Lahja kissojen ystävälle.

Ystäväni rakastaa kissoja, erityisesti mustia kissoja. Ja se oli inspiraationa tähän syntymäpäivälahjaan!

Koristelin posliinitussilla valkoisen mukin alareunaan mustan kissan katselemaan. Pieneksi yksityiskohdaksi lisäsin pienen tassun myös kahvaan.

Tassu ei jäänyt ainoaksi yksityiskohdaksi. Lisäsin tekstiä myös niin kupin pohjaan kuin myös...

..kupin toiselle puolelle! Tuosta viiksikasvosta ei tosin tullut ihan sellainen mitä ajattelin, koska..

..pohjassa oli valmiina merkki ja pesuohjeistus. Näitä en huomioinut, kun kuppia ostin ja kun kuitenkin väen vängällä halusin toteuttaa kaikki neljä tussailua samaan kuppiin, oli pohjan naamassa vähän annettava periksi. Siksi se ei ole leinkaan kahvan kanssa linjassa ja siksi sen nenästä tuli myös vähän nallemainen.

Eikä siinä vielä kaikki - kuten ysärinä ostos-tv:ssä sanottiin! Lisäsin kissateemaan vielä kissa- ja kissan kala -korvikset. Nämä osat ovatkin minulla jo tovin odottaneet hyvää käyttöä ja ystävällehän ne oli kuin luotu! Korvikset pääsivätkin saman tien korviin ja sekös ilahdutti kovasti antajaansa.

Myös kortti jatkoi mustavalkoista linjaa kissanaaman kanssa. On muuten aika haastavaa paketoida muki ilman, että päälle heti näkee/tuntee, että sisällä on muki!

Lue lisää posliinitussilla koristelluista astioistani tästä.

DIY: Lahjaksi astioita.

Viikonloppuna juhlittiin ylioppilasjuhlia. Halusin antaa hänelle myös jotain käytännöllistä ja sellaista mikä jäisi hyvin pidettynä pitkäksi ajaksi käyttöön ja myös muistoksi sekä minusta että juhlista.

Kun mikä se sellainen lahja sitten olisi, mietin mitkä lahjat itsellä jäi ylioppilaslahjoista mieleen. Ei ne rahat tai niillä hankitut asiat (mitä ikinä lienee sitten edes olivat) vaan ne oikeat lahjat. Sain useita erilaisia astioita ja otin ne kaikki ilolla vastaan. Moni niistä on vieläkin käytössä näin yli kymmenen vuoden jälkeen. Osa on vain juhlakäytössä, mutta osa ihan jokapäiväisessä arjessa.

Näissä ajatuksissa päädyin astioihin. Koska onhan se nuorella kuitenkin edessä se muutto siihen omaan ekaan kotiin ja auttamattahan astioita sinne sitten tarvitsee.

Satunnainen setti lautasia, kulhoja ja parit juomalasit. Ei mitään liian hienoa ja helposti särkyvää, vaan sellaisia, jotka ovat ihan jokapäiväiseen käyttöön tehty. Ja itse koristeltuna tietenkin, jotta niissä on ripaus persoonaa.

Uniikki setti syntyi ruoka- ja voileipälautasista, muro- ja jälkiruokakulhoista sekä juoma-laseista. Päädyin valitsemaan kutakin astiaa vain kaksi kappaletta (ja koristelemaan kunkin niistä pikkuisen erilaisesti), koska en halua tukkia nuoren kaappeja ennen kotoa pois muttamista tai muuton jälkeenkään.

Ostin astioiden koristelua varten uudet posliinimaalitussit. Ostin mustan ja harmaan, mutta tuo harmaa oli aika kehno valinta, kun eihän se lasi-astioissa mihinkään näkynyt. Nämä olivat kyllä huomattavasti parempi kuin edellinen posliinitussini, jota piti pumpata vähän väliä ja se sotki ihan hirveästi. Nämä olivat kuin paksuja tusseja, joista tuli tasaisempi jälki.

Jos posliinitussin käyttö ei ole tuttua niin pähkinänkuoressa tussilla piirretään, työn annetaan kuivua (näillä tusseilla 4h) ja sitten ne poltetaan eli kiinnitetään sähköuunissa melko matalassa lämmössä ohjeiden mukaan. Ainakin edellisen tussin jälki kesti hyvin tiskikonepesua ja samaa lupailee näidenkin etiketit, joten olen luottavainen että koristelut kestävät näissäkin hyvin tiskarin kuin tiskarin. // Ks. lisää posliinitussi-ideoita tästä kategoriasta.

Kaikista hauskinta oli pähkäillä ja pinota astiat järjestykseen niin, että mahdollisimman moni kuosi näkyy.

Astioiden väliin laitoin pakkauspaperia (tai jotain tuommoista silkkipaperia vähän paksumpaa), jotta olisi vähän enemmän suojaa astioiden välissä ja pysyisivät paremmin paikoillaan. Leikkasin pyörylät samalla piparireunaisiksi, heh.

Ja sitten pingotin ne sellofaaniin. Koristelin "paketoinnin" kahdella suurella kukan lehdellä ja kuivuneella eukalyptyksen oksalla. Mielestäni ne sopivat tuohon paremmin kuin, jos olisi vain vetänyt narulla jonkin tavanomaisen hörselön.

Sellofaani on kyllä siinä mielessä hyvä, että se estää sen kiusallisen hetken lahjapöydässä, kun lahjan saaja miettii, että pitäisikö lahja avata vai ei? Sellofaanissa pysyvät astiat paikoillaan, mutta silti näkyy päälle mitä siellä on.

Hyvät olivat juhlat ja tuore ylioppilaskin vaikutti pitävän lahja-ideastani.

Luukku 18: Joululautaset.

Oho, enää alle viikko jouluaattoon! Sitä pitää ottaa loppukiri. Eihän tässä joulukuussa taas ehtinyt mitään. Vai ehtikö?

Olen yrittänyt nyt tässä hilirimpsis-nopsaa-kulkevassa-joulukuussa myös muistanut nautiskella ja fiilistellä. Joka viikko ainakin jotain vähäsen kerran tai useammankin. Nyt on sellainen päivä, että vähän vain jouluhyggeillään.

Kädentekijän kodissa jouluhyggeilyyn kuuluu glögi, joulutortut ja nyt myös joululautaset! Jotka hän hienosti kuvasi ja muokkasi väärinpäin sitä huomaamatta - mutta menköön nurin, se kuvastaa tätä jouluhyörinää hyvin.

Koristelin posliinitussilla kahdet lautaset. Tussailin tuommoisia harakanvarpaisia reunaskuusia. Koko on noin kolmen tortun kokoinen, koska  tuon kokoisia lautasia meidän taloudessa käytetään ahkerimmin. Isompien lautasten kanssa olisi myös säilytystila tullut vastaan, tuskin pitäisin niitä kaapissa ympärivuoden.

Pähkinänkuoressa posliinitussi toimii näin: tussia pumpataan ja sillä piirretään puhdistetulle posliinille tai lasille. Valmiina astia pistetään kylmään sähköuuniin. Pistetään uuni päälle ja ohjeen mukaan paistetaan eli kovetetaan maali. Sen jälkeen maali kestää oikein kovetettuna tiskikonepesun.

Ks. tästä postauksesta muita posliinitussilla tekemiäni käyttöastioita.

Posliinitussilla tussattua.

Posliinitussi on mahtava keksintö. Olen hehkuttanut sitä ennenkin ja vielä yhden (ja varmasti monen tulevan) postauksen verran. Joskus aikoinaan ostin posliinimaalia. Se oli kylmiltään ilman posliinimaalauksen oppeja todella vaikea hallita. Sitten törmäsin tussiin ja voi mikä helppous koitti! Posliinimaalia tussissa, ei enää vaikeita pensselityöskentelyitä, sotkuja ja nopeasti tönkköön kuivuvaa maalia.

Tämä GP marker (Fantasy Colour Black) tussi on kestänyt vuosia - postausvaklailulla ainakin viisi vuotta. Moneen on käytetty ja hyvänä on pysynyt kuivumatta. Aina tuntuu, että joko se nyt loppuu, mutta ei, sehän tuntuu ehtymättömältä säiliöltä!

Pähkinänkuoressa maali toimii näin: pumpataan ja piirretään posliinille tai lasille. Valmiina pistetään kylmään sähköuuniin. Pistetään uuni päälle ja ohjeen mukaan paistetaan eli kovetetaan maali. Maali kestää oikein kovetettuna tiskikonepesun.

Tällaisiaä kuppeja olen tehnyt vuosien varrella. Aika monta kahvikuppia on myös mennyt lahjaksi!

1/ Mr. Spock -muki miehelle 2/ Kirjainmuki ystävälle 3/ Muki miehelle 4/ Peltipurkin ja rikkoontuneen mukin koristelu A-kirjaimilla 5/ Viiksi- ja pusuhuuli-mukit pariskunnalle

Omasta mielestäni yksi hauskimmista posliinimaalitussailuistani on vesipullon H20-merkki. Tykkään myös pienistä muro-/jälkkärikulhoista. Ne ovat lähes päivittäisessä käytössä. Yksi kivoimmista lahjaksi tehdyistä tussailuista on puolestaan riikinkukko-aiheiset isot tarjoilulautaset.

1/ H20-lasipullo 2/ Pikkukuppien reunuskoristelu 3/ Lahjaksi isot tarjoilulautaset 4/ Pieni hymykuppi

Nyt uusimpia tussailuja ovat nämä kupit ja lautaset. Tein ne osaksi Kauneimmat Askartelut -lehden (nro 2/17; nyt myynnissä oleva) askartelijan maalit -kokonaisuutta. Panda-kasvoinen kuppi on aika hauska, eikö?

Herkullista perjantaita!

Hymykuppi.

Hassua kuinka pienestä ja söpöstä oma hyväntuulisuus voi olla kiinni. Hymy nousee tahtomattakin ihan automaattisena reaktiona, kun katson tätä pientä kuppia. Kierräriltä sen kotiin nappasin ja kotona siihen posliinitussilla kasvot tussasin. Kokovalkoisen se tarvitsi jotain kylkeen, jotain tuollaista pientä ja somaa.

Muita posliinitussilla tussaamiani juttuja voi katsoa tästä kategoriasta. On kyllä niin hyvä keksintö tuo posliinitussi! Kestää sähköuunissa kovettamisen jälkeen hyvin tiskikonepesun. Yksi tussi on kestänyt kuivumatta jo vuosia. Posliinimaali kuivui heti kokoon, vei enemmän säilytystilaa (vaikka toki oli pieni purkki) ja sitä oli myös vaikeampi käsitellä. Tussilla on helppoa! Ja värejäkin on mistä valita, itse tosin olen mennyt vain tällä mustalla.

Pieniä joululahjoja osa 2/3.

Joskus, kun on ollut vaikeaa ja huomaa, että ystävät ovat paikallaan, on hyvä myös sanoa kaikesta tuesta ja tsempistä kiitos. Sitä olen nyt joulun alla tehnyt ja yhtä ihanaa ystävää kiitin kaikesta hänen antamastaan tuesta pienillä viemisillä.

Hyvä (ja perinteinen) lahja teen tai kahvin juojalle on itse posliinitussilla koristeltu muki (kovetetaan sähköuunissa ja kestää sen jälkeen myös tiskikoneen). Näitä on tullut tehtyä aiemminkin ja nyt isolla S:llä tein ystävälle sisu-ässä-tsemppimukin. Kylkeen kivalla nimellä nimetty talvinen tee ja neuleesta tehty pieni kuusenkoriste. Tykkään "kuormittaa" muita ihmisiä pienillä kuusenkoristeilla, kun omaan kotiin ei voi kaikkea tehdä. (Huomasitteko muuten tuon kortin? Siinä on oivallisesti hyödynnetty joulupostimerkin mainoskuvaa. Se on niin söpö! Pitkään aikaan onnistunein joulupostimerkki.)

Huomasitteko myös tämän pikkuruisen joulupaketin? Sen sisällön näette seuraavana. On sen verran uniikki, että se tarvitsee ihan oman esittelyn. (Kuvan muovista ja pahvista tehdyt 3D-minikuuset esitelty tässä postauksessa.)

Kolkyt-askarteluja.

Terveisiä kolkytvee-huumasta! Nyt on miehen pyöreitä juhlittu ja pitkään salaisuutena pidetyt yllätykset paljastettu. Vilkaistaanpas vähän mitä pientä tee-se-itse-meininkiä sain mahdutettua viikonlopun juhlintaan:

Vaikka oli jo miehen ikä, sai sitä vähän koristella ja askarrella juhlan tuntua. Aikaisemmin tekemäni sana-bannerin kaveriksi tein ihan tavallisen koristenauhan. Kierrätyspahveja kolmiossa; helppo tehdä, helppo ripustaa ja vielä helpompi purkaa talteen - tuotahan voi käyttää toistekin eikä kirjekuoressa paljoa tilaa vie.

Huikea koko perheen lahja ei ollut itsetehty, mutta kortti ja jättimäinen lahjaruusuke (halkaisija noin 45cm) tuli paketin päälle askarteltua. Pakettikortti on Monkin vaatteen hintalappu (ks. ideasta myös tästä postauksesta); takapuoli päällystettynä ja etupuolen merkin päällä on onnea-dymoteippi.

Isokokoinen lahja tuotti paketoinnissa päänvaivaa. Meinasin jättää paperitta, mutta sen verran rumat oli pahvilaatikot, että pakko ne oli vuorata piiloon. Pistin kahdet laatikot päällekkäin ja teippasin paperia vain sivuille ja päälle (kun ei lahjaa voinut edes nostaa sellaisenaan, ei paperia tarvinnut laittaa alapuolelle lainkaan). Lahjapaperi ei riittänyt leveydeltään, joten vähän meni kikkailuksi lisäpaperipalojen kanssa.

Yllätin miehen myös monenmonenmonen ruokalajin koti-illallisella. Oli alkujuomat, alkupalat, ruokaan mätsätyt juomat, Kiovan kanat ja kaikki. Vähän on pakko ylpeillä sillä kaikki oli alusta asti itse tehty leipätikuista lähtien. Kunnon tee-se-itse-kokki! Oma suosikkini kaikesta oli kuitenkin tummalla ja valkoisella suklaalla koristellut mansikat! Mansikat oli tosi hauska tehdä ja maistuhan ne myös niin jumalaiselta.

Käytössä oli myös vasta posliinitussilla koristelemani kulhot. Askartelin myös muiden juhlahärpäkkeiden lisäksi pienet kakkukoristeet (ks. kuvat yllä ja alla).

Siinä se viikonloppu sitten menikin. Lahjasta nauttiessa ja syödessä. Siinä sitä ähkyä sulateltiin ja levyjä kuunneltiin.

Pisteenä iin päälle synttärikortti lahjateeman mukaan piirrettynä.

Posliinitussilla kuviointia.

Aina välillä sitä kaipailee kivoja pikkukuppeja. Sellaisia söpöjä ja monikäyttöisiä kippoja välipalajogurtille, pikkuherkuille tai muuhun tarjoiluun. Kirpparilla osui kohdille kaksi pientä kulhoa. Jes, tästä ne karkkikulhot tulee! Kiikutin kulhot tyytyväisenä kotiin ja otin heti posliinitussin esiin - pitäähän ne koristella persoonallisemmiksi!

Ylistän jälleen kuinka helppo posliinitussin käyttö on. Omani ostin aikoinaan Sinooperista ja se on ollut hurjan riittoisa! On kestänyt jo vuosia käytössä. Tussin plussia verrattuna posliinimaaliin: ei kuivu kokoon, on heti käyttövalmis, sillä on helppo "piirtää" eikä sen kanssa tarvitse pestä ja puhdistaa pensseleitä ym. Suosittelen kokeilemaan. Yksi tussi on myös melko edullinen ja vie vähän säilytystilaa.

Jatkoin aaltomaisella linjalla (ks. samaan henkeen sisustuskontaktein koristellut koirankupit ja kukkaruukut). Maalarinteipillä oli hyvä rajata tussattavat alueet. Toiseen tein "aaltonauhaa" ja toiseen palloja pötköön. Lopuksi kotipoltin kipot sähköuunissa ohjeen mukaan (maalin kuivuttua kylmään uuniin, lämpö 170 asteeseen ja uunin lämmittyä 10 min "paisto-aika"). Polttamalla maali kestää myös tiskikoneen.

Kyllä tuli kivat ja edulliseen hintaan. Kivasti erilaiset, mutta mätsää kuitenkin hyvin yhteen. Nyt vähän välipalaa päälle niin jaksaa taas!

Muutamia muita posliinitussilla koristeltuja juttuja: muki miehelle / purkit / toinen muki miehelle / tuparilahjamukit.

Lahjat 2015: Miehelle.

Kuten joka joulu, pyrin tekemään edes jotain itse miehelle. Tänä vuonna se oli niinkin tylsä vaihtoehto kuin uusi kahvimuki. Etsin valkoisen perusmukin ja tein siihen Mr. Spockin "Live long and prosper" -käsimerkin Star Trekistä. Hahmottelin paperille kynällä ja sen mukaan piirsin posliinitussilla mukiin. Lopuksi poltin sähköuunissa niin maalaus kestää myös tiskikoneen. (Posliinimaalista vinkkejä onnistumiseen lisää mm. Itte tein ja kierrätin -kirjassani).

Se miksi tein miehelle uuden kahvimukin, oli lähinnä siksi, että "oikea" lahja hänelle oli Chemex. Tästä kahvikannusta mies on puhunut kauan ja nyt meillä on sellainen oma!

Ei muuten suotta ole klassikko (suunniteltu jo vuonna 1941) - on sen muotoilu niin kiva silmälle ja kahvikin etenkin pavuista just jauhettuna niin pehmeää kuin vain olla voi. Ihana tällaisille kiireettömille päiville!

Jouluaaton jälkeen kyllä vähän naurettiin sitä, että kas. Just, kun kuppikokoelmaa on rajattu ja raivattu, kumpikin antaa toiselle uuden kahvikupin joululahjojen kyljessä. Mies sai Spockin, minä Nipsun. Se  puuttui muumimukeista, jotka olen halunnut itselleni. Nyt menee kahvikuppihanat kiinni loppuvuodeksi.

Hyvää ja rentouttavaa sunnuntaita!

Iso A ja pikku a.

Design Letters - kuvat: Finnish Design Shop.

Arne Jacobsenin Design Letters - mukit ja purkit. Tunnetut kupposet, tunnettu kirjainmalli. Ja sitten tulen minä: Ai vitsi ostaisko nyt? Eikun. Miksei näistä oo purkkia? Ai on. Eikö oo muita kokoja? No ei oo. Mutku mä haluun purkin! Teen sitte itte.

Mutta itsepäisen tee-se-itse-versio ei ollutkaan niin helppo toteuttaa. En löytänyt valkoisia kupposia ilman kahvaa mistään. Ei keraamisena, ei muovisena. Kaikissa piti olla se korva. Tai kuviota. Tai rypylöitä pinnassa. Etsin sitten ihan purkkeja ja pyöreitä säilytyslootia. Ainut kooltaan oleva sinnepäin oleva purkki oli tämä parin euron metallipurkki. Menkööt, saa kelvata!

Purkin pintaan aputeippejä ja teippien väliin posliinitussilla maalia! Jes, siinä se on meitsin oma kirjainpurkki! En lähtenyt kopsaamaan yksyhteen Jacobsenin kirjainmallia, vaan tein oman kirjaintyylin. Iso A:n ja kaveriksi pikku a:n.

EDIT // Emalipönikän posliinimaalia en kiinnittänyt laisinkaan, kovetin uunissa vain pikku a-kirjaimen.

Pikku a-kirjaimen tein vanhaan kahvikuppiin. Se on jo parhaat päivänsä nähnyt, on jo kolmannella armon kierroksella. Ensin siihen tuli särö ja paikkasin reunan pientä säröä paksulla posliinimaalikerroksella (= hyvä vinkki muuten, särö ei haitannut käyttöä ja paikkaus kesti hyvin tiskikoneenkin kotiuunissa polttamisen jälkeen!). Sitten pudotin kupin ja korva lähti pois. Käänsin korvapuolen seinää vasten ja kuppi jatkoi kynäpurkkina. Nyt se saa olla Iso A:n kaverina kunnes annan periksi, luovutan ja laitan kupin pois.

Lahjapankki.

Joulu meni ajat sitten jo, mutta vasta nyt esittelen tekemiäni joululahjoja vm. 2012. Se, että sain ideat koostettua esille vasta nyt, vastaa myös sitä kuinka viime tippaan itse lahjojen valmistaminen pääsi lurahtamaan. Note-to-myself-joulu-2013: paketoi lahjat aikaisemmin kuin aatonaatoniltana pimeässä ja väsyneenä, jotta tuloksena on jotain muuta kuin lukematon määrä auttamattoman huonoja kuvia, lahjapaperiviiltoja ja taistelua teippirullan kanssa. Toimikoon tämä lahjapläjäys ideapankkina niille, jotka etsivät ideoita esimerkiksi synttärilahjoiksi, tuliaisviemisiksi tai ihan muuten vain omaksi iloksi.

Vauvalle: helistin fleecejämäpaloista, vanusta sekä yhteen liimatusta ja pari helmeä sisältävästä kindermunan hylsystä. En osannut päättää minkä eläimen teen, joten helistimestä tuli "kaksinaamainen". Mallia helistimen tekemiseen katsoin täältä: Curious and Catcat: Little fox rattle.
Vähän isommille lapsille: erilaiset puuha- ja karkkipussit esimerkiksi joulusukan muotoon piilotettuina. Tällaiset saa-repiä-auki-sukat helpottavat etenkin jouluaattoina esiintyviä lasten jännityshulinoita.

Miehelle: asusteet kuten itse ommeltu kravatti ja tuubihuivi (sopii myös naisille!). Krakatutoriaaleja on netti pulloillaan, katso esimerkiksi: Desing mom: DIY skinny ties tai see kate sew: men's skinny tie. Krakaan mätsäävät kalvosimet voi tehdä kankaalla päällystetyistä napeista ja pätkästä kumilankaa ("yhdistin" nämä kaksi tutoriaalia: Purlbee: Monogrammed cuff links ja creme de la craft: DIY cufflinks). Tuubihuivin voi tehdä mistä vain villa-, neulos- tai trikookankaasta. Valitse miehen tyyliin sopiva väri/kuosi, josta leikkaat leveän kappaleen (joka riittää kulkemaan kaulan ympäri kahdesti). Yksinkertaisessa tuubihuivissa ompele vain päät yhteen ja huolittele tuubin ylä- ja alareunat.

Miehelle tai naiselle: lämmintä ylle. Ompele puuvillasta yöhousut (shortsit tai pitkälahkeiset, valitse sopiva lahjemitta, saat helpot kaavat jo käytössä olevista yöpökistä), fleecestä yhden sauman tossut (ota kaava villasukista, tutoriaali pyydettäessä) tai trikoosta kaksipuolinen pipo (ks. tutoriaalini täältä).

EDIT// Tossujen tutoriaali löytyy täältä.

Naiselle: tee-se-itse-kosmetiikkaa (muista purkkien kunnollinen puhdistus!) kuten taikina-, liima- ja multanäpeille sopiva käsien pesukuorinta (tutoriaali: one good thing by Jillee: Gardener's handscrub) vaikka yhdistettynä ihanaan käsirasvakomboon/manikyyrisettiin ja pusuhuulille huulirasvan tai -punan kaveriksi huulikuorinta esimerkiksi oliiviöljystä, hienosta sokerista, vaniljasokerista ja hunajasta.

Korujen ystäville sopii helmirannekorut ja kihlautuneelle/naimisiin jo ennättäneelle käy kiva "sormuskehys" eli koristeltu (itse käytin satunnaisia helmiä ja pieniä simpukoita) koukun sisältävä kehys, johon voi sormuksensa pujottaa esimerkiksi tiskaamisen, leipomisen tai nukkumisen ajaksi. Mallia täältä: Saucy blog: Fab display ja Domesticability: Wedding ring holder frame.

Väliin pienten lahjojen paketoimisvinkki: pistä koru- ja pienet asustelahjat kuten kangasruusukkeet ja rannekorut taiteltavaan pahvikuoreen. Sulje tarroilla tai muilla koristeilla (esimerkiksi printtaa ja kiinnitä kontaktimuovilla a little something for you-lappuja: How about orange: Free printable girft tags) ja kuorruta päälle vielä kaunis lahjapaperi nauhoineen. Ja lahjansaaja on varmasti vaikuttunut vaivannäöstä!

Suitsutan aina erilaisten ruokalahjojen puolesta (ks. muita vaihtoehtoja esimerkiksi esittelin täällä), koska ne toimivat heille, joilla on jo kaikkea tai heille, jotka eivät välitä krääsästä tai heille, jotka muuten vain viihtyvät keittiössä. Nyt tein useita "ehtymättömiä vaniljauutteitta". Ostin pikkuiset lasipullot ja tein kunnon ohjeet mitä uute on (vodkaa ja vaniljatanko, valmista käyttöön 2kk päästä), mihin ja miten sitä voi käyttää (leivonnaisiin ja juomiin, korvaa vaniljasokerin) ja miksi uute on mainio juttu (oikein säilytettynä pitäisi säilyä vuosia ja uutetta voi jatkaa lisäämällä vodkaa tai vaihtamalla vaniljatangon). Lue lisää täältä: Simply Recipes: Vanilla extract ja Shrimp Salad Sircus: Homemade vanilla extract . 

Pariskunnalle tai kokonaiselle lapsiperheelle toimii paremmin yhteinen tekeminen eli leivontapaketti eli pakkaus, joka sisältää jonkun leivonnaisen reseptin ja kaikki kuivat ainekset joko kaupan kokonaisina paketteina tai jo valmiiksi mitattuina määrinä elintarvikepusseissa tai minigripeissä. Kylkeen leivonnaisesta riippuen strösseleitä, muffinssivuokia tai muuta kivaa käytettävää leivontatarpeistoa. 

Muita keittiössä luotavia lahjoja on esimerkiksi "ekologiset raikastimet" eli kaikkien haisevien paikkojen "pelastajat". Keitettyn veden, leivinjauheen ja eteerisen öljyn seos kuohahtaa, jämähtää ja lopuksi kuivuu vuorokaudessa koviksi (käytä muottina paperisi- tai silikonivuokia). Kokeilin myös lirauttaa elintarvikevärillä osan pinkeiksi, mutta niistä ei tullut yhtä sileitä ja nättejä kuin valkoisista. Tein näitä muutaman satsin, pakkasin sellofaaniin sekä lasipurkkiin käyttöohjeiden kera. Tutoriaali täältä: One good thing by Jillee: Homemade deodorizing-disks.

Muuta kivaa kotiin: pienet, pestävät kangaskorien setit hilpetööreille tai vaikka ruokapöytään leiville. Ohje Brett Baran kirjasta Sewing in a straight line, jonka sain aikaisemmin kesällä synttärilahjaksi.

Ompelun lisäksi kotiin istuvia lahjoja voit tehdä posliinitusseilla (koristele ja kiinnitä uunissa mikä vain kuppi, lautanen, asetti..), virkkuukoukulla (trikookuteesta tai langoista pannunaluset ja -laput eivät syyttä ole vakiolahjoja) tai tusseilla ja kohoväreillä (koristele joulupallo tai kokonainen pallojen setti). Vanhasta laatasta, huopapalasta (liimaa alle), lahjan saajan mieltymyksiä koskevasta kuvasta (kokeile sarjakuvia, valokuvia, tekstejä tai maalaa itse) ja liimalakasta syntyy hyvä alunen kynttilälle tai kahvimotille etenkin, jos lahjaan sisällyttää mukaan myös sen uuden kupposen tai kynttilän.

Eläimen omistajalle: lelu kissalle tai koiralle (ks. koiranleluista tutoriaalini täällä). Läheisteni kissat ovat pitäneet leluista, jonka sisälle ujuttaa helisevää tai rapisevaa materiaalia. (Muista aina kertoa eläimen omistajalle mitä lelun sisällä on siltä varalta, että eläin saa lelun rikki!)
Pienille pojille: virkattu ja nauhalla niskaan solmittava "isojen poikien yhden koon juhlarusetti".
Vauvan vanhemmille: kylpyessu eli iso essuksi muutettu froteepyyhe, joka suojaa isän tai äidin vaatteita vauvan kylvyn aikana ja johon vauvan voi suoraan kietoa ja kuivata kylvyn jälkeen. Mallia kopioin ronskisti täältä: Etsy/ BlissfulPatterns: Baby bath apron towel.
Fanille: oli fanituksenkohde mikä vain, siitä voi varmasti tehdä tavalla tai toisella oman kuusenkoristeen.

Ja fanituksesta puheen ollen..eräs kova Michael Jackson-fani sai lahjaksi printtikassin. Ompelin vuorellisen puuvillakassin sisätaskulla ja avainlenksulla. Siluettiprintit tein mustalla tekstiilitussilla. Omasta mielestäni tämä oli toteutuksen ja jo valokuvauksen puolesta joulun 2012 paras itse tehty lahja!

Lisää saatuja ja annettuja lahjoja löydät kategoriasta Lahjat.