Sivut

lauantai 15. lokakuuta 2011

Kierräriompeluksia osa 2.

Kierrätyskeskuksen löytöjen muokkausompelusten esittely jatkuu..
Tapaus yksi: pitkä, raskas mummofarkkuhame. Merkkinä huvittava "Blueberry".
Nopein tapa lyhentää hametta ilman nuppineuloilla säheltämistä on mitata helmasta ylöspäin pois otettava pituus ja merkitä mitta kauttaaltaan kangastussilla (tai liiduilla). Viivoja myöten voi leikata hameen lyhyemmäksi ja sitten uusi leikattu helma vain käännetään ja huolitellaan tahdotulla tavalla.
Ja eipä ole enää raskas midimitta, vaan nuorekkaampi kellohelma.
Muokattu hame trikoosuikalehuivin ja Monkin kaulakorun kanssa. Korvissa punaiset legot. Kädessä näkyvä kummallinen varjo ei kuulunut kuvaussuunnitelmaan. Näyttää kuin käteni olisi uitettu maalissa ranteesta alaspäin. Huono kamera plus huono valo on yhtä kuin huono kuva. Tarvitsen hovikuvaajan, joka huomais varjoterroristit.
Tapaus kaksi: valkoinen, lepakkohihainen, vetoketjullinen, jättimäinen, poolokauluksellinen mekko.
Vähän pienennystä: kavennusta ja lyhentämistä niin mekosta sai käyttökelpoisen.
Mukava ja lämmin päällä. Sopii arkeen ja tulevaan talveen.
Vasta muokkauksen jälkeen huomasin paidan olevan tutun merkin tuotos! Pallo-Paitaan voi luottaa.
Tapaus kolme: laatikkomainen pusero. Malli kamala, kuosi kiva.
Poistin kauluksen ja tein tilalle v-aukon sekä sitomisnauhat. Kavensin ja poistin laatikkomaisuuden.
Vielä jäin kuitenkin pohtimaan, että lyhentäisinkö hihat? Pienet puhvihiat kenties?
Poistetusta kauluksesta tein tällaisen neckpiecen. Tuskin pidän, mutta tulipahan tehtyä.
Voiskohan pitää neuleiden kanssa, joissa on pyöreä ja pieni pääntie? Kuin huijauksena, että alla olisi oikea kauluspaita? Täytyypä kokeilla miltä se näyttäisi käytännössä, ajatuksen tasolla ainakin toimii.
post signature

7 kommenttia:

  1. Puhvihihat olisivat todella söpöt tuossa paidassa! Sun blogiasi seuratessa iskee aina hirveä into tehdä jotain itse, mutta sitten tajuan etten yksinkertaisesti osaa. Noh, harjoittelemallahan sitä oppii ja niin päin pois.

    VastaaPoista
  2. Wau, ei voi kuin ihailla sun kykyä nähdä ihan järkyttävissäkin vaatteissa potentiaalia ja saada niistä jotain kaunista aikaan :)

    VastaaPoista
  3. Ihana valkoinen mekko, varmasti lämmin päällä! :)) Kelpais mullekkin.

    p.s. Edellisen postauksen cernit massa pöllöstä vielä sen verran, että miten kiinnitit sen ripustuslenkin siihen pöllöön? Ennen uunia vai jälkeen...? Kiitos jo etukäteen! :))

    VastaaPoista
  4. Hovikuvaajakandidaatti ilmoittautuu, ostin viime viikolla uuden kameran ja kaikkee :D

    VastaaPoista
  5. Nisha,
    kiva et sustakin ne vois paitaan sopia, taidan tehdä ne! :) osaat tai et, pääasia et laiittaa sen innon toimintaan - ei sitä tiä kuinka voit yllättyä mitä voitkaan saada aikaan :)

    Kerttu,
    kiitos! joskus tuntuu et se näkökyky horjuu mut kiva kuulla et ainaki nyt toimi :)

    Ekoilija,
    kiitos :) Kiinnitin sen ennen uunia muotoiluvaiheessa. Ja varmistukseksi kerron, että kyseessähän ei ole pelkkä ripustuslenkki, vaan korupiikki, jonka toisessa päässä on itse lenkki. Halpoja helpolla saa esim. Tiimarista. Liian pitkät piikit voi leikkurilla/pihdeillä lyhentää ja leikatun pään vähän taivuttaa "koukuksi" niin silloin piikki ainakin pysyy valmiin massan sisällä! :)

    Elina,
    tuo oli lupaus!! :D

    VastaaPoista
  6. Ekoilija,
    ole hyvä, toivottavasti olin avuksi :) ja jatkokysymyksiä saa esittää jos myöhemmin joku mietityttää :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.