Pitsin tulokset.

Kysyin aiemmin ideoita mitä tehdä dyykkaamastani pitsistä. Kiitos kaikille ideoita heittäneille! Hyviä ideoita tuli runsaasti, ensin oli ihan valinnan vaikeus. Hyvällä suunnittelulla sain pitsikappaleesta kuitenkin toteutettua jopa kolme uutta juttua!

1. Hame: valitsin alle vihreää trikoota ja ompelin kerrokset kiinteästi toisiinsa. Vyötärölle tein trikoosta kuminauhalle kujan. Kivasti kuultaa vihreän väri pitsin alta. Ei ole liian vaalea, mutta ei liian synkkäkään.

2. Pitsinen yläosa: laatikkomainen lärpäke, jonka voi edestä vaikka solmia kiinni.. Tai huomasin myös, että..

..sen voi pukea myös bolerona! (Helma kulkee niskan ja selän takaa.) Mahtavaa! Kaksi juttua yhdessä vaatteessa.

3. Huivi: pitsiä ei enää riittänyt kokonaiseksi huiviksi, mutta koristepäät siitä sai. Keltaista trikoota putkena ja päihin pitsiä. Leikkasin alareunat vielä kukkien laitojen mukaan.

Ja vielä pitsiä jäi pienet palat kenties pitsiolkapäiksi - nyt en vielä hoksannut sopivaa tpaitaa/puseroa, johon ne olisin ommellut. Että kiitos vaan sille, joka heitti pitsin roskakatokseen. Meitsi sai siitä monta juttua irti!

Ruskan sävyissä.

Eilen väritin puukynillä, tänään maalasin vesiväreillä. Ja vähän kultatussilla päälle. Siitä tuli syksyn ensimmäinen "teos".

Syksyn lehti kaikissa ruskan sävyissä. samalla vähän vesiväreillä liukusävyjen treenaamista. Ja värien sekoittamista.

Yritän nyt katsoa kovasti tätä ja ujuttaa mieleen positiivisia fiiliksiä siitä, että sieltä se syksy taas tulee.

Kahden vuoden maxihame.

Kaksi kesää se otti, mutta vihdoin sain sen tehtyä. Oli niinkin "haastava" työ kuin maxihame. Ihan normaali sellainen, ilman mitään krumeluureja. Silti se venyi keskeneräisissä töissä turhan kauan. Viime vuoden kesänä aloitin, töppäsin, ratkoin ja sitten tulikin syksy. Toinen kesä lähes tulkoon ohitti, mutta onneksi ehdin pitää hametta näinä lämpiminä elokuun päivinä.

Hameen kangas löytyi kangaskaupan alennuksesta muutamalla eurolla. Mustavalkoinen iso kukkakuosi kiinnitti silmäni heti! Kankaan printti on tosi kiva. Tosi kiva on myös hameen syvä laskos. Malli on suora ja tasapitkä, vyötäröllä on kuminauhakuja.

Ks. tästä myös helmikaulakoruni, jonka tein toukokuussa. (Voi, oispa vielä toukokuu. En olekaan syksyyn vielä valmis!)

Kengät ja kimppu.

Sain ystäväni häistä kiitoskortin ja huokaillen jälleen katoin hääkuvaajan ottamia kuvia juhlista. Pakko fiilistellä:

Tekemäni hääkimppukin pääsi luonnollisesti moneen kuvaan mukaan. (Sulhasella on muuten kädessä virveli. Ei piiska.)

Tekemästäni tee se itse - kestohääkimpusta ja sen tekovaiheista voi lukea lisää tästä postauksesta.

Tein lahjaksi morsiamelle kimpun lisäksi myös kustomoidut kalastus-hääteemaiset hääkengät.

Lisää maalatuista hääkorkokengistä voi lukea täältä. 

Voih, olisipa taas häät! Oli niin ihanaa. Häät ovat ihania. Etenkin, jos on tällainen ihana puspus hääpari.

Valokuvat: Eemeli Kiukkonen Photography / eemelikiukkonen.fi

Minikokoinen muffinssi.

Haksahdan aina silloin tällöin söpöihin turhuuksiin kuten hassun muotoisiin huulirasvoihin ja -puniin.  Yksi sellainen on tämä muffinssiksi naamioitunut huulikiilto, joka sitten jäi käyttämättä. Ja vuosien jälkeen tiedän, että taitaa käyttämättä jäädäkin.

En tohtinut heittää kiiltoa roskiin ja koska epäilin oliko kiilto vähän härskiintynyt, ei sitä kiertoonkaan kehdannut antaa. Vaihtoehdoksi jäi kaapia hylsy tyhjäksi. Kiille roskiin ja kuppi pesuun - jäljelle jäi hyvin kierteillä sulkeutuva hauska minirasia.

Just täydellisen kokoinen rasia esimerkiksi nappikorvakoruille, särkylääkkeille, purkalle (joskus tarttee ottaa purkkaa pieneen laukkuun megapussista erikseen) tai muulle pienelle, joka ei saa laukussa litistyä.

Siitä tuli astetta kivempi pilleripurkki. Tai korusäilö. Pastillijemma. Monikäyttöinen ja varmasti kestävä hyötykäyttö!

Kivi, paperi ja sakset.

Sain lahjotuksena vuosia, vuosia sitten pienen puisen hyllykön. Fiksailuja se on aika ajoin tarvinnut ja hyvin on palvellut niin kukille, kengille ja kaikenlaiselle piensälälle. Yli vuosi sitten kokeilin uudistaa hyllyä kaavapaperilla..

..ja kuten näette, ensin pinta näytti hyvältä. Mitä nyt vähän pinnan alla kupli. Ja siitä ne kuprut kuoriutuivat ja reunat rispaantuivat. Uutuuden kiilto jäi lyhyeen. Siksi ei se blogiinkaan koskaan esittelyyn uutena ennättänyt.

Päätin ottaa uudistukselle revanssin. Hiki päässä ja hiekkapaperi kädessä nyhrin kaavapaperipintaa irti..

..ja kun pinta oli sopivan hyvä, vedin tilalle sisustuskontaktia (Lidl:n feikki-dc-fix). Luottojuttu, toimii aina!

Ja on sileä pinta! Ei kupruja, ei runttuja. Jes, hyvä juttu. Varmasti kestävämpi ratkaisu.

Cora toimi laadunvalvojana. Jostain syystä tukki turpaansa tielle joka välissä haistelemaan muovia.

Ja tässä vielä hyllykkö valmiina sijoituspaikassaan. Kyllä sitä taas jaksaa katsella. Seuraavaksi projektina kaapin siivous, jonne hyllyssä olleet kamat tungin ennen muodonmuutoss-projektiani.

Monikäyttöinen kaulakoru.

Tässä on yksi paljon käytössä ollut nahkatasseli-kaulakoruni. Kauan korun valmistamisen jälkeen huomasin, että kappas, keksinpäs sattumalta hauskan jutun. Kun ei pistäkään ketjuun lukkoa niskan taa keskelle, vaan eteen "korun alkamiskohtaan" (eli tuohon mistä kädelläni kiinni pidän) niin korusta tulee astetta monikäyttöisempi!

Kun lukon kohtaa säätää, korusta saa tosi pitkän tai lyhyen rimpsun tai sitten sitä voi pitää ensimmäisen kuvan tapaisesti. Jatkossa käytän kikkaa kyllä muihinkin kuin vain tasseleihin. Esimerkiksi helmistä tehtynä saisi muotoamuuttavan lariat-tyylin.

Kuva: R. Lillemägi

Alunperin valmistin korun Itte tein ja kierrätin -kirjani rekvisiitaksi (jonka perusohje löytyy myös kirjasta). Koru on asusteena ompeluprojektissa, jossa pääkohteena oli tuo yläosa. Se vasta muodonmuuttaja on! Se on sekä ylä- että alaosa! Sen voi pukea puseroksi, topiksi tai hameeksi! Malli on superhelppo ja se on moneen sovellettavissa. Lisää voi lukea kirjastani.

Onnea meille.

Hups, se taas vuosi vierähti. Eilen starttasi taas uusi vuosi käyntiin niin minulle kuin äidillekin. (Kyllä, meillä on sama syntymäpäivä!)

Tässä kortti, jonka tein äidille. Lintuset ovat cernit-massasta. Piti tehdä kukkia, mutta teinkin pikkulintuja!

Tässä on pienipöhkö kortin kylkiäinen äidille. Kirjoitin paperikääreen päällekin, että kyseessä on prototyyppi. Mutta minkä prototyyppi? Siinäpä pulma, ei arvannut äiti ensimmäisellä yrityksellä oikeaan. Arvaatko sinä?

Oikea vastaus on käsitiskin pesupatanen - toisin sanoen tylliä virkattuna sydämen muotoon. Ja koska äiti ihan tykkää käsin tiskaamisesta, on hän oikea ihminen testaamaan miten tylli toimii käytössä. (Ja koska äiti on ainut, jolle uskaltaa hänelle toteuttaa tämmöisiä pikkusia ja hölmöjä ideoita). Paperilla ajateltuna tyllin pitäisi olla kestävää ja sopivan karheaa pesemiseen, mutta ei liian karheaa, että se naarmuttaisi. Yksi kerros voi olla liian vähän, mutta ainakin näin levynä se on helppo "ravistella" puhtaaksi. Ja esim. ripustuslenkkiin ripustettuna kuivuisi erittäin hyvin, eikö? Käytäntöhän voi olla ihan jotain muuta. Odotan täyttä raporttia äidiltä. Jos idea toimii, tässähän olisi loistava kikka jynssäykseen etenkin sellaisille, joilla on esimerkiksi nivelkipua ranteissa, jolloin sienen puristaminen voi olla vaikeaa. Pitääkin tehdä jo toinen omaan käyttöön testiksi. Prototyyppi osa kaksi ja toiseksi viimeinen vuosi ennen kolmeakymppiä, täältä tullaan!

Äänestä idea pitsille.

Varmaan on mahdotonta uskoa, mutta kyllä tämä on totta: löysin kuvassa olevan pitsin joku aika sitten roskakatoksesta. Teki mieli huutaa ärtymyksestä, kun itse näin pitsin jäteastian kannen alla. Anteeksi nyt vain, mutta kuinka ajattelematon pitää olla, että heittää mitä luultavimmin täysin käyttämättömän pitsin roskikseen? Eikö pitsiä voinut antaa jollekin tai viedä kierrätykseen? Ei ole väliä oliko laidassa pari nirhamaa, ei se silti ole kokonaisuudessaan pilalla!

(Älkööt huoliko, pitsi oli suhtpuhtaan pussin päällä ja kotona tietysti pesin pitsin pesukoneessa.)

Nyt ajattelin antaa pitsille uuden mahdollisuuden loistaa. En vain osaa päättää mitä siitä tekisin. Laidan nirhamat rajoittavat, mutta kyllä palasta jonkinlaisen pikkuhamosen, yläosan, huivin tai mekon osan saisi.

Auttakaa päättämään mitä pitsistä teen. Nyt äänestys, heitä idea peiin mitä tästä ompelisin. Toteutan eniten inspiroivan yksittäisen idean tai kokonaisvaltasesti eniten äänestetyn ehdotuksen. Eikun vapaasti ääniä kommenttilippaaseen! Mitä sinä tahtoisit minun ompelevan tästä?

EDIT // "Äänestyksen tulokset" nähtävillä tässä postauksessa. Katso mitä pitsistä lopulta ompelin!

Seppele: versio kaksi.

Olin jo ihan valmistautunut syksyyn, mutta näyttäisi kesää silti olevan vielä jäljellä. Ainakin säät ovat olleet kohdillaan!

Kun kerran ei vielä ruskaan taivuta, hyvin voi vielä kesähamailla toisen lasinalusen. Monivärisen tein kesän alussa ja silloin jo jäi kaiveleen mustavalkoinen versio. Nyt sitten tein sen ja vähän simppelimmässä muotokielessä.

Nyt näen lasinalusessa jo joulumaista inspiraatiota. Menis ihan joulu(kuusen)koristeesta, eikö? Taidan tehdä näitä lisää jouluna.

Mistä te muuten ostatte hamahelmet? Muoveissa on isoja eroja, toiset ei menaa sulaa millään ja toiset sulaa liiankin hyvin. Onko jokin tietty merkki paras? Löytyykö kikkakolmosia kehiin parhaiden hamahelmin ostamiseen? Harvemmin niitä tekee, mut jos tekee, ois kiva tehdä kunnolla semmosilla, jotka myös sulavat tasaisen nätisti.

Liero-korun muodonmuutokset.

Näin HM:ssa tämän kaulakorun. Hoksasin, että senhän voi purkaa kokonaan. Ei ole hinnalla pilattu, joten ostetaan!

Ja kotona koru meni paloiksi. Solmupäät auki ja leikkureilla koruvaijeri poikki. Päät, ketjut ja lukot talteen.

Koska koru oli liian hallitseva ja jotenkin hassun kokoinen suhteessa kaulaani, puolitin sen pätkäksi. Nyt se on kevyempi ja monikäyttöisempi. Voi käyttää arjessakin! Ja voi kantaa joko pitkässä tai lyhyessä ketjussa.

Ja kun kerran palasia jäi purettaessa ihan hirmusesti jäljelle (ostin perään vielä toisen samanlaisen korun!)...

..tein myös kaksi muuta kaulakorua. Samalla idealla, mutta helmien kanssa yhdistelemällä. Toinen puuhelmillä ja toinen muovihelmillä. Hauskaa kuinka erilaiselta osat näyttävät yhdistettynä helmiin!

Pisteenä iin päälle tein myös korvakorut. Eikö tulekin mieleen jonkinlainen marjan ja tammenterhon yhdistelmä!?

Kannatti ostaa, yhdellä kolikolla tuli monta korua! Ja osia jäi ylitsekin, tiedä mitä kaikkea niistä vielä keksii lisää.

Kihlalahja: Lemmenlukko.

Muistaako joku vuosien takaisen Lemmenlukko-taulun? (Ks. postaus täältä). Tehtiin se avomiehen kanssa yhdessä läheisillemme kihlajaislahjaksi. Nyt tein uuden vastaavan koristetaulun tilaustyönä!

Tyyliksi toivottiin samaa lookia mitä edellinenkin oli. Se kävi hyvin, kun sopivasti oli vielä jäljellä samaa kruunu-kuvioista taustapaperiakin tauluun! Kehyksen ja lukon ostin uutena, kun valmiina ei ollut. Lukkoa vähän hiekkapaperilla hinkkasin, jotta sai pahimman uutuuden kiillon pois. Lukossa mukana tulleet avaimet olivat rumia, joten laitoin tilalle pyöränavaimet(?).

Erityisesti lukko näyttää aika kivalta eri valoissa, kun sävy vaihtelee kiiltävän harmaan ja punertavan ruosteen välillä. Nyt vain pidetään peukut pystyssä, että myös lahjan saajat tykkäävät lahjasta. Onnea kihlaparille!

Tuolin päällystäminen.

Ostin kierräritä Iskun tuolin hurjaan hintaan 3,90e. Ajattelin, että kappas siinäpäs hyvä harjoitteluprojekti.

Tuoli oli aika huonossa kunnossa. Päällinen oli kutakuinkin tätä näköä (älä anna ylemmän ja alemman kuvan hämätä). Ajattelin, että jos alkaa osto kaduttamaan, eipä siinä paljoa hävinnyt. Kahvipakettikin maksaa enemmän kuin tämä tuoli.

Ei ollut hajuakaan mitä pitää tehdä, mutta silti ajattelin päällystää tuolin. Onneksi oli edellinen kangas vedetty niittipyssyllä, joten siitä sain katsottua mallia. Joten eikun ruuvarilla jalat pois, vähän sinnepäin kaavojen leikkelyä ja uusi kangas tilalle!

Yksi iltapäivä siinä meni ja mielestäni lopputulos on aina hyvä siihen nähden, että kyseessä on ensimmäinen vastaava huonekalun päällystäminen. Kikkailin ja aivan tarpeeksi hyvältä näyttää alle neljän euron tuoliksi.

Koska harjoittelin päällystämistä vain vahvalla puuvillalla, tahdoin tehdä tuolille oman istuintyynyn. Se antaa mukavuutta istumiseen, mutta myös käyttöikää kankaalle. Pestävän tyynyn avulla ei istuinosa kulu ja sotkuunnu niin helposti.

Istuintyynyn kankaiksi valitsin mustaa puuvillaa ja Annon Kuusipuu-jämiä verhoista ja tyynystä. Sopii hyvin samaan tilaan!