Sivut

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Ennen kuin minusta tuli bloggaaja.

Oho. Taas tuli vuosi täyteen. Madam B.C. "syntyi" kuusi vuotta ja kuusi päivää sitten. Se tuntuu vähän hullulta. En varmasti olisi uskonut blogia perustaessa, että täällä sitä vielä ollaan kuusi vuotta myöhemmin. Sama paikka, sama nimi, sama meininki.

En voinut olla miettimättä tänään onko matkan varrella mikään muuttunut? Olenko minä muuttunut blogin myötä? Millainen olin ennen kuin minusta tuli bloggaaja?
Pallovalo lapsuudenkodin jalkalampusta. One line a day -päiväkirjan esittely täällä ja Simple Diaryn esittely täällä.
Ennen kuin minusta tuli bloggaaja, minulla oli aikaa enemmän.

Bloggaajat käyttävät yllättävän paljon työtunteja valokuvaamiseen, kuvankäsittelyyn ja postausten kirjottamiseen. Pienikin juttu vaatii joskus uskomattoman suuren ponnistuksen. Jos nyt siis sulkisin blogini, elämääni tulisi paljon tunteja lisää. Joskus turhautuessani mietin, että lopetan käsityöt kokonaan, niin johan alkaa olla aikaa kaikkeen muuhun. Mutta mihin muuhun? En edes tiedä mitä sillä kaikella ajalla tekisin?
Itse ommellusta aamutakista lisää täällä.
Ennen kuin minusta tuli bloggaaja, en osanut valokuvata.

Kuusi vuotta sitten kuva-albumit sisälsivät tapahtumia, ihmisiä ja tilannekuvia. Kun aloin bloggaamaan, kuvaaminen muuttui. Pitikin kuvata tavaroita ja yksityiskohtia. En osanut panostaa valokuvaamisen. Taidot, kamera ja kiinnostus eivät siihen riittäneet. Nyt uskallan jo väittää, että matkan varrella jotain olen oppinut. Vieläkään en koe olevani hyvä kuvaaja, mutta ainakin yritän parhaani. Olen varma, että ilman blogia ei olisi herännyt mielenkiintoa kehittyä kuvaajana.

Ennen kuin minusta tuli bloggaaja, tein käsitöitä hyvin harvoin.

Oikeastaan ennen kuin minusta tuli bloggaaja, en edes osannut käsitöitä. Tai osasin jotain, mutta kiinnostus niihin oli eri luokkaa ja tein vain jotain pientä satunnaisesti. Suuret oli ideat, mutta taidot usein puuttuivat. Sittemmin on siinäkin kehitystä tapahtunut. Kun näkee muiden bloggaajien tuotoksia, tahtoo itsekin oppia paremmaksi. Kokeilla uusia materiaaleja, uusia välineitä, uusia tekniikoita. Nykyisin en edes laske kaikkea askartelua ja itse tekemistä varsinaisiksi käsitöiksi. Se on vain jotain mitä arjessani teen. Siksi on vaikea muistaa, että toiset eivät välttämättä tee käsitöitä ollenkaan. Jotkut eivät tee mitään käsitöitä koskaan.
Pikku a ja iso A itsetehdyt, kuvioitu purkki Annon.
Ennen kuin minusta tuli bloggaaja, en puhunut koskaan käsitöistä.

Kuusi vuotta sitten itse tekeminen oli vielä asia, josta ei ollut "lupa" puhua. Sitten siitä tuli trendikästä. Löytyi muitakin bloggaajia. Löytyi lukijoita. Kehittyi keskustelua. Tajusi, että on muitakin, jotka tykkäävät tehdä itse. Ei tarvinnut enää kokea häpeää käsitöistä. Tuli päivä, jolloin uskalsi ylpeästi sanoa myös blogin ulkopuolella ääneen, että kyllä, tein tämän itse.
Seinävaate-postaus täällä.
Joten kyllä, blogi on muuttanut minua. Ilman blogia en olisi sellainen mitä nyt olen. Se, jos mikä tuntuu hassulta.

Iso kiitos siitä kuuluu tietenkin lukijoille. Jos ei olisi lukijoita, tuskin olisi pelkkä oma tsemppi kantanut. Kiitos teille kaikille lukijoille ja tykkäilijöille. (Onkohan siellä vielä mukana sellaisia, jotka ovat lukeneet blogia ihan alusta asti?)

Synttärionnitteluja saa antaa vaikkapa ihan äänestysmuodossa. Vielä voit äänestää (12.1.16 asti) Sisustusniksien bloggaajien Valaisinhaasteessa. Kärkihän on ihan selkeä, mutta vielä pari tsemppiääntä ei tekisi pahitteeksi :) Äänestä ja osallistu lahjakortin arvontaan täällä. Kiitos jokaiselle jo äänensä minulle antaneelle!

18 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa, miten bloggaus muuttaa ihmistä! Väittäisin myös, että ilman bloggaamista en itse saisi niin monia käsitöitä valmiiksi asti vaan jäisivät suunnitteluasteelle ja että bloggaaminen osaltaan innostaa kokeilemaan uusia ideoita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Blogi on usein myös buustaaja, jonka myötä saa tehtyä käsitöitä valmiiksi! :) Tosin joskus koen blogin myös hidastajaksi - esim. jos pitäisi saada vaikka työvaiheesta kuva, mutta ei ole tarpeeksi valoa ja pitää jättää työ kesken odottelemaan valokuvausta. Silloin ajattelee, että ilman blogia olisi valmista jo :D

      Poista
  2. Monta vuotta olen jo blogiasi lukenut ja tykkään tästä kyllä kovasti.
    Onnea bloggaajalle hienoista blogivuosista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos :) toivottavasti pysyt mukana jatkossakin :) <3

      Poista
  3. On aina kiva lukea/kuulla tällaisia pohdintoja. Osaan samaistua ajatuksiin, en bloggaajana (ainakaan vielä), mutta nuorisovaltuutettuna. Varmaan jokainen aikaa vievän harrastuksen omaava käy joskus samanlaisia ajatuksia läpi, 'Mitä jos tätä ei olisikaan?' :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan! Mikä vain aikaa omiva juttu on varmasti asia, jota moni jossittelee ja pohtii. Täytyy silloin muistaa, että se joka aikaa vie, myös varmasti antaa jotain tilalle :)

      Poista
  4. Alusta asti oon lukenut! :) Ja nuo kohdat kyllä tunnistan itsessänikin. Monesti just kironnut että lopetan käsityöt kokonaan mutta en minä keksi mitä ihmettä sitä sitten tekisi! Kotitöitä? yäk :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, muutkin kiroaa bloggaamista :D en tiedä onkohan tämä surullista vai mahtavaa, kun ei edes osaa hahmottaa mitä muuta voisi tehdä jos ei niitä. Mitä ihmettä ne muut tekee?! :D

      Poista
  5. Juuri itsekkin mietin omaa blogiani ja mistä aloitin ja missä nyt olen. Minulle blogi oli aluksi pakopaikka ja nykyään sitten paikka johon kerään omat ajatukset.
    Kaunis blogi sinulla ja paljon hyviä ideoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on hyvä miettiä ja pohtia mihin tai millaiseksi se blogi bloggaajan voi viedä :) Kiitos paljon Nelli! :)

      Poista
  6. Ensin suuret ja lämpimät onnittelut. Olet onnistunut tekemään valloittavan ja inspiroivan blogin. Itse olen vasta vuodenpäivät ollut lukija, mutta yhdeksi suosikiksi noussut tämä blogi. En itse asiassa ennen omaa blogia lukenut muiden blogeja juurikaan. On ollut hienoa, että bloggaajana on löytänyt siis myös paljon uutta sisältöä elämään :) Allekirjoitan useimmat sanasi ja samoja asioita tullut itsekin miettineeksi. Blogi on muuttanut paljon asioita elämässä. Enemmän kuin olisin alkujaan uskonut. Välillä harmittaa, kun aikaa kuluu tekemiseen niin paljon. Se on kuitenkin sen arvoista. Ja sitten pitää muistaa, että tämä on kuitenkin harrastus. Jos tulee hetki, ettei jaksa blogiin mitään tehdä, silloin voi hyvin olla tekemättä mitään. Kyllä se inspiraatio sieltä ajallaan tulee. Kuvasi ovat kauniita ja selkeitä. Tsemppiä tuleville vuosille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi Jani :) se on kyllä mielenkiintoista kuinka lyhyessäkin ajassa bloggaus voi vaikuttaa ja tuoda muutoksia. Aikaahan tämä syö, mutta antaa se myös sitten tilalle paljon muuta :) Joskus tuntuu, että ei ajattele silti blogin pitoa harrastuksena, on se jo vuosien saatossa muotoutunut jonkinlaiseksi elämäntavaksi ja rutiiniksi :) mutta onhan tämä sen arvoista! Tsemppiä myös teidän blogin tuleville vuosille! :) <3

      Poista
  7. Onnea! En tiennytkään, että olet näin "veteraani" näissä hommissa. :) Sulla on kyllä kiva blogi. Minusta on niin hauskaa, kun blogit on parhaimmillaan juuri tällaisia - siis selkeästi kirjoittajansa näköisiä. Tuntuu melkein kuin kävisi kylässä. :) Toki on paljon myös blogeja, jotka on hirmuisen hengettömiä: täydellisiä visuaalisia katalogeja, joissa ihminen on itse jossain, en tiedä missä. Sinun blogistasi ei sellaista voi sanoa. Täällä on lämmin ilmapiiri ja hirmuisesti kivoja ideoita. Tykkään kovasti. Bloggaus ja käsityöt on toki aikaa vievä harrastuskombinaatio, mut myös tosi antoisa. On niin ihana, kun blogiin syntyy oma pieni yhteisönsä - vakkarilukijoita, joiden kanssa saa vaihtaa ajatuksia. Vain höyryävä teekuppi puuttuu nenän edestä. Mukavaa bloggausvuotta sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheaa, olen jo bloggaajaveteraani :'D on kyllä totta et tietyistä blogeista tulee "kyläpaikkoja" ja bloggaajista "kavereita" (vai kollegoita?). Olen samaa mieltä, kun persoonallisuus näkyy ja tuntuu blogissa, sellainen pesee katalogi-blogit mennen tullen.

      Kiitos kommentistasi, ihanasti sanottu. Piristi ja lämmitti mieltä hektisen ja hyytävän kylmän (-28!) päivän jälkeen :) <3 blogit (etenkin diy-genren blogit) ovat todella oma virtuaalinen yhteisönsä. On kiva olla siinä mukana vuodesta toiseen :)

      Poista
  8. Tosi kiva kuulla tällaisia ajatuksia noin vanhalta bloggajakonkarilta, kun itse vasta olen alottanut tän blogiharrastuksen ja ihan kokematon. Samalla kutsu vastavierailulle kattoon mun sisustelua ja diy-juttuja :-) Tuota ajankäyttöä olen kans miettinyt, mutta tää on nyt harrastus ja kiva harrastus onkin. Opettelen käyttään järkkäriä ja kuvankäsittely on vielä ihan vierasta, mutta niinkuin sanoit niin varmaan tässä hommassa kehittyy ja parempia objektiiveja tulee jossain vaiheessa ostettua. Löysin eilen sun blogisi ja olen ahminut nyt tähän asti, lukuhomma jatkuu:-) Kivoja juttuja ja jäin heti koukkuun et näkee mitä kaikkea sä olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että tykkäät :) Bloggaus on yllättävän aikaavievää, etenkin jos oikein haluaa panostaa. Mutta toki alkuun on tärkeintä, että löytää itsensä bloggaajana ja hyvän rytmin bloggaukselle :) Teknikset taidot (esim. kuvienkäsittely) kehittyvät sitten ajan mittaan :) Bloggauksen iloa!

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.