Sivut

torstai 20. helmikuuta 2014

Kodin ärsykkeet.

Kaikilla on varmasti kotona sellaisia pieniä juttuja, jotka pistää silmään. Sellaisia ihan pieniä asioita, jotka ärsyttää pahimmillaan päivittäin, mutta niille ei kuitenkaan tule koskaan tehtyä mitään. Voitte jo varmaan nyt arvata, että minäpä ryhdyin tuumasta toimeen ja poistin muutaman tällaisen pienen ärsykkeen.
Ärsyke nro 1: rullautuvat matot. Monta kuukautta tuli katottua irvistäviä maton kulmia ja se, että ne näyttivät rumilta, olivat ne myös uunin edustalla pieni hengenvaara tällaiselle hyvin kömpelölle ihmiselle.
Ratkaisu: teippasin matot päistään jesarilla yhteen. Kyllä pysyy hyvin yhdessä ja suorassa linjassakin vielä. Samalla näette myös plussa-ärsykkeen: koiran ruoka- ja vesikuppikombon. Ruma kuin mikä, mutta saanee riittää jatkossakin, kun nättejä koiranruokakuppeja on niin vaikea löytää. Alle sentäs vaihtu entinen eteismatto (puhdistettuna tietenkin), joka pysyy liukuestopinnoitteen avulla paikallaan satunnaisia alustoja paremmin.
Ärsyke 2: voi putket, putket. Ratkaisu: verhokaista. En olisi tahtonut kyseiseen ikkunaan lainkaan verhoja, mutta nyt luovutin kapean pellavakaistaleen verran. Ei yllä ikkunan päälle, mutta peittää putket pois silmistä.
Ärsyke 3: jatkuva sekasorto kylppärin kaapissa (apua, pysykö nuo edes hyllyillä?). Ratkaisu: siivous ja järjestely.
Sarpaneva-padan ja jumppapallon pahvilaatikot uhrautuivat muodonmuutokseen. Kannet pois ja päälle valkoista päällystyspaperia sekä kontaktia. Lopuksi puhkoin etulaitoihin reiät nyörin pätkille eli "vetimille".
Ärsyke 4: muovipussien kaaos - ikuinen murheenkryyni, joka ei edes näy siivouskaapista, mutta voi elämä kuinka voi arjessa ärsyttää. Ratkaisuna oli tehdä pusseille ihan perinteiseen tyyliin kangasputket. Valitsin räväkän värin ja arvaatteko mitä? Putket kekkasin tässä postauksessa esitellystä puserosta (klikklik). Lisäsin vain riputuslenksut ja kuminauhaa, siinäpä se. Säästyy tilan lisäksi myös minun hermot.

Kylläpä tekee hyvää saada "korjattua" tällaisia asioita, jotka ovat huonoina hetkinä ihan raivostuttaneet. Ei tartte enää aamulla kompastua mattoon kahvikuppi kädessä, etsiä hiuspantaa pyyhkeiden välistä tai miettiä miten saa otettua yhden muovikassin ilman, että kaksikymmentä muuta sämähtää pitkin laittiaa. Paisko siinä sitten niitä kiiressä takaisin kaappiin. Voin kertoa, kylläpä helpotti ihan jo mielenrauhan kannalta.

4 kommenttia:

  1. Ärsytysnumero 1: epäkäytännöllinen roskis- järjestelmä (meillä tulee roskis kaapista ulos "rullakiskoja" pitkin, mutta ei ihan niin näppärästi kuin luulis.

    Ärsytysnumero 2: Se etten ole saanut hankittua tämän järjestelmän tilalle jotain kätsympää roskista. Esim. roskisoveen kiinnitettävää roskista.

    Ärsytysnumero 3: Kissa syö raksut ja märkäruoan jossain aivan muualla kuin kuppinsa vieressä. Yleensä keittiön tai eteisen matolla.

    Ärsytysnumero 4: Verhokiskoilta roikkuvat verhot. Ei iso homma napsata takaisin kiinni, mutta niin.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, kaikki nuo ovat meilläkin tuttuja ilmiöitä! Roskikset eivät ikuna toimi, koira syö luunsa aina paikoissa missä ei tarttisi ja en edes aloita verhokiskoista.. Tsemppiä sinne ärsytyksien poistamiseen! :)

      Poista
  2. Miten olisi tuon ruokakupin maalaus/päällystys/tms jollakin tapaa? Itseäkin ärsyttää muovipussit yli kaiken, sen takia olenkin siirtynyt kangaskasseihin. Aina kun tiedän(tai oletan) meneväni kauppaan niin nappasen niitä pari mukaan. Ja muutenkin vältän muovikassien ottamista, vaatekaupoissa sanon aina etten tarvitse muovikassia koska minulla on oma kassi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin itsekin, mutta olkoot. Ei se pinta/väri niinkään ärsytä vaan enemmänkin muotokieli, se kun ei ole sievä. Mutta ei ole löytynyt parempaakaan, joka olisi nätti ja käytännöllinen.. Sama, me myös käytämme kangaskasseja. Mutta silti niitä muovisia aina välillä tulee ja aina on joku tilanne missä niiden hyötykäyttö onkin enemmän paikallaan :)

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.