Pienessä maailmassa.

Suurista muuttokasoista hetkeksi keskelle jotain todella pientä ja söpöä. Kyseessä on varmasti monelle tuttu minikokoisten aarteiden Näperryksiä-kirja (eds. McGuire - Kachmar - Hatz et al., Schildts 2011).

Tämä on kyllä mielestäni hyvä kirja, sopii lapselle ja lapsenmieliselle käsityöimmeiselle "välipaloiksi".

Jotain teoksesta oli myös näperrettävä. Joten harjoittelin ohjeiden mukaan oikeaoppisesti kirjansidontaa minikoossa. Tein kaksi kirjasta kangaskansilla (lakattuna), joista isompikin on tulitikkuaskiakin pienempi!

En vain osaa päättää tekisinkö miniatyyrikirjoista kuvan mukaan kaulakorun vai liimaisinko ne päällekkäin sormukseksi? Lakkasin ohennetulla askarteluliimalla myös sivut (ovat siis kiinni eikä kirjoja saa kuvan mukaisesti selattua auki), että ne kestäisivät myös käyttöä paremmin, jos koruiksi päätyisivät.

Minikirjat ovat kyllä söpöjä. Tällaisia olisin varmasti lapsena halunnut nukkekoti- ja barbileikkeihin!

Tein myös "pullonkorkkikehyksiä" ...eli länttäsin liimalla kuvia pullonkorkkeihin... Hmm...? ...FAIL!

En ajatellut näitä kirjan ehdotelman mukaisesti kaulakoruksi, vaan magneeteiksi..mutta päädyinkin siihen, että-juu-ei-tyhmin-ja-rumin-idea-vähään-aikaan. Pistetään feilattu magneetti-idea helteen pikkiin?

Kokeilin myös tehdä tuollaista metallista telinettä (koruille), mutta meni hermot ja lopputulos oli tosi ruma. Se oli hyvin kaukana mallista ja metallinkeräykseen meni koko yritys. Ehkä kokeilen joskus uudestaan.

Ja tämän olisin halunnut tehdä ellen olisi jo pakannut cernit-massoja pois. Olisi kovin söpö pikkupeura!

Ja vain koska "Pieni on kaunista." Niimpä, eihän tuohon ole tässä yhteydessä mitään lisättävää.