkin kylkeen "Aina, kun mieli on apea, ota yksi kehu." Lapsille voi tehdä karkkipurkin: täytä purkki karkeilla ja kylkeen ohje "Saa ottaa, aina kun oppii uuden asian/ aina kun on ollut kiltti/ aina kun on auttanut äitiä ja isää."
Esim. puuhapurkin puuhista:
mene luontoon ja leiki luontovalokuvaajaa - istu puistossa/kahvilassa ja tarkkaile ympäristöä - ole viikko ilman jotain johon olet riippuvainen - aloita keskustelu tuntemattoman kanssa - kirjoita spontaani, juoneton tarina - revi tenttipaperi palasiin ja tee sanoista runo - mene yksin leffaan - anna kaikki 5c keräyksiin - tuunaa vaate uudeksi - lähde eväsretkelle - ota yhteyttä kaveriin, jonka kanssa ystävyys on ollut tauolla - opettele viikon ajan joka päivä uusi sana - lainaa kirjastosta joogakirja ja opettele rentoutumaan - soita anonyymipuhelu, sano jotain mukavaa, toivota hyvää päivän jatkot ja sulje puhelin - käy bussilla uudessa paikassa ja leiki turistia - tee kynttiläillallinen vain ja ainoastaan yksin itsellesi - tee peilin avulla omakuva jne...