Silitä, silitä.

Tunnustan, en tykkää silittämisestä. Olen kyllä kovin yrittänyt petrata silittämisen suhteen, sekä pukeutumisessa että ompelemisen välivaiheissa, mutta silti.. onhan se kovin työlästä, jos rauta on vaikeasti otettavassa paikassa ja lautakin pitäisi roudata eri huoneesta.. Älysin joku aika sitten: laita ne näkösälle niin niiden käyttökynnys madaltuu edes vähän. Mindblowing.

Ja kun lautakin on nyt näytillä, onhan se kiva, jos se näyttää nätiltä. En vain ommellut uutta päällystä, myös painoin pilvi-kuviot kankaaseen! Ei ollut kivaa mustavalkoista laudan päälliseksi soveltuvaa printtipuuvillaa niin tein sen sitten itse.

Tältä näytti edellinen päällinen. Perusvalkoinen, johon tussasin vuosia, vuosia sitten tekstin, jonka piti houkutella minua silittämään enemmän. Hyvä kikka, toiminut vaan ei. Etenkään, kun sain aikaiseksi aika pian tekstin lisäämisen jälkeen lähtemättömiä tahroja kankaaseen. (Ps. ne on liimaa. En tunnusta, että käytin lautaa askartelualustana.)

Nyt aion pitää uutta päällistä hyvänä. Ja käytössä aina, kun tarvitsee. Itse tehty printti sen ansaitsee.