DIY: Kimaltavat pleksikorut.

Viime viikonlopun festareiden asu täydentyi itse tehdyillä koruilla. Ne olivat isot ja mielestäni sopivan näyttävät festareille. Vähän läpinäkyvyyttä ja kimmellystä! 

Inspiraationa olivat Uhana Designin Aztec kultahile -korvakorut. Olin aiemmin kesällä ostaa juurikin nämä mainitut akryylikorvakorut ja sekös jäi harmittamaan. Olisi pitänyt ostaa! Festareiden kynnyksellä ei enää ehtinyt, mutta silti muotokieli ja tyyli pinttyivät päähän. Päätin kokeilla tehdä itse köyhän miehen diy-version.

Tee se itse: Kimaltavat pleksikorut

Tarvikkeet: Kirkasta muovilevyä*, vahvat sakset, hilekynsilakkaa, paksu neula, sytkäri, välirenkaita, ketjua, korviskoukut, korupihdit. 

*muovilevyksi käy esimerkiksi Ikean kehyksissä oleva "muovilasi", mutta varmasti moni pakkausmuovi tai kuorittu cd-levy kävisi myös. Muovin ei tarvitse olla paksua, kunhan kestää leikkaamista eikä hajoa korviksena niin se riittää.

Vaihe 1: Leikkaa kappaleet

Leikkaa neljä neliötä ja työstä ensin toinen kappale haluttuun muotoon. Leikkaa vain suorilla leikkauksilla. Muovi voi vähän säröillä, mutta se ei haittaa näissä korviksissa. Kunhan ei lohkea. Käytä ekaa kappaletta kaavana ja leikkaa yhteensä neljä symmetristä kappaletta. Leikkaa terävät kulmat pehmeämmäksi.

Vaihe 2: Sulata reiät

Kuumenna neula tulen avulla ja sulata muoviin reiät välirenkaille, tee aina kahdelle kappaleelle reiät samoihin kohtiin. (Höyryherkät voivat kokeilla poraamista välttääkseen muovista mahdolliset irtoavat höyryt.)

Vaihe 3: Lakkaa hileet

Sudi kerros hilekynsilakkaa kappaleiden toiselle puolelle ja paina lakkapinnat vastakkain. Erillistä liimaa muovikappaleiden väliin ei tarvita. Jos käyttämäsi muovi ei tartu pelkän kynsilakan avulla vastakkain niin laita pieni tippa pikaliimaa kappaleiden reunoihin.

Vaihe 4: Liitä renkaat

Liitä kappaleisiin ensin välirenkaat. Tarvittaessa voit vielä suurentaa neulalla reikiä.

Vaihe 5: Lisää ketjut 

Yhdistä sopivan pituiset koruketju pätkät välirenkaisin ja korvakorukoukku ketjun keskelle.

Vaihe 6: Siisti reunat

Tarvittaessa saksi ja siisti reunat. Voit myös hioa hiekkapaperilla kulmia, jos ne tuntuvat vielä liian teräviltä.

Ja valmista! Kevyet, isot ja näyttävät - etenkin, kun valo osuu oikeassa kulmassa niin jopas heijastavat ja kimaltavat!

Festarilookiin kuului kimallusta myös ihotimanttien kautta. Nekin tee-se-itse-tyyliin ripsiliimalla ja tavallisia askartelustrasseja käyttäen.

Festareiden farkkuhame.

Viime viikonloppuna Oulussa juhlittiin Qstockissa. Ennen festareita iski kuitenkin asukriisi. Minulla oli kiva yläosa muttei mitään sopivaa alaosaa sen kanssa. Kaupoistakin farkkuhametta etsin, kuitenkin petyin valikoimaan. Tarjolla oli joko liian lyhyitä roiskeläppiä tai vain XL-kokoisia hamosia. Jaa, tehdäänpä se sitten itse, totesin.

Onneksi kirppiskasassa oli sopivat farkut. Päätin tehdä muutoksen old school -tyyliin.

Tee-se-itse: Farkuista hame

Mittaa haluttu hameen pituus ja pätkäse lahkeet poikki. Leikkaa farkkujen lahkeet auki sisäsaumoja pitkin. Voit leikata myös takasaumaa vyötärönauhaan asti auki. Tasaa farkut takaa suoraksi ja ompele uusi, suora takasauma. Leikkaa lahkeista kolmio joka paikkaa eteen jäävän aukon. Nuppineulaa paikoilleen ja ompele päältä leikattujen sivusaumojen päältä.

Helmaa ei välttämättä tarvitse kääntää. Sen voi myös antaa rispaantua. Reunan rispaantumista voi edesauttaa ratkojalla hapsuttamalla ja poistamalla lankoja.

Takaa vedin uuden sauman ihan vyölenkkiin asti. Purin lenkin alatikin pois, päättelin sauman kohdilleen ja ompelin lenkin paikoilleen. Näin saumakohta jää piiloon eikä tarvitse silpoa tai purkaa ja ommella koko vyötärönauhaa mikä on helpotus etenkin niissä tapauksissa, joissa vyötärö on sopiva just sellaisenaan.

Farkkuhameen valmistumisen jälkeen totesin, että tarvitsen myös jonkun lyhyen topin tai bandeun läpikuultavan yläosan alle. Laiska festareille valmistuja menee sieltä mistä aita on matalin ja tekee sen vanhasta topista. Helma pois ja uuden helman kääntö. Saumurilla se kävi nopeasti ja sitten asu olikin valmis.

Ja niin festareiden asu oli valmis. Monkin röyhelöisestä topista se lähti. Alle rintsikat peittävä toppi ja alle nollan euron farkkuhame. Tähän asuun tein myös korvakorut, jotka haaleasti kuvastakin saattavat näkyä. Ne ja niiden tutoriaali tulossa seuraavana!

Housut kuin hame.

Näillä superhelteillä löysät vaatteet ovat tulleet niiksi parhaimmiksi vaatteiksi. Mitä enemmän ilmaa vaatteen ja ihon väliin niin sitä parempi! Se ajatus oli näiden superleveiden huosujen takana. Kyllä, nämä ovat housut, eivät hame! 

Ostin viskoosia midimittaisen kellohameen verran ja lähdin ikään kuin tekemään kellohametta - koska eikö periaatteessa leveästä hameesta saisi tehtyä myös hassunleveät pöksyt? Mietin et tuleeko ajatuksesta mitään, mutta syytän hellettä, se jumitti ajatuksen päähän ja pakkohan sitä ideaa oli kokeiltava!

Tässä housuhamepöksyt (vielä silittämättä ja huolitteleminen kesken) ovat nelinkerroin haarasauman hahmottamiseksi. Mittasin tarvittavan syvyyden ja leikkasin muodon kaupan korkeavyötäröisten culottes-housujen haarasauman avulla. Sen syvyys ja oli lähes tarvittava. Pari kertaa tosin jouduin saumaa vähän korjaamaan, vähän syventämään ja suorentamaan. Harvalla se sokkona kerralla oikein menee, eikö?

Mut lopputulos on...ilmava! Sanon näitä nyt pellehousuiksi. Koska lahkeet ovat niiin leveät. Niin leveät, ettei päälle edes näe että kyseessä ovat housut eikä hame - eli juuri täydelliset!

Viskoosi on myös ihanan kevyttä ja laskeutuvaa. Ilma kiertää hyvin. Lisäksi nämä päällä tekee mieli vähän venkoilla ja pelleillä, hulmuilla lahkeiden kanssa, ottaa pari pellehyppyä ja kirmata kohti hellettä!

Lahja kissojen ystävälle.

Ystäväni rakastaa kissoja, erityisesti mustia kissoja. Ja se oli inspiraationa tähän syntymäpäivälahjaan!

Koristelin posliinitussilla valkoisen mukin alareunaan mustan kissan katselemaan. Pieneksi yksityiskohdaksi lisäsin pienen tassun myös kahvaan.

Tassu ei jäänyt ainoaksi yksityiskohdaksi. Lisäsin tekstiä myös niin kupin pohjaan kuin myös...

..kupin toiselle puolelle! Tuosta viiksikasvosta ei tosin tullut ihan sellainen mitä ajattelin, koska..

..pohjassa oli valmiina merkki ja pesuohjeistus. Näitä en huomioinut, kun kuppia ostin ja kun kuitenkin väen vängällä halusin toteuttaa kaikki neljä tussailua samaan kuppiin, oli pohjan naamassa vähän annettava periksi. Siksi se ei ole leinkaan kahvan kanssa linjassa ja siksi sen nenästä tuli myös vähän nallemainen.

Eikä siinä vielä kaikki - kuten ysärinä ostos-tv:ssä sanottiin! Lisäsin kissateemaan vielä kissa- ja kissan kala -korvikset. Nämä osat ovatkin minulla jo tovin odottaneet hyvää käyttöä ja ystävällehän ne oli kuin luotu! Korvikset pääsivätkin saman tien korviin ja sekös ilahdutti kovasti antajaansa.

Myös kortti jatkoi mustavalkoista linjaa kissanaaman kanssa. On muuten aika haastavaa paketoida muki ilman, että päälle heti näkee/tuntee, että sisällä on muki!

Lue lisää posliinitussilla koristelluista astioistani tästä.

DIY: Jumppahousuista uimapuku.

Näillä yllättävillä superhelteillä sain yhtäkkisen päähänpinttymän: tahdon uuden uimapuvun! Kävin katsomassa uikkareita, mutta kaikki oli joko liian räikeää, liian kallista (90e uikkarista on jo aika perhanan paljon!) tai muuten vain malliltaan tylsää.

Joten kuten tavallista, päätin tehdä sen sitten itse!

Mietin millä pääsisin helpoiten. Uikkarin teko tarvitsisi kaavat, mutta ei millään jaksa. Eikä kyllä ollut uikkariin soveltuvaa kangastakaan.... paitsi vanhat jumppahousut!! Nehän on lähes tulkoon samaa matskua! Joten siitä se idea sitten lähti.

Alussa en ollut yhtään varma mitä lopputuleman pitää. Onnistuuko? Silppuanko vielä käyttökelpoiset jumppapöksyt ihan turhaan? Entä jos pitää sittenkin mennä ostamaan se 90 euron sporttiuikkari?

Mutta lopputulos oli yllättävänkin hyvä! Hyväksi on jo pari kertaa todettu. Ja näin sen tein:

Tee-se-itse: Uimapuku jumppahousuista

Tämä on kyllä yksinkertaisuudessaan helppo, uikkarit pelkistä jumppahousuista! Tarvitset lisäksi vain saumurin tai ompelukoneen, jolla saat joustavaa ommelta. Mitään muuta ei tarvitse.

Vaihe 1: Mittaa ja leikkaa

Pue pöksyt päällesi ja merkkaa nuppineulalla uusi lahkeenpituus. Huomioi mittaan käännevara. Voit tehdä lyhyet tai vähän pidemmät shortsimalliset lahkeet ihan oman maun mukaan. Leikkaa lahkeet irti. Lahkeista tulee uikkarin yläosa. Voit nuppineulata ne paikoilleen ja testata miltä uikkari näyttäisi.

Vaihe 2: Leikkaa ja ompele yläosat

Leikkaa kummastakain lahkeesta alhaalta lähtien toinen puoli irti (eli leikkaa sivusaumoja pitkin) kiilamaisesti. Tuo kiila ulottuu yläosassa rintojen yläpuolelle.

Kiilamaisista osista tulee hihnoille jatkokappaleet. Ompele kumpikin kiila lahkeen jatkoksi (A ja B vastakkain).

Vaihe 3: Valmista olkaimet

Nyt voi näyttää sekavalta, mutta kyseessä on vain olkainten yhden sauman ompelu. Kuvassa 1 olkain on taitettu sivuttain, taite oikealla. Ompele oikeat puolet vastakkain koko matkalta, kuten kuvassa 2. Varmista, että ommel joustaa kunnolla, joten muista venyttää kangasta tarpeeksi ommeltaessa. Ompele toinen samoin ja käännä olkaimet oikeinpäin. Kuvassa 3 toinen olkain etupuoli oikealla, vasemmalla sisäpuoli eli se saumapuoli ylöspäin käännettynä.

Vaihe 4: Yhdistä kappaleet

Nuppineulaa olkainten avoimet suut tasattuna alaosien eteen. Sivut voivat mennä vähän yli sivusaumojen, jotta yläosa pysyy leveämpänä eikä mitään vilku uidessa. Ompele kiinni. Jos etuosa on liian avoin, ompele myös suoraan edestä olkaimia yhteen.

Vaihe 5: Käännä lahkeet

Ja enää on jäljellä yksi vaihe: lahkeiden huolittelu! Itse tein aika leveät kaitaleet, jotta lahkeet eivät rullaannu.

Ja valmista, tein sen! Kyllä, jumppahousuista saa uikkarit! Ja vain muutamalla saumalla! Kustannus nolla euroa.

Päällä ne näyttävät tältä (ei olisi tullut kovin sensuellia kuvaa, joten Pirkko toimii puolestani mallina). Lahkeista tehdyt olkaimet kiedotaan ja solmitaan eteen. Ja olen testannut, solminta ei aukea kovassakaan virrassa.

Toisaalta uikkarin voi myös pukea näin! Toimiva uikkari, jos haluaa välttää rusketusraidat (ei huolta niitä ei tälle muumi-iholle tulisi muutenkaan). Myös toimiva uikkari ihan pelkäksi yläosaksi, voi vetäissä vain hameen alle ja sitten menoksi!

Sisälämpötila kestona +28 ja ulkona on lämpöä vielä enemmän. Joten eikun uimaan ja veteen viilentymään!

Neljän sauman off shoulder -toppi.

Se on kuulkaas maailman helpoin off shoulder -henkinen toppi! Kokenut leikkaa ja ompelee vaikka yhdellä kädellä, aloittelijakin onnistuu ongelmitta illan päätteeksi. Toimii myös kaikkiin kokoihin.

Kesätoppi (tai voisi kai myös sanoa tpaita, mutta kutsun nyt topiksi) on väljä (mikä on näillä helteillä kiva) ja siinä ei ole mitään ylimääräistä. Ei muotolaskoksia, ei kiinnikkeitä, ei nauhakujia, ei mitään. Silti Vain neljä saumaa ja reunojen kääntelyä. Eikö kuulosta ihanan yksinkertaiselta?

Toppiin ei tarvitse muuta kuin esipestyä viskoosia (ettei kitsahda heti ekan käyttökerran jälkeen) sen verran, että pituus yltää olalta topin helmaan.

Leikkaaminen: Taittele kangas leveyssuunnassa ensin kahtia ja sitten toisen kerran kahtia. Taite jää vasemmalle. Aseta taitteen suuntaisesti keskeltä taitettu tpaita tai toppi kankaan päälle ja leikkaa topin ympäriltä saumanvarat ja käänteet (helma, hihansuut) huomioiden. Pääntie voi olla vähän neliskantillinen ja hihansuut leveähköt. Hiukan alaspäin levenevä helma voi olla myös hyvä.

Ompelu: Ompele ensin olkasaumat oikeat puolet vastakkain. Sitten sivusaumat oikeat puolet vastakkain. Nyt voi kokeilla toppia ylle - tarvitseeko kaventaa, onko hyvä sellaisenaan? Entä pääntie, pitäisikö hiukan suurentaa?

Huolittelu: Jos toppi on hyvä, voi hihansuut, helman ja pääntien huolitella. Helpoin tapa on vain kääntää kahdesti nurjalle ja tikata käänteen päältä. Tulee helposti tasainen ja siisti.

Lopuksi toppi kannattaa silittää. Ja valmista tuli!

Tästä tuli ihanan kevyt ja ohut - täydellinen kesätoppi siis!

Pääntie on avoin ja pysyy hyvin just olilla ilman, että valahtaa liian alas. Pelkäsin, että siitä tulee liian iso, joten suunnittelin jo lisääväni käänteeseen ohuen kuminauhan, mutta onneksi sitä ei tarvitse.

DIY: Koiran pyöräkori.

Me ollaan aloitettu mummokoiran kanssa uusi harrasta kesän aikana - pienet pyöräretket!

Jo keväällä se ajatus lähti ja kävin katsomassa eläintarvikekauppojen valikoimaa. Pyöräkoreja on monenlaisia, mutta moni niistä tuntui jotenkin epäkäytännölliseltä. Joko vääränkokoiselta, huteralta tai kiinnitykseltään epäluotettavalta.

Joten pitihän sekin sitten tehdä itse!

Tulin lopputulokseen, että hankin tavallinen pyöräkorin. Se on kuitenkin tukeva, kiinteä ja tarpeeksi syvä, eli luotettavampi ja turvallisempi siis. Ja onneksi oma koira on kuitenkin kevyt kaveri, joka alittaa reippaasti korin painorajoituksen. Plus tietty korista on muutenkin hyötyä, ei vain koiran kuljetuksessa.

Joten eikun korin hankintaan, kori kiinni ja sitten pehmustuksia ompelemaan!

Lähdin liikkeellä prototyypistä. Olin varma, että kunnolla ei kannata lähteä, menee pieleen kuitenkin. Mutta vaikka köpösti ompelinkin, tuli vinksalleen ommellusta prototyypistä kuitenkin sen verran käyttökelpoinen, etten ole toista sitten tehnytkään.

Prototyypin tein täysin kierrätysmatskuista. Päällä on vanhat reikäset legginssit ja "vuorena" neulepuseron helma. Tein niistä suppilon, johon tein pohjaa kohden muotolaskoksia (koska kori kapenee pohjaa kohden).

Pohjassa on kunnon pyllynpehmike, jotta tasoittaisi kyytiä pyörässä. Mummokoira on niin kermapylly, että mitä pehmeämpi, sitä parempi. Joten ompelin väliin sekä pyyhettä että vielä fleecepeittoa. On pehmeä pohja!

Tämän korin suojapussin suuhun tein vielä "nauhakujan", joka kiristyy kivasti korin ympärille. Pysyy paremmin paikallaan. Nauhakujaan sujahti vanha kengännauha (tai kaksi päistä yhteen ommeltuna).

Itse koira pysyy kyydissä hyvin, kun hissukseen ajaa. Alku selkeästi jännitti ja hirvitti Coraa, mutta hyvin on oppinut istumaan aloillaan eikä enää yritä hyppiä korista pois. Turvallisuuden vuoksi koira on kyllä kiinni tangossa pienen pienellä lenksulla. Se ei anna paljoa liikkumavaa (tarkoituksena estää esim. nouseminen takajaloilleen), joten se auttoi paljon korin istumiskoulutuksessa. Nyt lenksua pitäisi vielä vähän modifioida valjaisiin ylemmäs, jotta pituus olisi parempi ja vielä turvallisempi. Ehkä jokin turvalukko voisi olla myös hyvä ratkaisu?

Oli hyvä idea. Ja kustannukset rapeat 8 euroa! Ei sillä olisi saanut oikeaa koirakoria edes käytettynä.

Pyöräkorin myötä on ollut vapauttavaa etenkin nätteinä kesäpäivinä, kun on voinut ottaa koiran mukaan ulos vähän pidemmälle matkalle. Ei tarvitse koirankaan tuskailla kuumassa asunnossa, kun pääsee pyörän mukaan tuulettumaan!

Kirjontakorukehys.

Löysin paikallisesta Taito Shopista ihanan pikkuruisen kirjontakaulakorupohjan! Olen nähnyt vastaavia pohjia paljon somessa ja jossain verkkokaupoissa, mutta nyt törmäsin ihan "livenä" sellaiseen. 

Pienessä pussissa pieni puinen kirjontakehys taustakiekkoineen ja pienen pieni ruuvi sekä vieläkin pienemmät mutterit. Ihanan miniatyyriä!

Mietin pitkään mitä tahtoisin korukehykseen kirjailla. Kukkia nyt ainakin, mutta mitä lisäksi? Päädyin kirjailemaan saman mitä ajattelin, kun näin korun: hell yes!

Sanoma ja kukkia. Miniminikokoisia kukkia. Lähdin liikkeelle siitä, että tein ensin tekstin ja sitten täysin kirjoin kukkia ja lehtiä taustaan niin paljon mitä sain siihen mahtumaan.

Lopuksi kirjonta koottiin ikään kuin mikä tahansa kirjailutyö. Leikataan kangas, harsitaan ja liimataan - pieni kiekko jäi työn ja taustakiekon väliin, itse kehys ei pingota työtä nimeksikään. Taustakiekko myös lukitsi työn pysyvästi. Kun liimata piti, kirjailua ei juurikaan tästä muuksi myöhemmin vaiheta. Jonkinlainen vaihdettava kehys olisikin aika mahtava!

Se on hell yes kirjonnalle, hell yes kaulakoruille, hell yes kesämekoille ja hell yes lämpimille kesäpäiville!

Seuraavaksi voisikin inspiroitua siivoamaan kirjontalangat. Tästä lankojensuosta ei paljoa yksittäisiä lankoja poimita.

Vinkkejä miten saada pysymään kirjontalangat järjestyksessä?