tiistai 19. kesäkuuta 2018

Kontillinen riemua: 8 vinkkiä kierrärille.

Yhteistyössä Punainen Risti / SPR Kontti

Kävin tutustumassa uuteen Konttiin!

Oulussa (älä huoli, postauksessa on muutakin kuin vain iloa oululaisille) Kontti on löytynyt pitkään Limingantullista vähän piilosta mutkan takaa, mutta nyt uusi sijainti on astetta paremmassa kohteessa! Uudet tilat ovat avautuneet!

Punainen Risti Kontti-kierrätystavaratalo
Tyrnäväntie 14, heti Limingantullin Prisman takana
Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-16
Uudet tilat ovat ihanan avarat ja valoisat! Myös uusi järjestys pisti katsomaan löytöjä ihan uusin silmin. Vanha Kontti oli minulle hyvinkin tuttu ja tuli kierrettyä tilat läpi aina ihan samaa reittiä. Nyt ei tiennyt minne suunnata ja mistä aloittaa - mistä löytyy tutut hyllyt ja parhaimmat löytöpaikat?
Tykkäsin erityisesti erilaisista esittelypöydistä. Niitä oli sekä pukeutumisen että tavaroiden puolella. Ne kyllä kiinnittivät huomion. Jokaisella pöydällä oli selkeästi oma fiilis ja väriteema - kivasti suunniteltu!
Hyvät olivat myös osastot. Luonnollisesti kodin käyttötavarat ja naisten vaatteet veivät isot lohkot, mutta hyvin oli myös miehille ja lapsille vaatteita sekä asusteita.

Huonekaluja oli harmillisen vähän, mutta ilahduttavasti oli ns. harrastepuoli nostettu esiin. Harvemmin sitä tulee mieleen, että tosiaan - vähän käytettäviä urheilukamoja voisi ostaa myös kierrätyskeskuksesta käytettynä. Toimii etenkin niiden tavaroiden kohdalla, joita ei välttämättä tarvitse niin paljoa, että kannattaa suorilta satsata uuteen ja enemmän käyttöikää omaavaan tuotteeseen. Eli jos tarvitset telttaa, sählymailaa tai retkituolta niin suuntaa ensin Konttiin!
Yksi syy miksi olen aina rakastanut kierrätyskeskuksia on se, että ihmiset dumppaa niihin mitä hassuimpia tavaroita! Sitä saa pyöritellä silmiään, hihitellä ja vaan miettiä: mitä ihmettä ja miksi?

Esimerkiksi katsokaa nyt näitäkin! Kaksipäinen peikko jonku kulhon ja kauhan kanssa? Siis...miksi? Tai nuo vaakunat(?), mikähän niiden tarina on?
Uskaltaisinkohan väittää itseäni jonkinlaiseksi kierrärikonkariksi?

Ainakin on tultu käytyä ja kantapään kautta opittua millaisia löydöt ovat niitä todellisia aarteita ja mihin ei kannata haksahtaa vain sen takia, että saa halvalla tai sen paineen takia, että ei vastaavaa tule toisaalla vastaan. Aika monta hyvää esimerkkiä löytyy esimerkiksi lukuisista kenkäostoksistani - kun jalat ovat luonnostaan eriparia niin harvoinpa se toisen ihmisen venyttämä pari on yhtään sen parempi mitä uusi, päinvastoin ja sitten virhehankinnat palaavat usein takaisin kierrätykseen.

Mutta mitkä ovat niitä hyviä löytöjä? Ja erityisesti kässäilijän näkökulmasta?

Tässä muutama vinkki, parhaat niksit kierrätyskeskuksiin ja kirppareihin - mitä kannattaa katsoa sillä silmällä?


8 vinkkiä kierrärille

Vinkki 1: Etsi värejä, kuoseja tai materiaalia

Oli mielessä valmis kierrätysidea tai ei, vältät turhat ostosähkyt sillä, että päätät mitä tiettyä etsit. Olisiko se jotain mustaa? Pitsiä? Nahkaa? Farkkua? Kukkakuosia? Raitaa? Käy rekit läpi sillä silmällä mitä tiettyä etsit.

Vinkki 2: Suunnista XL-rekille

Jos mielii kierrätysommella, isommat apajat löytyvät isojen tyttöjen osastolta. Turhaan sitä omaa kokoa etsii, koska onhan se loogistakin: mitä isompi vaate, sitä enemmän materiaalia ja sitä enemmän pelivaraa pistää vaatetta palasiksi. 
Vinkki 3: Kokeile ja sovita

Aina sovita! Kuinka monta kertaa sitä on vain tuijottanut kokolappua ja kotona todennut, että tämähän on kutistunut kokoa pienemmäksi! Vaihtoehtona on myös joustavien kankaiden ongelma: venyneet ja saumoista kiertyneet vaatteet. 

Olin varma, että kuvan pitkä napiton jakku olisi ihan napakymppi sellaisenaan. Hyvä, että sovitin - ihan liian avoimeksi jäi edestä. On muuten yhtä huono kuvakin mitä jakkukin, mutta menkööt tämän kerran. Mutta alla oleva mekko on itse ommeltu! Sen postaus löytyy tästä: Mekko ilman kaavaa.
Vinkki 4: Korut, korut, korut!

Katson aina kaikki korut läpi (kuvassa ei näy kaikki mitä Kontissa oli), koska niistä saa niin hyviä osia purkamalla! En katso koruja sellaisenaan vaan mietin mitä osia mistäkin saa. Usein kirppiskoruista voi saada sellaisia osia mitä ei valmiina löydy. 
Vinkki 5: Etsi tekniikkaa tavaran sijaan

Unohda miltä tavarat näyttävät nyt ja mieti miltä ne voisivat näyttää? Hyllyt esineitä pullollaan, mutta olisiko jossakin ruman värisessä silti kiva muoto? Entä jos sen maalaisi, päällystäisi, hajottaisi? 

Teen tätä ajatusleikkiä jatkuvasti. Mietin mitä jostain saisi pienillä muutoksilla. Se on joskus yllättävän vaikeaa, koska tavaraa on niin paljon ja jos ei oikeastaan tiedä minkälaista kierrätysprojektia etsii.
Edellistä ajatusta jatkaen, otetaan esimerkki: bongasin tämän yksittäisen maatuskan! Tartuin siihen heti. Upea! Tosin en nähnyt sitä tyypillisenä koriste-esineenä vaan olisin tahtonut siitä astetta erikoisemman säilytysrasian. Ehkä jopa olisin saattanut maalata sen uusiksi. 

Mutta Konttiin maatuska jäi, koska kappaleet olivat jumahtaneet kiinni. Yritin aukasta osia ja kuului vain kimakka KRRRRRIIIIIIIK. Siihen jäi se osto, en uskaltanut väkisin vääntää mummua auki.
Vinkki 6: Lukemista vai askartelua?

Sanoisin, että tuossa konttikaupalla askartelumateriaalia. Lukemisen arvoisten kirjojen seasta löytyy usein kirjoja, joissa on joko upeita värisivuja (esim. kasvi- tai karttakirjat), hienoja kansia (esim. jos hyödyntää kirjan vaikka salarasiaksi, eikä ole väliä mitä sisus on kunhan kannet ovat hienot) tai muuten vain niin köpöisiä kirjoja, joista joutaakin vetää sivut irti. Kirjansivuilla voi hyvin koristella vaikka ja mitä.

Plus joskus kierräreiltä löytyy vanhoja kässäkirjoja, joita ei enää kaupasta saa ja joita ei välttämättä kirjastostakaan löydä. Oon ostanut useammankin kässäkirjan käytettynä. Hienoin oli monta vuosikymmentä vanha ompelukirja. Painoi kuin synti ja ideat olivat ihan kauheita, mutta ompelutekniikat eivät olleet mihinkään vanhentuneet. Opin kirjasta aikoinaan paljon, kun aloittelin vaatteiden ompelua alusta asti. Kun en enää saanut kirjasta mitään irti, möin sen vielä eteenpäin kirpparilla.
Vinkki 7: Oikeat käsityötarvikkeet

Kässähyllyt! Lankoja ja kankaita (myös kodintekstiilit menevät kankaista) ja Kontin tuunaustori! Se on laari, josta voi kauhoa jos ja vaikka mitä pientä viidellä eurolla per kilo. Usein tuunaustorilta löytyy pienleluja, koruja, askartelu- ja käsityötarvikkeita ja kaikkea pientä hämmentävää, jolla ei välttämättä ole käyttötarkoista tai -arvoa sellaisenaan... mutta kässäilijän käsissä siitä voisi tulla jotain kivaa.
Vinkki 8: Pienet pehmolelut

Tämä vinkki on kaikille lelurakkaiden koirien ja kissojen omistajille: Pienet pehmolelut ovat yhtä kuin lemmikin lelut! Edullisia, kertaalleen testattuja (kestävät siis leikkimisen) ja aiheistakin löytyy hauskoja pehmoja. Katsokaa nyt vaikka tuota vasemman laidan Karhuherra Paddingtonia!

Olen useinkin ostanut koiralleni leluja lasten pehmoista. Niin uutena kuin käytettynäkin. Isoin syy on siinä, että ne ovat kestävämpiä mitä oikeat lemmikkihyllyn lelut. Ehkä ne testataan paremmin ennen myyntiin pääsyä.

Protip lelujen ostoon: valitse sellaista missä ei ole liian pieniä osia, kovia silmiä tai huokoisia materiaaleja.
Ja lopuksi...

..mitä tuli näillä ajatuksilla löydettyä? Tässä saaliini. Pari juttua keittiötavaroista, pari vaatetta.. ja kolme lelua! Pitihän sitä koiralle tuliaisia.. Valitsin Ihaan, Tikrun ja tuollaisen pinkin mulkosilmäkaverin. Lelut menivät suoraan käyttöön (eivät tarvineet pesuakaan), leikkasin vain tuotelappuset kyljistä pois.

Ja entäpä muut? Mikään muu ei ollut ostaessaan just hyvä sellaisenaan, joten muutoksia ja kierräriompeluksia on tulossa! Mutta niihin muutoksiin palataan myöhemmin, vietetään tuo juhannus tähän väliin ensin.
Koira on jo päässyt nauttimaan Kontin iloista. Ihaa on sen uusi suosikki. Psykoottisesti tuijottavasta mulkosilmästä ei niinkään välitä, mutta rakastaa Tikrua - tosin lähinnä sen nimen myötä. En tiedä miksi, mutta kaveri menee ihan pähkinöiksi, kun sanoo Tikru oikein pärähtävällä ärrällä. Hassu mummo!

Mitä muita vinkkejä sinulla tulee mieleen? Jaa toki kommenttikentässä muidenkin iloksi!

Yhteistyössä Punainen Risti / SPR Kontti

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

DIY: Lahjarasia kartongista.

Eilen olin kolmikymppiskesteillä ja vein päivänsankarille pienen muistiaisen jatkaen korvislinjaani. Jos tietää, että saada pitää korviksista, ne ovat aika varma idea lahjaksi! Mutta ohitetaan nämä nahkalehtikorvakorut itsessään, koska kaikki eivät ole yhtä korvisfanaatikkoja kuin minä itse... ja keskitytään tuohon kartongista tehtävään lahjarasiaan!

Lahjakorut on kiva paketoida ihan rasiaan. Ja koska harvoinpa sitä on valmista ja just sopivan kokoista rasiaa valmiina, seuraavalla kikalla saa vaivatta valmistettua korurasian. Pieni rasia on viimeinen silaus itse tehdylle lahjalle!
Tee-se-itse: Kartongista lahjarasia

Tarvikkeet: Kartonkia, sakset, viivoitin, lyijykynä, pyyhekumi, teippiä.

Tee näin: Piirrä kartongille ensin halutun rasian koko eli neliö pohjaksi, esim. 6 x 6 cm (hyvin voisi olla myös suorakulmio). Mittaa pohjan vastakkaisille sivuille sivut eli laitojen korkeus, esim. 1 cm. Sivut jatkuvat pohjan yli kumpaankin suuntaan, esim. 5-6 cm verran (nrot 4). Toisille vastakkaisille sivuille tulee kaksi kertaa sivujen korkeus (nrot 1 ja  2) ja niiden päälle vielä pohjaa (nro 3).

Leikkaa pohja sivuineen kartongista, leikkaa nro 4:t kummaltakin laidalta auki. Tee kaikki taitokset. Pyyhi lyijykynäjäljet kartongista pois.
Tuo nro 4:t sisäänpäin ja vastakkain yhteen, tuo sivulärpäke kohti pohjaa niin et nelostet jää ykkösen ja kakkosen väliin. Teippaa kolmonen pohjaa vasten. Jos ei halua, että teippi näkyy rasian pohjalla, voi kartongin tietty myös liimata.
Sitten tehdään pääliosa. Mittaa ja leikkaa pitkä suorakulmio, joka yltää taiteltuna laatikon ympäri. Taita sivut ja teippaa pohjasta kappaleet limittäin yhteen. Pääliosan pitää olla napakka, jotta laatikko pysyy sen sisällä, mutta tarpeeksi väljä, jotta se on helppo pukata auki.

Sitten lahja laatikon sisälle! Ainakin korviksiin on hyvä leikata taustapahvi niin ne eivät heilu valtoimenaan laatikossa vaan pysyvät nätisti rinnakkain. Lopuksi laatikon voisi myös vaikka koristella. Sen voisi päällystää, koristella tussein, liimata koristeita - ihan mitä vain!
Itse menin minimalistisemmalla linjalla. Ohutta satiininauhaa ympärille ja pieni kortti kylkeen. Vähän vesiväriä ilmapalloon ja onnitteluteksti alle. Hyvä tuli ja saaja tykkäsi!

Lisää pienten lahjojen paketointia? Katso ainakin näiden rasioiden tutoriaalit:
Pieni kannellinen rasai pahvista / Avautuva minirasia / Teippirullasta pyöreä rasia

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

DIY: Hapsukorvakorut.

Täällä taas! Ollut niin haipakkaa ja kaikenmoista, että tässä ei ole ehtinyt ajatella edes käsitöitä. Mutta nämä nyt ehdin tehdä - uudet hapsukorvakorut! Ihan vain varmistaakseni ettei korvakoru-kokoelma hupene tai hapsut vähene, hehe.
Inspiraatio lähti tässä joku aika sitten HM:stä. Siellä oli kiva kavalkaadi noita hapsullisia korviksia, joissa on lenkit yläreunassa. Kas, onpas kivat, ajattelin. Olin jo ostaa parin, kunnes muistin et vastahan ostin uusia ohuita lankoja vielä kivemmassa värivalikoimassa. Teenkin korvikset itse, päätin.
Ja niinhän sitten tein. Omassa värissä ja omassa pituudessa. Just omaan makuun räätälöitynä.

Sinäkin voit tehdä omat hapsut! Tässä näpsäkkä tutoriaali vaihe vaihelta korvisten valmistaminen:
Tee se itse: Hapsukorvakorut

Tarvikkeet: Ohutta puuvillalankaa, samanväristä ompelulankaa, sakset, sopiva ompeluneula kummallekin langalle, nappikorvakorut, joissa on alareunassa lenkit (omat purettu kaupan korviksista)

Tee näin: Leikkaa puuvillalangasta kaksi pitkää pätkää. Taittele kumpikin pätkä erikseen moninkerroin. Lisää lankaa tarvittaessa, jotta saat niin pitkät ja paksut hapsut mitä tahdot. Työstä sitten yksi kerrallaan: sido puuvillalanka nipun ympärille - lankaa ei tarvitse katkaissa, voit pitää sen kerässä, koska seuraavan vaiheen langanpituutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Ala kietomaan lankaa tiukasti nipun ympärille, ensin solmun kummankin puolelle ja...
..sitten tiukasti nipun toiselle laidalle. Tarkoitus on kietoa lankaa nipun keskelle yhtä pitkästi. Tee solmu ja leikkaa lanka, jätä reilusti sitomis- ja päätteluvaraa. Taita nippu keskeltä ja tuo päät yhteen, kiedo päät yhteen, tee solmu ja päättele langanpää kiedotun osan sisään. Lopuksi voit vetää ylimääräisen langan alas muiden hapsujen joukkoon.
Leikkaa hapsujen päät ensin avoimeksi, sitten tasaa pituudet. Ompele korvis lenkin keskelle kaksinkertaisella ompelulangalla. Kiedo tiukasti kiinni napin tavoin ja päättele langanpäät. Sitten valmista korvikselle symmetrinen pari!
Innostuin ja tein myös tummansinisiä vielä lyhyemmät hapsut. Näihin tein myös lenkin pienemmäksi, jotta pystyin laittamaan leveäkantaiset nappikorvakorupohjat taakse. Ne kiinnitin ihan vain vahvalla pikaliimalla. Vaikka lenkeissä on pieni aukko, ei nappitausta kuulla siitä selkeästi läpi.
Ja sitten hiukkaisen sovituskuvaa! Niitä kun on muutamaan otteeseen välillä sanottu, että kiva ois jos ois. Joten tässä sitten ois - ja "upeasti" kännykällä näpsättynä mustien autenttisien silmänalusien kera. Pituusero näkyy tässä korvisparien välillä selkeästi. Kummatkin ovat myös runsaudessaan kivat, mutta silti niin kevyet!
Vastaavia pitempiä hapsullisia asioita on tullut tehtyä useampaankin erään. Tässä muutamia. Ylänurkassa muurarinlangasta muoviin yhdistettynä, vieressä variaatioita kolmessa värissä ja alhaalla kaverille lahjaksi tehdyt "yhden korvakorukoukkuparin vaihtohapsut" sekä kaulakoru-versio, joka on malliltaan samankaltainen nyt uusien korvakorujen kanssa. Tuo kaulakoru oli todella iso ja pitkä! Ja oli imperfektissä, koska en tiedä mihin tuo hapsutasselihuiska on lähtenyt liitämään, ei ole näkynyt enää pitkiin aikoihin, nyyh!

Ks. yllä olevat postaukset (ylhäältä alas, vasemmalta oikealle): mustat korvikset harmaat ja korallit korvikset ja mustat jättihapsut lahjaksi annetut korvikset / kaulakoru.
Joten kepeitä ja kesäisiä hapsuja sitten vain tekemään! Nyt itsellä tuli mieleen, että miltähän näyttäisi, jos tekisi yhdet pitkät vastaavat, mutta monivärisinä! Valkoista, korallia, turkoosia, ehkä jopa vähän keltaista..

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Jäätelökesän kassi!

Jäätelökesä! Harva varmaan väittää vastaan: kesä ja jäätelö kuuluvat yhteen. Ja nyt myös jäätelöt kuuluvat myös kassiin!

Nyt, kun kauppa toisensa jälkeen on pistää muovikassit maksulliseksi (mikä on tosi hyvä!), on pitänyt pitää entistä parempaa huolta siitä, että aina olisi edes joku kangaskassi mukana. Useinkaan se kassi ei ole mikään kaunistus vaan joku virttynyt ja pesukertaa odottava kauppakassi, johon ei kyllä halua laittaa muunlaisia ostoksia (kuten vaikka uutta puseroa).
Tarvitsisin siis vähän edustuskelposemman kangaskassin, sellaisen mitä ei perusruokaostoksille mukaan kelpuuteta. Tällä kassilla lähdetään kangaskauppaan, lankaostoksille tai vaikka sinne jätskikiskalle!

Iloinen jäätelökassi syntyi maalaten, tussaten ja sitten hiukan koristellen. Lisäsin jätskeihin koristeeksi ja iiksi pisteen päälle mm. paljetteja ja helmiä. Ne tuovat kivasti vähän kolmiuloitteisuutta kuviin.
Jädekassi julkaistiin myös  Kauneimmat Askartelut -lehdessä (kesänumero 2/18). Lehti on vielä myynnissä ja jos sitä ei enää löydy lähikaupan lehtipisteesta, tuon yksittäisen numeron voi myös tilata suoraan kotiin ilman postikuluja verkkokaupasta.
Lehdessä on myös kaavat jäätelöihin! Se on hyvä niille, joista tuntuu ettei tussi pysy omassa kädessä niin voi vain jäljentää ja ruveta maalaamaan värialueita!

Nyt jäätelölle!

maanantai 4. kesäkuuta 2018

DIY: Lahjaksi astioita.

Viikonloppuna juhlittiin ylioppilasjuhlia. Halusin antaa hänelle myös jotain käytännöllistä ja sellaista mikä jäisi hyvin pidettynä pitkäksi ajaksi käyttöön ja myös muistoksi sekä minusta että juhlista.

Kun mikä se sellainen lahja sitten olisi, mietin mitkä lahjat itsellä jäi ylioppilaslahjoista mieleen. Ei ne rahat tai niillä hankitut asiat (mitä ikinä lienee sitten edes olivat) vaan ne oikeat lahjat. Sain useita erilaisia astioita ja otin ne kaikki ilolla vastaan. Moni niistä on vieläkin käytössä näin yli kymmenen vuoden jälkeen. Osa on vain juhlakäytössä, mutta osa ihan jokapäiväisessä arjessa.

Näissä ajatuksissa päädyin astioihin. Koska onhan se nuorella kuitenkin edessä se muutto siihen omaan ekaan kotiin ja auttamattahan astioita sinne sitten tarvitsee.
Satunnainen setti lautasia, kulhoja ja parit juomalasit. Ei mitään liian hienoa ja helposti särkyvää, vaan sellaisia, jotka ovat ihan jokapäiväiseen käyttöön tehty. Ja itse koristeltuna tietenkin, jotta niissä on ripaus persoonaa.
Uniikki setti syntyi ruoka- ja voileipälautasista, muro- ja jälkiruokakulhoista sekä juoma-laseista. Päädyin valitsemaan kutakin astiaa vain kaksi kappaletta (ja koristelemaan kunkin niistä pikkuisen erilaisesti), koska en halua tukkia nuoren kaappeja ennen kotoa pois muttamista tai muuton jälkeenkään.
Ostin astioiden koristelua varten uudet posliinimaalitussit. Ostin mustan ja harmaan, mutta tuo harmaa oli aika kehno valinta, kun eihän se lasi-astioissa mihinkään näkynyt. Nämä olivat kyllä huomattavasti parempi kuin edellinen posliinitussini, jota piti pumpata vähän väliä ja se sotki ihan hirveästi. Nämä olivat kuin paksuja tusseja, joista tuli tasaisempi jälki.

Jos posliinitussin käyttö ei ole tuttua niin pähkinänkuoressa tussilla piirretään, työn annetaan kuivua (näillä tusseilla 4h) ja sitten ne poltetaan eli kiinnitetään sähköuunissa melko matalassa lämmössä ohjeiden mukaan. Ainakin edellisen tussin jälki kesti hyvin tiskikonepesua ja samaa lupailee näidenkin etiketit, joten olen luottavainen että koristelut kestävät näissäkin hyvin tiskarin kuin tiskarin. // Ks. lisää posliinitussi-ideoita tästä kategoriasta.
Kaikista hauskinta oli pähkäillä ja pinota astiat järjestykseen niin, että mahdollisimman moni kuosi näkyy.
Astioiden väliin laitoin pakkauspaperia (tai jotain tuommoista silkkipaperia vähän paksumpaa), jotta olisi vähän enemmän suojaa astioiden välissä ja pysyisivät paremmin paikoillaan. Leikkasin pyörylät samalla piparireunaisiksi, heh.
Ja sitten pingotin ne sellofaaniin. Koristelin "paketoinnin" kahdella suurella kukan lehdellä ja kuivuneella eukalyptyksen oksalla. Mielestäni ne sopivat tuohon paremmin kuin, jos olisi vain vetänyt narulla jonkin tavanomaisen hörselön.
Sellofaani on kyllä siinä mielessä hyvä, että se estää sen kiusallisen hetken lahjapöydässä, kun lahjan saaja miettii, että pitäisikö lahja avata vai ei? Sellofaanissa pysyvät astiat paikoillaan, mutta silti näkyy päälle mitä siellä on.
Hyvät olivat juhlat ja tuore ylioppilaskin vaikutti pitävän lahja-ideastani.