Muurarinkorviksia.

Uutta muurarinlangasta! Myönnän, olen ehkä vähän heikkona näihin. Eväti ole se ekologisin lanka, mutta en voi mitään näille herkullisille sävyille ja ihanalle kiillolle.. Nyt täydensin valikoimaani harmaalla ja persikkaisella sävyllä.

Korkkasin uudet sävyt jo. Siinä on kahta hapsua lisää. Tein nuo mustat viime vuoden loppupuoliskolla pikkujouluihin (ks. postaus). Tykkään niistä tosi paljon, mutta nyt keväällä ne tuntuvat niin raskailta ja synkiltä... Tahdoin vähän samaa uutta tilalle, mutta kepeän kevyenä. Persikkaisiin sidoin langalla kaksi "palloa" helmen alle, harmaisiin taas liimasin helmet (korupiikit koukuttavat myös langat isojen helmien sisään) lankojen keskikohdan ympärille.

Jos ei nyt korvan takana luimuileva vappuflunssarutto iskenyt, aion ripustaa nämä vapuksi korviini. On kevyttä ja vähän juhlavaa blingblingiä pääälle. Nuo monikulmaiset lasihelmet pilkahtelevat ihanasti valon osuessa niihin.

Siinä on muurarinlankaa kolmessa pituudessa! Mustat ovat koukuitta 16 cm pitkät, persikkaiset 14 cm ja harmaat "vain" noin 10 cm. Harmaat ovat minulle pituudeltaan sellaiset, että menevät myös hyvin arjessa.

Askarteluihin inspiraatiota.

Pitkään se odotutti, mutta nyt on vihdoin uusi Kauneimmat Askartelut -lehti on uunista ulos! Eilen se ilmestyi ja 2/17-numero löytyy ihan pieniä lehtipisteitä lukuunottamatta valtaosasta kaupoista.

Ja mainospuhetta pähkinänkuoressa: siinä on yli 50 diy-ideaa kotiin ja käyttöön. Sisustusideoita, koristelujuttuja, koruja, pieniä virkkauksia, paljon iloa sadepäiville.. kaikista innoissani olen yhdestä lempiaiheestani: maaleista! Mukana on monen sivun pläjäyksenä ideapaketti askartelijan erilaisista maaleista. Se, jos mikä kannattaa tsekata!

Lehdessä on mukana myös monta omaa malliani. Muun muassa nämä makrame-mallit. Isompien makrametöiden lisäksi lehdessä on ohje pienoiskokoisiin seinäkoristeisiin/-vaatteisiin eli kaulakoruun ja korvakoruihin. Plussanan päälle vielä solmuiltu hiuspanta! Näistä myöhemmin lisää, siihen asti löydät ohjeet lehdestä. Käyhän hakemassa omasi ja kerro mitä pidit!

Tuntuu ikuisuudelta, kun lehteä työstimme ja nyt jo on katseet tulevissa numeroissa. Ideointi jatkukoon!

Tykkää ja seuraa lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut #kauneimmataskartelut

Viisi pöhköä kierrätystä osa 2.

Lisää pöhköjä pieniä kierrätysideoita! Ks. osa yksi tästä. Nyt viimeisimmät kierrätysajatukset. Mistä viidestä oudosta asiasta tai esineestä irtosi jotain pientä minkä voi kierrättää joksikin ihan toiseksi käyttöasiaksi?

KIERRÄTETTÄVÄ IDEA 1: Vanhat mustekynät.

Jos ei kynä enää kirjoita, pura se. Kun kiertää pikkuosat auki, saa niistä monenmoista yllättävääkin osaa.

Putkia, vietereitä (mm. niillähän voi hyvinkin tutusti tuoda tukea esim. laturin päähän), renkuloita ja kartioita. Se mitä ei tarvitse, voi lajitella metallinkeräykseen tai sekajätteisiin.

Osista voi tehdä koruja, esimerkiksi katso nämä musteputkista tehdyt statement-korvakorut (sis. tutoriaali) tai nämä metallisista kartioista eli kynien päistä tehdyt korvakorut ja kaulakoruriipus.

KIERRÄTETTÄVÄ IDEA 2: Vanhat pankki- ja asiakaskortit.

Kaikenlaiset kortit kanta-asiakaskorteista lähtien ovat aika paljolti paksua muovia - eli saksilla hyvin leikeltävää!

Niistä voi siis saksia vaikka pieniä liimattavia koristeita kortteihin tai vaikkapa geometrisia nappikorviksia. Tässä nämä linnut ovat tuoreeltaan leikattuja ja reunat näyttävät teräviltä. Ne voi hioa hiekkapaperilla tai vaikka kynsiviilalla paremman puutteessa. Näistä linnuista meinasin korua, mutta toinen lensi hukkaan! En tajua mihin piiloon se putosi. Lintuparia odotellessa toinenkin jäi jäähylle. Jos vaikka sattuisi kaveri löytymään joku päivä.

Pankki- ja muut kortit, joissa lukee oma nimi, ovat myös hyviä. Etenkin sellaiset, joissa se nimi on kohokirjaimin ja vielä jollain kivalla metallinsävyllä. Parisen kertaa olen leikannut strategisesti vain oman nimen ja liimannut sen kalenterin /muistikirjan kanteen.

KIERRÄTETTÄVÄ IDEA 3: Vanhat muovikannet.

Rikkinäiset muovikannet, muoviroskaa vain? Ei vaan erittäin hyviä kierrätysmateriaaleja. Käytä maalien sekoitusalustana. Leikkaa muoviosia koruiksi (puhko reiät välirenkaille paksulla neulalla). Tai silppua muovista kapeita tai leveitä sekoitustikkuja. Käyvät maalille, sekoitettaville massoille (esim. kipsivaluissa) tai liimalle ja voi välillä vaikka pesasta, jos tahtoo samaa käyttää useammankin kerran.

KIERRÄTETTÄVÄ IDEA 4: Vanhat meikki- ja maalaussiveltimet.

Meikki- ja taidesivelmistä jää usein pelkkä varsi jäljelle, kun itse pää lähtee irti. Niistäkin voi jalostaa kestäviä ja pestäviä sekoitustikkuja. Pitkät sutivarret käyvät myös kukkien apuvarsiksi. Jos väri ei mätsää sisustukseen, voi ne maalata tai päällystää teipillä sopivammaksi.

KIERRÄTETTÄVÄ IDEA 5: Vanhat puuterirasiat.

Jos siinä on peili ja se ei ole rikki, irrota peili talteen. Se voi tuntua ensin pelottavalta, mutta harvemmin se palasina irtoaa. Useimmat peilit ovat kiinni vain pienellä läntillä liimaa. Kun väliin ujuttaa ohuen keittiöveitsen ja pyöräyttää veitseä peilin ympäri, liimapinta irtoaa ja peili napsahtaa irti. Jos taivuttaa liikaa ja liian nopeasti, silloin peili saattaa hajota.

Ja mitä sillä peilillä voi sitten tehdä? Kerää ja koristele (itse olen joskus haaveillut isosta peilistä, joka muodostuisi kymmenistä pyöreistä pienistä peileistä!). Tai liimaa peilittömän puuterirasian kanteen sisäpuolelle. Tai tee peilille tausta (virkkaa, liimaa tai muotoile massasta, tapoja on monia) ja käytä meikkipussissa pienenä irtopeilinä.

Siinäpä ne. Ajatuksia?

Yllätyslahja + avautuvan lahjarasian tutoriaali.

Kerrankin sattui niin, että näin sattuman kaupalta epäsuunnitelmallisen suunnitelmallisesti ystävää, jolla oli samana päivänä syntymäpäivä. Halauksen kera hän sai pienikokoisen yllärimuistamisen.

Käytin tilaisuuden hyväksi tehdä samalla myös pikaisen tutoriaalin lahjarasiaan, jonka tekee minuuteissa ja johon ei tarvitse lainkaan teippiä, liimaa, niittejä tai muutakaan kuin vähän narua ympärilleen - eikö kuulostakin näppärältä?

Kun rasiaa ei sidota pakettiin muuten kuin lahjanarun avulla, se avautuu kivasti heti, kun naru poistetaan ympäriltä.

Ja näin sen teet: avautuva ja liimaton lahjarasia

Tarvitset: jämäkkää kartonkia (kaikki muropakettia vahvempi käy), viivoitin, lyijykynä, sakset, pyyhekumi.
Vinkki! Valitse lahjarasiaan kartonki, jonka saa taittumaan viivotinta vasten skarpisti. Testaa taittuvuus, mitä nätimmin taittuu, sitä parempi! Itse valitsin liian huokoisen ja nurkat joko ns. murenivat tai lähtivät taittaessa vinoon.

Mittaa pahviin iso neliö (esim. 15 x 15 cm). Jaa neliö poikittain ja pitkittäin kolmeen. Neliöön muodostuu yhdeksän pienempää neliötä (kukin 5 x 5 cm). Lisää keskelle oleviin kansikappaleet, toinen voi olla vähän lyhyempi. Leikkaa kappale kokonaisena pahvista. Tummanharmaaat neliöt ovat laatikon sivut, kun taas vaaleanharmaat neliöt tulevat laatikon sisälle limittäin ja niistä voi lyhentää laitoja (ks. alta kuva). Leikkaa lovit sisäsivuille (eli piirroskuvan valkoiset pystyraidat).

Pyyhi lyijykynäjäljet pois ja taita viivotinta vasten taitettavat kulmat. Nosta ns. sisäsivut ylös limittäin, lyhennä laitoja tarvittaessa. Aseta lahja sisään ja nosta ensin lyhyempi kansilaita ylös ja sen päälle vastakappale. Pidä rasiaa tiukassa otteessa ja kierrä lahjanarua ympärille. Valmista!

Lahjarasian sisällä oli cernit-massasta tehdyt muffinissi-korvikset. Saaja nimesi ne heti mustikkamuffineiksi! Nam!

Koruntekijän säilytysvinkkejä.

Kevään järjestelykärpänen iski! Into pulpahti, kun bongasin Tigerista tällaisia pieniä koteloita. Ostin heti useamman!

Pistin pienet helmet koteloihin. Ihanaa, nyt on kussakin lootassa oma väri eikä niin, että kaikkia on sekaisin yhdessä minigrip-pussissa. Olen todella laiska laittamaan esimerkiksi puretun korun osat omille paikoilleen. Viskaan johonkin yhteen boxiin ja onpahan sitten kiva kalastaa siät yhtä tiettyä helmeä miljoonan muun joukosta..

Pistin koteloihin myös kaikki muut korunosat mitkä vain lokeroihin mahtuivat. Ei enää sekalaisia pikkupusseja, korukoteloita, yllätysmunien muovihylsyjä, randomboxeja tai hakeneulalla osin yhteen niputtamista! Selkeytyy homma selkeästi, kun ei tarvitse etsiä tarvikkeita.

Kun sain pienet helmet ja korunostat lajiltetua, jatkoin korujen puolelle. Järjestelin muun muassa korvakorut ja sormukset. Poistin korjattavat, purettavat ja paranneltavat korut. Jäljelle jäi ehjät ja mieluisat korut organisoituun korulootaan, ks. lisää korujen säilyttämisestä tästä.

On muuten kuvassa aika paljon itsetehtyjä nappikorviksia!

(Järjestys ylhäältä alas, vasemmalta oikealle) 
Laskimen näppäimet / siniset napit / ruskeat ja hopeat napit / puusydämet

Legokolikot ja -kukkaset / Afrikan tähti-pelin rosvot / puukynät / helmet

Harmaat ja mustat fimo-pallurat / valkoiset muovipiikit

Kullan väriset niitit / omena-helmet / Monki-hintalapun Oki-hahmot / helmet strasseilla

Riippukorvikset ovat erikseen lankasetin tuomassa muovilokerikossa. Myös konvehtikotelo käy tehtävään hyvin!

Eiffel-matkamuisto sormustelineenä, kierräriltä ostettu kuppi riisuttujen korujen "jättökuppina". Korvakorut Yo zen ja Uhana Design.

Nyt on taas korut hetken järjestyksessä! Millaisia säilytysvinkkejä teillä on korujen osille ja valmiille koruille?

Pääsiäisherkkuja + reseptivinkkejä.

Pääsiäisenä piti touhuta ja tehdä niitä paljon aiottuja projekteja. Viimeistellä, valokuvata ja aloittaa uusiakin. Mutta mitä tein? Kuuhasin keittiössä. Yhtään käsityötä en tehnyt! Vaan söin. Kokkasin, söin ja santsasin. Sohvalla sulattelin. Ja söin lisää.

Kun ei tullut käsillään tehtyä muuta kuin siirreltyä aterinta kohti suuta, esitellään sitten pääsiäisen parhaimmistoa keittiön puolelta - mukana myös pari reseptivinkkiä!

Kärkeen nousi suklaakakku, jonka kruunasi kinuskin makuinen tuorejuusto. Ei jumankauta oli hyvää! Reseptinä peruskakkupohja tummalla kaakaolla. Lopun heitin omasta päästä eli kostutin kahteen jaetun kakkupohjan runsaasti maidolla, levitin väliin banaaniviipaleita ja lisäsin tuhdin kerroksen täytettä eli kermavaahtoa, kinuski-tuorejuustoa (Valio Viola) ja vähän suklaata murskattuna. Päälle kermavaahtoa, jossa on runsaasti tummaa kaakaota ja vähän vaniljasokeria. Koristelu pääsiäismunilla, tietenkin.

Tein myös hunajalla maustettuja aamupalasämpylöitä. Söpöjä pupuja piti olla, mutta jotain liito-oravan sukulaisia niistä tuli? Luulen, että "pupuksi" muotoilu onnistuu mihin vain pulla- tai sämpylätaikinaan. Nuo korvat leikattiin saksilla ja silmät tökättiin grillitikulla pellillä kohottamisen jälkeen. Sitten siveltiin maidolla. Ihan hyviä ja täyttäviä ökkimönkiäisiä!

Pääsiäinen on myös iltasyömisen, leffojen ja sarjamaratonien (tosi hyvä tuo ylen Victoria-sarja!) aikaa. Yhtenä iltana juustopalloja, toisena guacamolea ja kolmanetena iltana tortilla "tortillanachoja" ja salsaa. Resepti on tosi helppo (keksin myös sen itse!) ja varioitavissa moneen makuun:

"Tortillanachot" ja salsa

Leikkaa tortillalevyt kolmioiksi (eli lätty ensin neljään osaan ja kukin osa vielä kahteen tai kolmeen riippuen tortillalevyn koosta). Levitä pellille (saavat olla ihan kiinni toisissaan). Sirota päälle mausteita oman maun mukaan. Kokeile tacosekoitusta, chilijauhetta tai valkosipulia. Itse laitoin paprikamaustetta ja chilimaustetta. Raasta juustoa hienoksi. Parmesan on parasta, mutta tavallinenkin juusto käy. Levitä kolmioille pieni kerros kuhunkin. Paista uunissa keskitasolla noin 200 asteessa sen verran, että juusto sulaa ja kolmiot vähän ns. käpristyvät. Tortilloista tulee ihanan rapeita!

Dippaa valmiissa kaupan salsassa tai kokeile omaa salsaa: hienonna tomaattia, tomaattipyretta, sweet chili -kastiketta, ketsuppia ja mustapippuria. Pienen satsin pyöräyttää käsin, isomman voi survauttaa sauvasekoittimella. Salsaan voi lisätä mitä mausteita vain, joskus myös valkosipuli on melko hyvä lisä. Testaa ja maista!

Tänään kaiken huipensi kevätrullat. Näitä olen tahtonut kokeilla pitkään ja vihdoin saan viivat yli kokeiltavien ruokien listalta! Tein puoliksi Vegaanihaaste-kirjan reseptillä ja puoliksi TytDiy-blogin reseptillä. Yksi hyvä ohje on myös Kahvia ja kasvisruokaa -blogissa, josta katsoin myös mallia.

Kolme dippiä, parhainta kokkaus- ja syömäseuraa ja mukava pääsiäisen lopetus. On tämä ollutkin yhtä syömisen juhlaa!

Kookoksen ystävälle.

Pieni kylkiäislahja kookoksen ystävälle. Keksin yhdistää kaksi pientä kookosmaista diy-juttua yhteen.

Toinen on cernit-massasta tehty kookos-avaimenperä tai -laukkukoru (alla linkki tutorial-videoon). Tästä tuli hauska!

Mallia kookoksen tekemiseen katsoin tästä youtube-videosta. Siinä massat pyöritetään jauhotetun helmen ympärille, muotoillaan, kovetetaan ja leikataan halki. Helmi poistetaan ja kookoksenpalat ovat valmiit! (Paitsi, että kun ei ollut ruskeaa massaa ja valkoiseenkin oli sotkeutunut keltaista, tein kookoksen vaihtoehtoisin menetelmin. Valko-keltaista sisäpuolelle, oranssia päälle ja lopuksi akryylimaalilla oikeiden värien korjaaminen. Lopuksi lakkasin, jotta maali pysyisi paremmin.)

Toinen kookosmainen diy on kookoshuulivoide. Eli lusikkaan kookosöljyä, hitunen käyttämätöntä huulipunaa (sävyksi), tippa rypsiöljyä ja aavistus mehiläisvahaa (erilaisia diy-huulivoiteita on netti täynnä, tämä resepti meni omasta hatusta ja kokemuksesta). Lusikka kynttilän liekin päälle ja odotetaan, että ainekset sulautuvat. Sula massa kipataan koteloon ja annetaan kohmettua - helppoa!

Kotelo on muuten luomivärirasia. Kotona ei ollut valmiina mitään kivaa ja käyttämätöntä koteloa, joten nappasin alekorista halppisluomivärin. Kippasin luomivärit tyhjään rasiaan (oli sävy, jota voin käyttää huiskulla poskipunana) ja puhdistin kotelon. Vähän oli tullut jo naarmuja, mutta muuten hyvä! Takaa lähti etiketti veks, päällä olevaa logoa ei saanut pois kynsilakanpoistoaineellajaan. Korjasin asian liimaamalla päälle vähän teippiä.

Sitten kookos-parivaljakko koteloon ja narua päälle. Kiva, soma pikkupaketti! Taidan tehdä kookoshuulivoiteen myös itselle.

Kissarakkaille.

Kun kaksi ihanaa muuttaa ihan omaan kotiin ja toisella on vielä pyöreät synttärit, on juhlan paikka. Heti alkuun oli hyvin selkeää mitä aion heidän uuteen kotiin viemisenä viedä. Taulu lahjana on aina iso riski, mutta olin valmis ottamaan sen.

Maalasin heidän rakkaan kissansa muotokuvan. Valitsin neliönmuotoisen pinkopohjan (40 x 40 cm) ja akryylit.

Olen aika ylpeä noista silmistä! Leuan alus ja korvat olivat vaikeat. Niitä tuli tuskailtua ennen kuin olin niihin tyytyväinen.

Tässä ensimmäisten maalauspäivien työvaiheita. Printtasin kissan kuvan taulun koossa ja siitä katsoin mallia. Vasemmalla ihan ensimmäinen maalauskerros.. hahmotelmasta se lähti! Pitkäkarvainen ja monisävyinen turkki vaati ainakin sen kolmekymmentä maalauskerrosta eri väreillä. Mutta pikkuisen kerrallaan, niinhän sitä työstetään ja hienoviilataan.

Valmiina kissa istui meidän senkin päällä odottelemassa. Iltahämärällä tuli ohimennen aina katsottua ja säikähdettyä, että mikäs persk*** se siinä istuu ja tuijottaa??

Jotta ei tarvinnut enää säikkyä ja katsoa lahjaa stressaten (apuva tykkääköhän ne ees -limbossa vellominen on kauheaa), pistin lahjan pakettiin. Nättiä pakettia on kivempi kattella. Kuviollinen ilmastointiteippi (saatu aiemmin Teippitarhalta, teippitarha.fi) sekä koristaa että tukee paketointia. Päälle tein kolmiulotteisen rusetin. Teipistä tehty rusetti kesti myös hyvin monivaiheisen matkustamisen juhliin!

Ja sanottakoon lopuksi vielä, että tykkäshän ne (saajien nimet piilopikselöity kortista). Yllätyksensekaiset kyyneleet kävivät toisen saajan silmissä ja parahdettiinhan siinä heti, että näyttää ihan meidän kissalta! Sitä stressasinkin eniten, että onko siinä tunnistettavasti heidän kissa vai vaan joku kissa. Huh, missio suoritettu tyytyväisesti.

Harry Potterin ystävälle.

Aloitetaan uusi viikko muutaman postauksen jatkumolla aiheena ystävien pyöreät syntymäpäivät! Pari ystävää täytti pyöreät ja tahdoin muistaa heitä pienin lahjoin, jotka jollain tapaa olisivat saajilleen merkityksellisiä - olihan myös jo merkittävä ikä saavutettu ja pitkä ystävyys takana. Tässä ensimmäinen niistä diy-lahjoista.

Ensin täyttänyt sai minulta kaulakorun. Harry Potter -fanit voivat tunnistaa (kuten ystäväni, jonka sydäntä lähellä Harry Potter on), mutta muille tiedoksi, että siinähän on pelkistetty ja korun muotoon käännetty Ajankääntäjä (eng. Time-Turner).

Itse en Harry Potterista tiedä mitään, mutta kuukkelin avulla ymmärsin, että kyseessä on esine (mitä ilmeisimmin oikeasti tiimalasin muotoinen riipus), jolla voi matkata ajassa. Harry Potterissa aikamatkaa hyödynnetään ensin mahdottoman lukujärjestyksen kanssa luovimiseen - ja sehän passaa ajatusleikkinä, sillä lahjan saajankin elämä on hetkinen ja vanhetessahan sitä usein voisi myös toivoa, että voisi aikaa vähän fiilata suuntaan ja toiseen.

Pieneen koruun sai kyllä paljon käyttää näppäryyttä ja ärräpäitä, mutta lopulta saatoin todeta - se pyörii sittenkin! Litistin kahden renkaan väliin korupikkiin kaksi pienempää rengasta vastatusten. Siinä ne nyt sitten pyörii. Inspiraatiota ja mallia korun tekemiseen otin näistä kahdesta toteutuksesta: Cut Out & Keep: Time Turner / 30minutescrafts.com

En halunnut pistää korua vain pakettiin, vaan otin vähän pitemmän tien. Tein sille oman korutelineen! Se on myös Harry Potteriin liittyvä after all this time, always -lainauksellaan.

Teline on kierräriltä haetusta vinyylilevystä tehty. Piirsin muodon vinyyliin, sulatin uunissa, leikkasin, sulatin, leikkasin, vielä sulatin ja taas leikkasin.. kunnes muoto oli hyvä ja saatoin sulattaa, taittaa pöytätason laitaa vasten ja todeta - kyllä, se pysyy hyvin pystyssä. Oikea kulma piti testata moneen kertaan, jotta se pysyy tyhjänä ja korun kanssa pystyssä (ettei korun paino yhtäkkiä vedäkin telinettä kumoon). Lopuksi peitin vinyylin keskustan kummaltakin puolelta, tein valkoisella maalitussilla tekstin ja lakkasin vielä päältä.

Paketointiin vielä pro tip: ketju pieneen pussiin! Muuten ei olisi koru pysynyt lahjakassissa heiluessa paikoillaan.

Ja sitten teline kassiin ja kortti kylkeen! Muiskiss ja hyvää myöhästynyttä synttäriä ystäväni!