Sivut

lauantai 21. toukokuuta 2011

Quelle bonne idée.

Kävin vanhoja säläbokseja läpi ja löysin tuhansien papereiden välistä Pariisin kartan. Miksi senkin olen säilönyt, kysynpähän vaan? En raaskinut heittää sitä sellaisenaan pois, päätin hyödyntää sen.
Ostin sopivasti Tiimarista liimalakkaa (nyt saa riittää köyhän-askertelijan-sekoita-vettä-ja-liima-vaihe), jonka ajattelin ottaa testikäyttöön. Odotukset ovat kovat, oliko liimalakka ostamisen arvoinen?
Leikkasin Pariisin ydinkeskustasta kirppislasilautasen kokoisen palan ja otin liimapensselin esiin..
..lakkaa karttaan, lakkaa lautaseen, lakkaa päälle..ja sitten odotetaan kuivumista.
Bien sûr, tottakai, se liimalakka oli ostamisen arvoinen, ei tarvitse katua yhtään. Je ne le regrette pas.
Kyllä siinä Seine virtaa läpi lautasen. Toistaiseksi sijoitin joen kynttilän kera lipaston päälle.
Pariisin karttaa jäi vielä vaikka kuinka jäljelle, joten päätin peittää sillä myös vanhat plektrat, jotka on kertaalleen maalattu, liiman avulla koristeltu, purettu ja taas maalattu = jälkikin on sen näköistä, muhkuraa muhkuran vieressä, ei siinä enää kolmas maalipintakaan olisi tasoittanut jälkiä mihinkään.
Kartat ja lakka tasoitti ja taas pääsi plektrat käyttöön!
Maintenant j'aime mes nouvelles boucles d'oreille! L'amour, l'amour!
Lakkailin kartan kulmaa vielä pinssinkin (kertaalleen spraymaalattu umpeen) päälle. Jostain oli tupsahtanut Monopolin pikku talo askartelulootaan, joten istutin sen sitten kartalle tönöttämään.
Siinä on ja pysyy. Vihreä tönö ja perunamaa keskellä Pariisia - kyllä kelpais!
Lopuksi taittelin kartasta minivihon. Vihkoja olen tehnyt ennenkin, esimerkiksi niitä löytyy täältä.
Miniviholle on myös tarkoituskin. Aion kirjoittaa siihen kaikki tärkeimpien ihmisten kotiosoitteet ja sujauttaa sen lompakkooni. Ei vie paljoa tilaa ja silti rakkaimpien osoitteet pysyy messissä. Onhan se noloa, jos extempore aikoo pistää reissun päältä postikortin ja joutuu soittaan et "Hei missäs sä asuitkaan?" Siinähän menee postikorttiyllätykset ihan piloille.
post signature

10 kommenttia:

  1. :o uskomattoman ihanat, plektra ja lautanen.

    VastaaPoista
  2. Olipa harvinaisen hauska idea! Mullakin taitaa löytyä vanha Pariisin kartta, taidampa uusiokäyttää sen!

    VastaaPoista
  3. jallukki,
    kiitos :)

    Riika,
    kiitti :) laita kartta ehdottomasti käyttöön, niin siitä on enemmän iloa :)

    VastaaPoista
  4. Hienoja! Upeat korvikset, plektrassa on hyvä muoto =) -Tuula-

    VastaaPoista
  5. Ihania ideoita! Erityisesti tykästyin tohon lautaseen. :)
    Asian vierestä hieman, mutta onko sulla joku erityinen työkalu, millä teet reiät kaikkiin noihin koruesineisiin? Esim. noihin plektroihin.

    VastaaPoista
  6. Tuula,
    kiitos, niin on todella kiva muoto :)

    Anonyymi,
    kiitos :) hyvä kysymys! Minulla ei ole erityistä työkalua, käytän kynttilällä kuumennettua, paksua nuppineulaa. Kun hehkuttaa neulan kuumaksi, se sulattaa pehmeisiin muoveihin hyvin reiän. Tällä tekniikalla pitää kuitenkin muistaa paloturvallisuus ja hyvä tuuletus (muovista lähtee kauheaa hajua).

    VastaaPoista
  7. Kauhean kiva tuo karttalautanen! Pitäisi kyllä tämänkin tytön raahautua tiimariin decoupage ostoksille, sillä saisi tehtyä niin paljon kaikkea kivaa! Jostain käsittämättömästä syystä olen jopa monta kertaa hypistellyt liimaa, mutten sitten ikinä ostanut..

    VastaaPoista
  8. Sara,
    kiitos :) osta se heti, itsekin turhan montaa kertaa sitä käsissäni pitelin ennen kuin myös kassalle kannoin! :)

    VastaaPoista
  9. Ihan huippuidea toi karttalautanen ja tosi kauniskin! Tulee kivasti uusiokäytettyä ja reissun muisto pääsee oikeuksiinsa =) Kartat on kyllä tosi graafisen nättejä

    VastaaPoista
  10. Tuuli,
    kiitos :) olen kyllä samaa mieltä, kartat ovat todella graafisen nättejä! :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.