lauantai 26. toukokuuta 2018

Virkattu ylioppilaslakki (+ohje).

Viikon päästä uusia ylioppilaita jo jännittää, h-hetki on käsillä! Saadaan uusi valkoinen lakki päähän, juhlitaan ja nautitaan. Omista ylioppilasjuhlista on jo aikaa (yli kymmenen (!!) vuotta), mutta olen edelleen sitä mieltä, että se on ollut yksi elämäni hienoimpia päiviä. Oli onnistuneet juhlat, paljon sukua paikalla ja olo oli niin kevyt. Paljon naurua ja ihania ihmisiä.
Toivottavasti moni tuleva lakitettu voi sanoa samaa omista juhlistaan. Juhlamuisteloiden siivittämänä virkkasin pienen ylioppilaslakin. Alta löytyy myös lakin virkkausohje!

Tähän ei mennyt paljon aikaa eikä lankaa, kiva pieni jämälankatyö. Kokoa lakilla on hurjat 6 cm kanttiinsa, jos päältä laskee halkaisijaa. Lankaa ja koukkua vaihtamalla voi tehdä myös vielä pienemmän lakin!
Lakin voisi hyvin kiinnittää ylioppilaan korttiin tai lahjaan. Tai kukkakimppuun. Tai mikseipä voisi käyttää myös ihan tarjoilupöydässä somisteena. Lakinhan voisi hyvin myös sokeritärkillä tai liimavesiseoksella kovettaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Ainakin tuo oma puuvillalangasta tehty koristeeni pysyy hyvin muodossaan ihan sellaisenaan.

VIRKATTU YLIOPPILASLAKKI

Virkkaa näin: 1. krs: Tee taikasilmukkaan 1 kjs + 9 ks. Yhdistä ensimmäiseen :saan. 2. krs: Virkkaa 2 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. (= 18 s). 3. krs: *1 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla. (= 27 s). 4. krs: *1 ks, 1 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla (= 36 s). 5. krs: *8 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla (= 40 s). 6–7. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. 8. krs: *8 ks, 2 ks yhteen*, toista *-* koko kierros (= 36 s), sulje kierros ps:lla mustalla langalla. 9. krs: *Tee 8 ks, 2 ks yhteen*, toista *-* kolme kertaa ja tee ks kierros loppuun sulje kierros ps:lla. (= 33 s). 10. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. 11. krs: Tee s:n takareunaan: 12 kjs, 1 puolipylväs, 2 p, 2 p samaan s:aan, 1 p, 2 p samaan s:aan, 2 p, 1 puolipylväs, 1 kjs kierros loppuun. Päättele. Koriste: Tee ohuemmalla langalla ja pienemmällä koukulla: Tee taikasilmukkaan 1 kjs + 8 ks. Kiristä ja päättele lanka.

Malli suunniteltu Kauneimmat Käsityöt -lehdelle ja löytyy myös lehden Facebook-sivulta.

torstai 24. toukokuuta 2018

DIY: Vinyylistä koruja.

Vuosien saatossa olen tehnyt erilaisia koruja vinyylilevyistä. Välillä pidin materiaaliin taukoa, mutta nyt olen taas viehättynyt siitä. Kovaa ja mustaa, ja niin moneksi muuntautuvaa kierrätysmateriaalia!

Jo vuosia, vuosia sitten tein vinyylistä spiraalikorvakorut. Silloin ajattelin, että vinyyli soveltuu koruihin vain, kun sitä vähän sulattaa (uunissa, miedossa lämpötilassa - vinyylistä ei silloisten terveysviranomaisten tietojen mukaan ainakaan iholle mitään vaaraa ollut) ja muotoilee. Mutta tottakai vinyylistä voi tehdä koruja myös ilman uunia - ihan vain saksimalla!
Taisi olla hanki vielä maassa, kun tein vasemmalla olevat korvakorut. En tiedä miksi jäi niiden esittely blogissa - ainakin olen pitänyt niitä hurjan paljon! Niin paljon, että nyt tahdoin vähän samaan henkeen toisenlaiset, mutta hopean värisillä koukuilla ja vähän tylsemmällä ja vähemmän piikikkäällä muotokielellä.

Näytän miten korujen teko onnistuu, se on helppoa! Tässä tutoriaali kuinka valmistat vinyylistä koruja:
Tee-se-itse: Vanhasta vinyylilevystä koruja

Tarvikkeet: Vinyylilevy (*), korun valmistamiseen tarvittavat osat kuten välirenkaita ja korvakorukoukut, vahvat ja isot sakset, korupihdit, sytkäri/kynttilä, paksuhko neula, (kynä).

(*) Vinyylejä löytyy kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Mutta käytäthän vain sellaisia mitkä ovat jo naarmuuntuneita ja käyttökelvottomia. Ei ole järkeä rikkoa käyttökelpoista, vaikka levy vanha olisikin.
Vaihe 1: Aloitetaan leikkaaminen

Aloita isosta kappaleesta. Murra/saksi vaikka vinyyli muutamaan isoon kappaleeseen ja siitä yksi kappale vielä pienemmäksi. Harvoin onnistuu suoraan muotoonsa leikkaaminen, vinyyli vain murtuu ja menee halki.
Vaihe 2: Hienoviilaa muotoonsa

Jatka kappaleen leikkaamista muotoonsa suorilla linjoilla. Pitkät reunat ensin, sitten lyhyemmät. Kulmat voi varovasti saksilla sipsuttaen pyöristää - leikkaa niin vähän kuin pystyt, ettei muotokieli kärsi. Leikkaamisen sijaan kulmat voi pyöristää myös hiekkapaperilla tai metallisella kynsiviilalla.

(Onpas mulla törkyset sakset, huh.)
Vaihe 3: Leikkaa vastakappaleet ja pari

Riippuen minkä muotoista korua teet, leikkaa kaikki osat, ensin toinen korvispuoli ja sitten toinen. Voit piirtää vinyylille tarvittavat "kaavan", jotta kappaleista tulee juuri samankokoiset. Suunnittele samalla mihin kohtiin korulenkit tulevat. Liian kapea ei käy ja harvoin liian terävä kohtakaan.
Vaihe 4: Tee reiät välirenkaille

Kuumenna neulaa tulessa ja puhko kuumalla neulalla reiät. Voit merkata varmuuden vuoksi kynällä paikat, joihin haluat reiät, koska neula pitää työntää todella nopeasti vinyylin läpi tai neula jäähtyy. Liian kuuma neula vain sulattaa reikää liikaa ja reunoista tulee röpelöt. Kokeilemalla selviää kuinka kauan kannattaa neulaa kuumentaa ja kuinka nopeasti reikä on tehtävä. Useimmiten kannattaa ensin tehdä pieni reikä ja sitten suurentaa sitä hieman, jotta reikä ei ole liian tiukka välirenkaalle. Jos koru vaatii paljon reikiä, suosittelen kynttilän sytyttämistä niin homma helpottuu huomattavasti.

(Mulla on yksi neula ihan vaan sulatushommiin - ja sen näkee, on jo ihan musta ja paksu toisesta päästään. Mutta vielä toimii hyvin tehtävässään!)
Vaihe 5: Kokoa kappaleet

Sitten vain yhdistetään kappaleet toisiinsa välirenkailla ja liitetään ylös korvakorukoukut - valmista!
Vinyyli on siitä kiva materiaali koruksi, että siitä voi tehdä niin monenmuotoisia (no ehkä lähinnä vain geometrisia muotoja) koruja. Vinyylikorut kiiltävät kivasti ja niitä voi myös maalata, niihin voi yhdistää helmiä tai muita koristeita. Korut ovat myös kestäviä, eivät mene kastuessaan miksikään ja mitä parasta - ne ovat tosi kevyitä kantaa!
Tein nyt vielä samaan syssyyn yhden kappaleen vinyylikorvikset. Kolmiota niissäkin, mutta vähän toisinpäin.
Kyllä kelpaa! On piikkiä ja spiraalia. Ja kaikki niin ihanan mustanpuhuvina, lempivärissäni!

maanantai 21. toukokuuta 2018

Virkatut pesusienet keittiöön (sis. tutoriaali).

Unohda valmispesusienet ja muoviset tiskiharjat! Nyt tulee kestävät ja pestävät pesutaskut ja -pallot! Ne tehdään polyesterilangasta (ks. langasta tietoja lisää alempaa) virkkaamalla. Pesutaskut ja -pallot käyvät samaan mihin pesusienet ja tiskiharjakin. Jynssää allas, putsaa kaakelit tai tiskaa astiat. Ja kyllä tulee keittiössä puhdasta!
Tämä oli hauska virkkausprojekti. Lanka oli kieltämättä vähän tappuraa, mutta virkkaus luonnistui hyvin, kunhan pääsi langan kanssa kaveriksi. Myös koukun koon vaihtaminen auttoi. Lopulta tein kämmenen mukaan ns. pesutaskun. Sitä on helppo käyttää ja hinkuttaa ja lopulta ripustaa koukkuun kuivumaan. Taskun kaverina samasta lankakerästä riitti myös muotokieleltä perinteisempään pesupalloon tai -sieneen.
Lankana on Schachenmayr Cleany, joka soveltuu sellaisenaan erityisesti astioiden ja kattiloiden pesuun. Vyötteen mukaan se ei ime tuoksuja ja sen voi pestä koneessa 60 asteessa. Itse en ole vielä pessyt koneessa, mutta eipä tuo ole kyllä haissutkaan eikä ole vielä sen oloinen, että pesua tarvitsisi.
Pesutasku ja -pallo

Koko: Pesutaskun 10 x 10,5 cm, pesupallon halkaisija 9 cm.  
Langanmenekki: Schachenmayr Cleany 1 kerä /50 g ( 100 % polyesteri, 50 g = n. 43 m).
Virkkuukoukku: 4 mm tai käsialan mukaan.
Lisäksi pesutaskuun: Silikoni- tai nahkanauhaa, ompeluneula ja -lankaa.

Pesutasku: Virkkaa 20 kjs ja aloita koukusta laskien kolmannesta s:sta; tee jokaiseen s:aan 1 puolipylväs (pp). Toista 10 krs. Taita lappu kahtia ja virkkaa yläreuna ja sivu kiinni ks:lla. Päättele. Viimeistely: Lisää reunaan nauhalenkki ripustamista varten. Ompele kaksinkertaisella langalla muutamin pistoin kiinni.

Pesupallo: Virkkaa 3 kjs ja sulje renkaaksi ps:lla. 1. krs: Virkkaa renkaaseen 9 puolipylvästä (pp), sulje kierros ps:lla. 2. krs: Virkkaa 2 pp jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. (= 18 s). 3. krs: *1 pp, 2 pp samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla. (= 27 s). 4. krs: *1 pp, 1pp, 2 pp samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla (= 36 s). 5. krs: Tee 1 pp jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. 6. krs: *1 pp, 1 pp, 1 pp kahteen seuraavan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla. (= 27 s). 7. krs: *1 pp, 1 pp kahteen seuraavan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla. (= 18 s). 8. krs: *1 pp kahteen seuraavan s:aan*, toista *-* kunnes jäljellä on enää pieni aukko. Sulje aukko muutamalla ps:lla. Päättele lanka pallon sisään.

Ohjeet julkaistu myös Kauneimmat Käsityöt -lehdessä (nro 3/18).

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kukkapaja Workshop.

Eilen pääsin kokeilemaan jotain ihan uutta. Osallistuin Kukkakauppa Kanervan juhlateemaiseen kukkapajaan. Kun kerrankin omassa kotikaupungissa oli tarjolla jotain bloggaajille ja vielä jotain sellaista mikä edes osin liippaa käsillä tekemistä, olihan siihen osallistuttava.
Ensin tutustustiin, herkuteltiin (tarjoilut à la Juhlanekka) ja ihasteltiin. Esillä oli kauneimmat kukat ja juhliin kattaus- sekä sisustusideoita Somianalta (niillä on myös ihana juhlatarvikkeiden verkkokauppa!) ja VeraVeralta.

Opin myös, että nyt kukkahittilistalla ovat edelleen mm. eukalyptykset. Myös herkät ja rönsyilevät kimput ovat in. Paljon vaaleaa, myös valkoisen ja keltaisen yhdistelmiä halutaan paljon. Kukista gerbera vaikuttaisi tekevän hiljaista paluuta ja ruusu toimii klassikkona aina.
Ensin meille näytettiin kimpun tekemistä. Oli lumoavaa katsoa, kun ammattilainen teki tuosta vain kauniin ja valtavan kimpun - siitä tuli niin kaunis (kuvassa ei vielä valmiina)! Hän tuskin katsoi edes käsiinsä, ne toimivat kuin itsestään. Lopputuloksessa oli niin oksaa, orkideaa, ruusua ja eukalyptysta. Runsaasti isoja elementtejä, ilmavuutta ja mitkä sävyt! Ne toimivat yhteen niin hyvin ja silmä liikkuu sävystä toiseen kuin liukuvärjäys.
Ja sitten tehtiin oma kimppu. Ensin jännitti, mistä alottaisi? Pienillä nikseillä se lähti käyntiin ja yllätin itseni: siitä tulikin todella iso ja rönsyilevä! Odotin tekeväni jotain pientä ja hillittyä. Sitten luovuus iski. Gerberaa, neilikkaa, lehtiä ja jotain toisia lehtiä, joiden nimiä en muista. Eukalyptysta, mangolian oksaa, jotain muuta oksaa.. ja taskuruohoa! Sitä en tiennyt entuudestaan lainkaan. Kuinka söpö nimi sillä onkaan! Lopuksi kimppu sidottiin, kostutettiin ja pakattiin oikeaoppisesti.
Ja tällainen kimpustani tuli. Vaikka floristi ei välttämättä olisi samaa mieltä kanssani, on se mielestäni todella kaunis. Kodissani ei koskaan ole ollut yhtä kaunista kukkakimppua! Ja tiedättekö, se myös tuoksuu niin huumaavalle.
Yksi neilikka otti osumaa ja irtosi. Se oli niin nätisti auki, että laitoin sen silti minikokoiseen lasipurkkiin. Aika soma, eikö! Lähes yhtä soma mitä alla oleva minikaktus! Ihan hurjan pieni!
Kukkaiset kiitokset kukkapajan järjestäneille! Se oli ihana startti viikonloppuun. Pitäisi aina aloittaa viikonloppu jollain vähän uudella ja luovalla. Kuinka inspiroivaa!

Yhteistyössä
Kukkakauppa Kanerva (Hallituskatu 22, Oulu)
Somiana - juhlapalvelu ja -kauppa
Studio PSV - valokuvaamo + tapahtuman valokuvaus
Juhlanekka - juhlapalvelu ja -tarjoilu
Veravera - ekologisia sisustustuotteita

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

DIY: Turbaani (Helppo ja haastava).

Pää suojaan auringolta! Ja jos ei lippikset istu päähän kuten minulla niin yksi pyöräilynkin kestävä  (vrt. lierihatut lähtee ilmavirran mukaan) keino on käyttää jonkinlaisia turbaanipipoja. Ompelin kaksi sellaista, yhden toooooooodella helpon ja toisen vähän haastavamman. Ensiksi mainitusta tein myös tutoriaalin:
Tee itse: Helppo turbaani 

Tämä todella on helppo. Siinä on vain yksi sauma - jos sitä nyt edes saumaksi voi sanoa. Tämän voi myös ommella kokonaan KÄSIN, et siis tarvitse välttämättä turbaanin ompeluun ompelukonetta!
Tarvikkeet: Pala joustavaa ja ohutta trikoota, mittanauha, sakset ja ompelulankaa sekä -neula.

Tee näin: Aseta kangas kaksinkerroin, taite alareunaan kuvan mukaisesti. Mittaa päänympäryksesi otsasta niskaan ja takaisin otsaan siitä kohdin mitä haluat turbaanin olevan. Merkkaa pituus taitetta pitkin ja taita kaksinkerroin nuolen suuntaisesti. Mittaa turbaanin ns. syvyys otsalta niskaan. Tämän mitan mukaan leikkaa säde, jolla leikaat turbaanin kappaleen.

Mittoihin ei tarvitse lisätä saumanvaroja. Huomioi kankaan joustavuus, jos kangas joustaa vain vähän, käytä koko mitat, jos taas tosi paljon, leikkaa mitat kuin kangas olis päässä joustettuna.
Avaa jälkimmäinen taitos. Ompele kaarevaa reunaa myöten koko reuna yhteen ja kiristä lopuksi (tämän voi harsia myös koneella). Vedä kaari niin suppuun kuin mahdollista ja päättele lanka. Taita kaareva reuna yhteen ja harsi kiinni. Nyt kokeile turbaania, jos se on liian löysä, voit vielä vetää langat pois ja leikata kaarevasta reunasta ylimäärästä pois. Jos turbaani on hyvä, fiksaa "sauma" kasaan eli ompele kummaltakin puolelta mahdollisimman pienin pistoin kankaan reunat yhteen ja piiloon. Saumasta on tarkoitus saada tasainen - ethän halua, että se painaa otsaasi hassuja ryppyjälkiä.
Ja sitten se onkin valmis! Tämä on enemmän pipomaisempi turbaani, joka on helppo pistää päähän ilman peiliä.

Malliin voisi muuten tehdä vaikka ja mitä lisuketta. Jos olisin kymmenen, tahtoisin turbaaniin ehdottomasti rusetin.
Tee itse: Haastava turbaani 

Oikeasti ei tämäkään kovin haasteellinen ole, vaatii vain hetken enemmän aikaa ja sen ompelukoneen. Ohje on Suuri Käsityölehdestä nro 2/18. Turbaaniin käytetään vuorta ja se tehdään kuudesta kappaleesta (neljä "pipokappaletta" ja kaksi nauhakappaletta). Takaa niskasta kulkee otsalle leveä nauha, joka kiedotaan ns. solmuksi eteen ja kiinnitetään pistoin paikalleen. Itse en tosin kiinnittänyt nauhaa, vaan tykkäsin siitä, että sen voi kietoa paikoilleen erin tavoin.

Pitää vielä mainita erikseen, että kun kopioin ohjeen lehdestä, en huomannut että ohjeeseen kuului ohjepiirroksia eri sivulta. Kotona minulla oli kangas, inspiraatio ja aikaa - ja sitten piirrokset puuttuivat! Voi pee.. Kunnes kysyin Facebookin kässäryhmästä apua - ei mennyt kymmentä minuuttia, kun sain kuvana puuttuvat piirrokset toiselta ryhmän jäseneltä! Ihanaa, somen nopea voima! Ja niin aloin heti ompelemaan turbaania.
Ja nyt ei pää pala näillä kesän ekoilla helteillä! On turbaania mistä valita.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Kankaasta kulho ja kaikettomat keksit.

Eilen oli äitienpäivä ja vaikka kerrankin olisi ollut blogisisältö just päivälleen valmiina postattavaksi, enpäs vain jaksanut. Harjoittelin "slow-bloggaamista" ja bloggaamisen ilon ylläpitoa (lue ajatuksia tästä postauksesta lisää) - jos ei jaksa niin sitten ei vain jaksa. Ja en vaan jaksanut. Ja se on ihan ookoo.
Mutta nyt päivä jälkikäteen - tässä on pieni äitienpäivälahjani.

Herkkä vesivärikukka-kortti ja koristekulho, jonka sisään laitoin itse leivottuja keksejä. Ne olivat ns. kaikettomia keksejä eli gluteenittomia, vegaanisia ja sokerittomia! Resepti on omani, se on hiotunut kokeilujen jälkeen. Mitat ovat usein sinnepäin ja makuja voi tehdä monenlaisia! Nyt kokeilin uusina makuina rusinan ja kookoksen sekä suklaan ja vadelman yhdistelmiä. Makeus ja raakakakkumainen rakenne tuli banaanista. Banaanin ja ns. maku-aineksien lisäksi laitoin gluteenittomia kaurajauhoja (voi käyttää myös muita jauhoja). Pakkasin keksit pienemmäksi leikattuihin kinkkupusseihin, se nyt oli ainakin elintarvikkeelle käypä säilytyspussukka!

KAIKETTOMAT KEKSIT (vegaaninen, gluteeniton, sokeriton)
1-2 banaania
noin 3 dl gluteenittomia kaurajauhoja
(ripaus suolaa)
Rusina-kookoskekseihin: 0,5-1 dl rusinoita ja  kookoshiutaleita muutama ruokalusikallinen oman maun mukaan
Suklaa-vadelmakekseihin: vadelmarouhetta ja raakakaakaota muutama ruokalusikallinen oman maun mukaan

Tee näin: Kuumenna uuni 180 asteeseen. Survo banaanit ja yhdistä jauhojen kanssa. Lisää jauhoja vähitellen, et halua taikinasta liian kuivaa. Lisää makuaineet ja sekoita taikina. Ota käsin taikinasta pieniä palloja ja aseta ne leivinpaperille. Litistä lusikalla pallot litteiksi. Keksit eivät nouse tai leviä, joten litistä keksit siihen kokoon mitä tahdot niiden olevan. Paista 15-20 min kunnes ovat hiukan kuivia, mutta eivät läpeensä kuivia. Anna jäähtyä pellillä tai ritilällä.

Ja mitä tulee itse pikkukulhoon, se on kankaasta! Yeah, luit oikein. 100 % kankaasta. Ja koviteaineesta.
Pistin lasikulhon päälle kelmua ja leikkasin neljästä kankaasta suikaleita. Upotin ne kankaan koviteaineeseen (läpinäkyvä Texifix, samaan oletettavasti kävisi myös Paverpol tai Powertex) ja asetin limittäin kulhon päälle. Annoin jonkun aikaa kuivaa, leikkasin reunat tasaisemmaksi ja lisäsin pohjaan kummallekin puolelle pyöreän kangaspalan. Lopuksi annoin vain kuivaa ja kovettua seuraavaan päivään. Pohjat tulivat ihan koviksi (kuin kovaa, ohutta muovia), reunat jäivät osin joustaviksi mikä oli mielestäni hyvä niin kulhon reunat antavat vähän periksi. Kestäisivät kenties paremmin?
Kulhosta tuli aika kiva, vähän taiteellisella otteella rosoinen ja materiaalia ei päällepäin heti arvaisi. Vai arvaisiko? Itse ainakin kuvasta arvelisin olevan enemmänkin paperia! (Hedelmät kuvassa vain hetken rekvisiittaa, joten ei huolta - kulhoa ei tehty elintarvikesäilytykseen.)

Tämä oli eka kankaan kovettamiskokeiluni! Oli ihan kivaa ja yllättävä nopeaa puuhaa. Jännittävä aine, väittää myös kovettamistyön kestävän vettä ja ulkosäätiloja. Seuraavaksi pitää kokeilla jotain haastavampaa työtä. Tosin.. väittikö joku ettei kankaan kovettimet eroa ihan hirveästi loppu peleissä laimennetuista (puu)liimoista ja -lakoista..? Ainakin litrahinnat olisivat niissä enemmän kohdillaan.

torstai 10. toukokuuta 2018

Viisuista bingo.

Olenkohan koskaan kertonut, että olen kova euroviisufani? Euroviisut ovat vetäneet puoleensa jo lapsena ja en muista kovinkaan montaa vuotta, että viisut olisivat jostain syystä jääneet katsomatta.

Ja koska olen myös kova tyttö tykkäämään hupibingoista ja esimerkiksi viime vuonna oli niin bingoa jouluun (ks. joulubingo) että itsenäisyyspäin juhlintaan (ks. Linnan juhlat -bingo) niin mikseipä nyt myös viisuihin! Onhan tämä viisuviikko vuoden yksi parhaimmista viikoista! Kyllä se viisukatsomo oman bingonsa ansaitsee!
Ja niin sitä sitten bingo tehtiin. En tiedä avautuuko kaikki kohdat.. mutta ehkäpä. Ja tuota vasemman alakulman portugalia-kohtaa lukuun ottamatta tämä pohja kävisi hyvin useampana vuonna, koska pohjan asiat eivät ole sidoksissa ainakaan tietoisesti tämän vuoden esityksiin. On vain muutamia kliseitä, joitakin tapahtuu-kuitenkin-tilanteita ja pari absurdinpaa yksityiskohtaa. Mitä tapahtuu ja mitä ei? Joukossa on myös "Suomi sijoittuu ____ sijalle". Siihen voi lotota omaa veikkausta mihin se kotimaa pisteillään yltää.

Bingon alla on myös "viisuraati". Siihen voi merkata omat suosikkinsa pisteiden kanssa.
Et tarvitse muuta kuin printterin. Klikkaa alla olevaa linkkiä, tallenna bingopohja ja tulosta joko A4 tai A5-koossa kaksi pohjaa yhdelle arkille. Toisaalta, jos ei ole tulostinta niin äkkiäkös sitä ruudukon paperille piirtää ja kirjoittaa itse bingot! Ei se aina tulostinta vaadi.


Hyvää viisuviikkoa! Yhdet semifinaalit ovat takana ja toiset tänään edessä.
Ja lauantaina viisut huipentuvat finaaliin! Kuka muu aikoo katsoa?

maanantai 7. toukokuuta 2018

Ilmiönä slow-kässäily.

Slow craft movement. Sitä olen tässä miettinyt ja heijastanut omaan peiliin. Olen kuullut siitä ennenkin, mutta nyt vasta heräsin pohtimaan mitä se tarkoittaa. Slow craft movement on siis ilmiö, jossa pääasia ei ole lopputuloksessa, vaan itse tekemisessä. Se on noussut "Nopeasti ja helposti" -ohjeita ja kiireellistä käsityön tekemistä vastaan - eli apua, juurikin sitäkin mitä itse olen aika paljon edustanut! (Kuinkahan monta kertaa olenkaan postauksissani sanonut ideaa nopeaksi ja helpoksi?)

Ei siinä, ei ole mitään pahaa tykätä pienestä ja helposta. Voi hyvin valita yhden illan käsityön, paksun langan ja nopean ohjeen tai ommella ihan vaan tuosta vaan parilla saumalla mekon kasaan. Ei tarvitse monivaiheisia tekniikoita, kaavojen piirtelyitä ja pitkiä prosesseja saadakseen jotain hyvää aikaan. Se on vallan hyvä, etenkin kun on työt ja muut elämän velvollisuudet ja menot häiritsevät harrastuksia.

Mutta heräsi kuitenkin kysymys: entä jos sittenkin jarruttaisinkin? Entä, jos kokeilisin välillä sitä pitkää kaavaa? Hitaasti hyvää tulee, sanotaan? Asia on vähän niin kuin leivonta: joskus kolmen aineksen nopea teeleipä on ihan parasta, joskus taas on ihana leipa leipää ihan kahden kohotuksen kautta.
Olen potenut pitkään blogista pientä jurnausta. Olen vellonut bloggaamisen vaikeudessa (lue tästä lisää) ja pohtinut miksi bloggaan: bloggaanko bloggaamisen ilosta vai jostain muusta syystä? Mietin näitä edelleen, kun havahdun "jaa, pitäisi tänään kyllä blogata" -ajatukseen. Ja jos ei ole mitään valmista, päätän äkkiä tehdä jotain. Se on tyhmää, koska silloin teen käsityötä blogin vuoksi, en tekemisen ilosta.

Ja entä, jos jarruttaisinkin kohtaan "pitäisi"-kohdassa? Kuka sanoo, että just tänään pitäisi blogata? Entä jos en teekään ja bloggaisin jälleen "itselleni", en kävijämäärien tai bloggaustahdin vuoksi?

Luin, että slow-kässäilyä tehdään kiireettömästi muun elämän ohessa. Se, että käsityö on kesken, on ilo. Työvaiheille annetaan aikaa ja samalla niistä opitaan. Sitä oppii tekniikasta, tarkkuudesta ja huolellisuudesta. Ei etsitä virheelle uutta ratkaisua, vaan perutetaan ja aloitetaan alusta. Slow-kässäily on samalla myös tapa tehdä käsitöitä materiaaleja ja tekniikkaa kunnioittaen. Ja valmista tulee vasta sitten, kun sen aika on. Slow-kässäily voi olla myös meditatiivista ja rentouttavaa, kun kiire ei paina päälle. Sitähän käsitöiden juuri pitäisikin olla, rauhallista vastapainoa kiireelle.
Kaikki nämä ajatukset nivoutuvat kässäilyn tahtiin. Olen viime viikkoina oikein paneutunut hidastamiseen ja nyt minullakin on työn alla pari suurempitöistä käsityöprojektia. Ei väliä milloin tulee valmista. Se voi olla ensi kuussa tai ensi vuonna. En anna sen vaikuttaa. Haluan nauttia jälleen itse tekemisestä, en valmiista blogipostauksesta. Haluan oppia käsitöissä kärsivällisyyttä ja haluan jälleen nauttia tekemisen ilosta. Joten nyt: hidastan, annan aikaa itselleni ja käsitöille. Ehkä välillä jotain nopeampaakin, mutta ainakin niiden parin isomman projektin kohdalla aion nauttia matkasta.

(Yllä kuvassa myös rikkoontuneesta kehyksestä tehdyt minilistat, ks. postaus ja päällystetyt pienet paspakehykset, ks. tutoriaali.)

Tämä oli ajatuksen virtaa käsityötahdista. Kuulen mielelläni mitä sinä ajattelet? Teetkö hitaasti vai kaasutatko välillä? Pientä ja helppoa vai kaikki pitkän kaavan mukaan?

torstai 3. toukokuuta 2018

DIY: 10 ideaa koiralle.

Vuosien saatossa on tullut tehtyä yhtä jos toista koiralle. Leluja, vaatteita (ei hupiin vaan siihen oikeaan tarkoitukseena) ja muuta sellaista. Ajattelin tehdä pienen koosteen ajatuksella: mitä voi tehdä itse koiralle?

Tässä kymmenen ideaa - ja extrana pari uutta kaupan päälle!
Idea 1: Tee itse lelut
Se ei ole oikea koira, joka ei leiki! Kaikki koirat tykkäävät leikkiä ihmisen kanssa - näin ainakin meillä. Cora on jo vanha, mutta silti se innostuu leikkimään päivittäin. Puhtia riittää, kun on kivat lelut! Olenkin tehnyt paljon erilaisia leluja koiralle. On hahmoja jopa pizzasta ja emojikakasta lähtien.

Lelun voi tehdä melkeinpä mistä vain. Olen kokeillut farkkua, fleeceä, puuvillaa ja trikoota. Jos koira ei ole tuhoavaa sorttia, kestää melkein mikä vain materiaali. Sisälle voi laittaa vanua tai kevyttä kangassilppua - jälkimmäinen on siitä turvallisempi, että jos sauma repeää, silpun näkee paremmin kun vanua paremmin.

Idea 2: Tee itse vaatteet
Pentuajan jälkeen yhtään vaatetta en ole valmiina ostanut, kaikki olen itse ommellut. Paras kaava on hupparimalli, josta on myös tutoriaali (paitsi, että kaavalinkki alkuperäiseen lähteeseen en ole enää voimassa, mutta kuvavaiheista voi tehdä omat kaavat aika näppärästi). Samalla kaavalla olen tehnyt niin trikoo-, villa- ja sadehuppareita eri lämpötiloihin. Tuo mustavalkoinen huppari on edelleen (talvi-)käytössä!

Idea 3: Tee itse viilennysloimet
Talvella tarvitsee lämpöä, kesällä taas viilennystä. Meillä yksi viilentävä ratkaisu on viilennysloimi. Sanon sitä viitaksi. Helpoimmillaan sen voi tehdä vaikka vanhasta pyyhkeestä. Eteen tekee jonkinlaisen kiinnitysratkaisun ja sitten viitta eikun pyyhe kastellaan ja asetetaan koiran päälle. Cora ainakin nauttii viilennyksestä helteellä ja viitta tulee taas kesän tullen varmasti käyttöön.

Ks. postaukset: Hupparitutoriaali koiralle / Viilennysloimi pyyhkeestä
Idea 4: Tee itse koiralle portaat
Kun Cora sai ikää lisää ja päälle vielä tassuun murtuman, tein makkariin sänkyyn koiralle omat portaat. Portaat ovat ihan vain pahvilaatikoista. Päällä pehmustetta ja kangaspäällyste. Portaat ovat edelleen käytössä ja mummo on oppinut niitä käyttämäänkin, vaikka aika usein edelleen hyppää kaaressa portaiden ohi. Sitä toista tassumurtumaa odotellessa..

Idea 5+6: Tee itse koiralle lämpötossut + suojatossut
Kylmät maat menivät jo (onneksi), joten pakkastossuja ei enää tarvitse. Mutta ensi talvea ajatellen voi jo jemmata fleece- ja tarranauhapalat talteen ja tehdä niistä syksyllä tossut oman koiran tassun koon mukaan (ks. alta linkki). Ja jos tassu saa asfaltilta tai luonnosta nirhamaa ja tulehduksen tassuun niin samalla idealla hoituu myös kurasuojatossu. Sen voi vuorata millä vain taipuvalla ja sateenkestävällä kankaalla. Kestää sopivasti sen ajan, kun tossua tarvitsee pitää suojana.

Ks. postaukset: Koiralle portaat / Koiralle lämpötossut / Koiralle suojatossut
Idea 7: Tee itse pedit
Sitä on yhtä montaa petiä kuin koiraakin. Meillä edelleen lähes päivittäisessä käytössä on pitaleipä. Se on ikään kuin kankainen pyöreä pussi, jonka sisälle Cora tunkee nukkumaan. Luolakoirat tykkäävät nukkua pienissä ja pimeissä onkaloissa, joten tämä pitaleipä on kyllä hyvä. Ks. alta linkki tutoriaaliin.

Idea 8: Tee itse koirankupit
No ei ihan kuppeja itsessään tehdä niin helposti itse, mutta niitä voi koristella! Käytä uunissa kovetettavaa posliinimaaliatussia tai vielä helpommin ihan vaan sisustuskontaktimuovipaloja. Kun kupit pesee käsin, teippaukset pysyvät repsottamatta vuosia paikoillaan.

Idea 9: Tee itse talutushihnat
Sanon pikkuhihnoja cityhihnoiksi. Kapeat ja lyhyet hihnat, mitä sitä pidempää katukuvaan tarvitsemaan. Mistä vain joustamattomasta kankaasta voi tehdä hihnan, kunhan lisää kestävät lukot koiran painon mukaan.

Idea 10: Tee itse herkut
Netti on pullollaan reseptejä, joilla voi tehdä itse herkkuja koiralle. On keksiä ja montaa herkkua, jopa "viilentäviä jäädykkeitä".

Ks. postaukset: Pitaleipäpeti / Teipatut koirankupit / Talutushihnat / "Viilentävät jäädykkeet"
Extra: Älylelu!
Tein isosta pahviputkesta herkkupiiloon (vähän saman tein aikoinaan myös pilleripurkista, ks. postaus). Puhkoin aukkoja sinne tänne ja sitten vain herkkuja sisään (putki avautuu toisesta päästä). Aika villisti se lähti pyörimään tassujen alla!
Toisaalta saattoi olla tämä putki liian iso pienelle koiralle. "Paska lelu" -mökötys ainakin viittaisi siihen. Mutta ideana toimi, toteutus ei niinkään. Ehkä pitäisi puhkoa triplasti enemmän aukkoja..
Sen sijaan bongasitko edellisestä kuvasta koiranpannan? Se on myös itse tehty!

Pannan ohjeen tein Kauneimmat Askartelut 2/18-lehteen (ks. lisää tästä postauksesta). Samalle aukeamalle tein myös kissanleluja (jotka toki toimisi myös pienellä koiralla). Kissan "hedelmäpeliin" on lehdessä myös kaavat.
Kuvausmallina toimi kaverini kissa. Ihan hassu katti!

Mitäs muita ideoita sitä voisi tehdä koiralle (tai muille lemmikeille)?