Sivut

torstai 21. heinäkuuta 2011

Siivoo vaatekaappis osa 4.

Siivoo vaatekaappis-sarjan neljäs osa: Siivoo korulootas! Kaikki ei säilytä koruja samassa tukikohdassa missä vaatteet ovat, mutta minun on pitänyt varata yksi täysi hyllylevy vain koruille. Kaoos voi olla välillä ihan mahdotonkin ja siksi etsin alituiseen uusia ja parempi tapoja pitää korut järjestyksessä. Seuraavaksi siis muutamia hyväksi koettuja tapoja (pahoittelen huonolaatuisia kuvia):

Nyt jopa vähän nolottaa..tuntuu, että kuvien myötä paljastan ison palan itsestäni. Ei saa siis tuomita korujen määrää tai orjallista korujen järjestely intohimoani - kaikkihan vähänkään Madam B.C:tä lukeneet tietää, että kyllähän niitä koruja on vaikka pienelle kylälle, kun ei niiden tekemistä osaa, eikä  tahdo lopettaa. So, here we go:
Korujen - varsinki jalometallikorujen - säilyttäminen omissa pikkulootissaan voi olla ihan viisasta. Pikkuboxit voi koota isompaan lootaan, jossa korut pysyvät ihan hyvin järjestyksessä vieri vieressä.
Kauniimpi tapa on laittaa arvokorut päällystettyihin rasioihin. Vintage-malliset ovat ihanimpia. 1970-luvun punainen, painettavasta napista aukeava sormusrasia on aarteeni. Koruliikeleiman ja paikkakunnan perusteella on tehty johtopäätös: rasiassa on tainnut oikeasti olla edesmenneen tätini hyvän ystävän kihlasormus!
Tämä pinkki, vähän isompi Elizabeth Arden puuterirasia on toinen suosikkini. ED// Googletin puuterin ja löysin samankaltaisen rasian (muut vastaantulleet olivat pyöreitä). Voiko olla, että myös tämä on 1920-luvulta? Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin, koska en voi uskoa, että tämä olisi niin vanha...kenen se sitten on ollut, jos ei tätini?
Säilytän puuterirasiassa (tuoksuu muuten edelleen puuterille) koruneuloja ja rintakoruja (ei kaikki kuvassa). Lilaa lukuunottamatta kolme muuta rintakorua on myös vintagea, pieniä satuja, aarteitani.
En yleensä pidä minkäänlaisista oikeista korurasioista, mutta yhdestä en luovu: hopeinen simpukka, jonka sain lahjaksi sedältäni ripille päästyäni. En vain vieläkään ole saanut aikaiseksi kaiverruttaa konfirmaatiopäivääni simpukkaan...vielä minä sen joskus muistan..any year now..
Simpukassa on metallisia rannekoruja. Pitäisi vaihtaa muualle, koska ne menee läjässä solmuun.
Kaupan leveät rannekkeet pidän yhdessä paikassa: isossa rasiassa. Käytän niitä harvemmin niin kannen voi pitää kiinni ja rasian päälle voi kasata muita rasioita nätiksi ja kivaksi kasaksi asetelmaksi.
Ohuet rannekkeet ovat ahkerammassa käytössä ja jottei ne hukkuisi isoon lootaan, pidän niitäkin erillään. Joulupallon sisältänyt säilytysloota on kuin mittatilaustyönä tehty.
Lisää rannekkeita: itsetehtyjä renkuloita itsetehdyssä putkessa = talouspaperirulla pahviin liimattuna ja lahjapaperilla päällystettynä. Tämä on maailman helpoin ja halvin tapa kasata rannekkeet yhteen.
Koska yksi talouspaperihylsy ei näköjään enää riitä, olen ottanut tilapäishätiin trikoorannekkeille oman wcpapruhylsyn, kunnes keksin paremman säilytyspaikan. Meneehän se noinkin hetken. 
Sitten hiushärpäkkeet: hiuskorut ja ruusukkeet. Tahtoisin säilyttää niitä kylpyhuoneessa pantojen, pinnien ja muiden hiustenlaittovärkkien luona, mutta tila ei riitä, joten pidän niitä itsekyhätyssä eli liimatussa "pikkuleipätelineessä". Kaikki lautaset ja shottilasit ovat kierrätyskeskuksesta.
Osan isoimmista satiiniruusukkeista, joita en käytä kuin isoimmissa juhlissa tm, olen poiminut erilliseen kannelliseen muovilootaan, jotteivat omi turhaa tilaa telineessä.
Sormukset: jemmaa sinäkin ensi jouluna oma muovinen konvehtirasia sormuksillesi! Kaverit pilkkaa, kun pidän sormuksia erikseen kuin karkkeja... Alkuperäinen postaus konvehtirasiasta täällä.
Ennen konvehtirasiaa pidin sormukset tässä Diorin hajuvesilaatikossa. Nyt siinä on nappikorvikset.
Uusien tai muuten vaan juuri tietyn hetken ihanuuskorvikset pääsee aina esiin pitsikehykseen. Alkuperäinen postaus pitsikehyksestä täällä.
Muulloin kaikki muut korvakorut riippuvat katkaistussa cd-telineessä.
CD-teline pyöri käyttämättömänä, kunnes sain hoksasin laittaa korviksia siihen. Idea on ollut tosi hyvä, jämyyn telineeseen mahtuu tosi paljon ja kaikki korut ovat yhtäaikaa silti näkyvissä.
Ennen pidin korvakoruja myös narusta tehdyssä vaijerissa. Lehtikuva vanhasta Trendistä.
Kaulaketjut: iskin vanhoihin hyllytasoihin nauloja yläreunaan ja ripustin kaulakorut nauloihin.
Hyllylevyjä on käytössä kaksi kappaletta ja toisessa levyssä on pääasiassa vain pelkkiä ketjuja.
Itse kaulakorut=riipukset ovat taulukehyksessä, johon laitoin pehmusteen alle ja lahjapaperia päälle, Pistelen tauluun neuloja, nastoja ja nauloja sitä mukaan mitä enemmän riipuksia tulee lisää.
Alkaa kohta tulemaan raja vastaan, ei kovin montaa riipusta enää tähän kehykseen mahdu!
Isot ja pitkät kaulakorut, kuten helmet riiputan naulakossa, jotteivat ne mene keskenään solmuun.
Silloin tällöin vaihdan pahvihahmooni uuden kaulakorun kuin näyteikkunan mallille ikään.
Myös sovitusnukke saa aina jonkin kaulakorun kaulaansa, sillä eihän Pirkko saa koskaan olla alasti.
Joskus laitan kaulakorun hengariin, jos se sopii erityisen hyvin jonkin vaatteen kanssa yhteen.
Tykkään pitää myös koruja osana sisustusta, saatan riisua esimerkiksi kaulakorun yltäni ja jättää sen roikkumaan peilin kulmaan, valokuvakehyksen ympärille tai johonkin koristeeseen, kuten vaikka pahvilintuihin. Linnut ovat osa isompaa kokonaisuutta, jota muokkaan mieleni mukaan (esim.täällä).
Minulla on myös systeemi, joka auttaa järjestyksen ylläpitoa. Aina, kun en jaksa laittaa pikkukoruja paikalleen, pistän ne minilautaselle. Kun lautasella alkaa olla roinaa, laitan ne omille paikoilleen kerralla. Samalla aina näkee, että mitä koruja on tullut käytettyä ja olisiko välillä aikaa käyttää jotain muutakin. Alkuperäinen postaus minilautasista täällä.
Kellot pidän omassa mariskoolissa, siitä on helppo tarvittaessa napata mukaan.
Jos mikään edellä mainittu ei miellyttänyt niin entäs erilliset posliinilautaset ja -kupposet tai erinlaiset lasiesineet, lasit ja kipot? Kierrä kirpputoreja ja osta yksinäisiä yksilöitä koruja keräämään!

Tai tee reikiä vinyyliin ja laita korvakorut vinyylitelineeseen. Samasta postauksesta löytyy myös tässä pläjäyksessä mainittuja korunsäilytyskohteita (rannekoruputki, pikkuleipäteline jne.)
post signature

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.