Aineeton joulukalenteri.

Ollaan miehen kanssa parina jouluna tehty yhteinen joulukalenteri. Joka toinen päivä luukku toiselle ja joka toinen päivä toiselle. (Ks. edelliset kalenterit tästä: 2016 kirjansivuista seinäkalenteri ja 2015 lehtien mainossivuista kalenterilootat). Jo syksyllä päätimme, että vuorossa voisi olla kalenteri, joka minimoisi turhan pikkukrääsän hankkimisen - kun niitä järkeviäkään pikkuylläreitä ei enää toiselle keksi ja turha on turhaa.. niin nyt päädyimme aineettomaan joulukalenteriin.

// Kuvassa myös DAS-massasta tekemäni lintuset, ks. postaus tästä.

Kuoria eli luukkuja siinä silti on. Edelleen joka toinen päivä toiselle ja joka toinen toiselle. Sisällöt ovat kuitenkin jotain yhteistä tekemistä joko sille päivälle tai myöhemmin lunastattevaksi. Siellä on esimerkiksi lupauksia ja aineettomia lahjakortteja - kuten vaikkapa "vapaus lusmuilla koko päivä: teen mukisematta kotityöt puolestasi" (ai, että tää oiskin ollut hyvä, pitäisiköhän salaa vaihtaa joku oma kuori..).

Ripustin kuoret isoon metallikehikkoon, johon kieputin hopeansävyistä lankaa. Muotokieli imitoi vähän unisiepparia. Ajattelin, että kehikko voisi olla myös kiva sellaisenaan tai koristeiden kanssa myös sen jälkeenkin, kun kuoret hupenevat. Tai jos ei ole niin ainakin se on helppo purkaa pois.

Itse kuoret leikkelin helmiäispaperista. Sisältö kirjoitettiin tuohon "pohjaan" ja sitten sivut käännettiin päälle. Pallo paperipuikolla päälle ja hopeatussilla numero palloon. Hopeatussi oli kiva, numerot eivät ole niin päälle liimattuja, vaan näkyvät vain tietystä suunnasta tai tietyssä valossa katsottaessa.

Jännä nähdä mitä kaikkea yhteistä juttua ja tekemistä olemme toisillemme keksineet!