Helmiä siimassa.

Päätin piristää maassa laahannutta murehtivaa mieltäni uudella ja helpolla kaulakorulla. Ajattelin, että jos pienisievä koristus huijasi päätä paremmaksi. Piristyyhän se mieli aina, jos tuntee edes hetken riemua onnistuneesta lopputuloksesta.

Oli tosin korulle ihan harkittu tarvekin. Nämä turkoosit pöksyt. Vaikka koruja on lähes joka lähtöön, huonosti on näiden housujen kanssa mitään väriltään yhteen sopivaa. Muutamia turkooseja koruja löytyy entuudestaan, mutta ei niitä samoja jaksa joka kerta käyttää. Vaihtelu virkistää kokonaisuutta.

Jemmalaarista poimitut helmet ovat muovia ja pujotin ne korusiimaan. Soikioiden välissä on lasiset siemenhelmet.

Korun pituuden mittasin niin, että se juuri ja juuri mahtuu pään yli ilman, että ketjuun tarvitsi tehdä lukkoa. Strateginen mitta, ei mene ainakaan aikaa lukon kanssa näpräämiseen, jes!