perjantai 20. heinäkuuta 2018

DIY: Jumppahousuista uimapuku.

Näillä yllättävillä superhelteillä sain yhtäkkisen päähänpinttymän: tahdon uuden uimapuvun! Kävin katsomassa uikkareita, mutta kaikki oli joko liian räikeää, liian kallista (90e uikkarista on jo aika perhanan paljon!) tai muuten vain malliltaan tylsää.

Joten kuten tavallista, päätin tehdä sen sitten itse!
Mietin millä pääsisin helpoiten. Uikkarin teko tarvitsisi kaavat, mutta ei millään jaksa. Eikä kyllä ollut uikkariin soveltuvaa kangastakaan.... paitsi vanhat jumppahousut!! Nehän on lähes tulkoon samaa matskua! Joten siitä se idea sitten lähti.

Alussa en ollut yhtään varma mitä lopputuleman pitää. Onnistuuko? Silppuanko vielä käyttökelpoiset jumppapöksyt ihan turhaan? Entä jos pitää sittenkin mennä ostamaan se 90 euron sporttiuikkari?

Mutta lopputulos oli yllättävänkin hyvä! Hyväksi on jo pari kertaa todettu. Ja näin sen tein:
Tee-se-itse: Uimapuku jumppahousuista

Tämä on kyllä yksinkertaisuudessaan helppo, uikkarit pelkistä jumppahousuista! Tarvitset lisäksi vain saumurin tai ompelukoneen, jolla saat joustavaa ommelta. Mitään muuta ei tarvitse.

Vaihe 1: Mittaa ja leikkaa

Pue pöksyt päällesi ja merkkaa nuppineulalla uusi lahkeenpituus. Huomioi mittaan käännevara. Voit tehdä lyhyet tai vähän pidemmät shortsimalliset lahkeet ihan oman maun mukaan. Leikkaa lahkeet irti. Lahkeista tulee uikkarin yläosa. Voit nuppineulata ne paikoilleen ja testata miltä uikkari näyttäisi.
Vaihe 2: Leikkaa ja ompele yläosat

Leikkaa kummastakain lahkeesta alhaalta lähtien toinen puoli irti (eli leikkaa sivusaumoja pitkin) kiilamaisesti. Tuo kiila ulottuu yläosassa rintojen yläpuolelle.

Kiilamaisista osista tulee hihnoille jatkokappaleet. Ompele kumpikin kiila lahkeen jatkoksi (A ja B vastakkain).
Vaihe 3: Valmista olkaimet

Nyt voi näyttää sekavalta, mutta kyseessä on vain olkainten yhden sauman ompelu. Kuvassa 1 olkain on taitettu sivuttain, taite oikealla. Ompele oikeat puolet vastakkain koko matkalta, kuten kuvassa 2. Varmista, että ommel joustaa kunnolla, joten muista venyttää kangasta tarpeeksi ommeltaessa. Ompele toinen samoin ja käännä olkaimet oikeinpäin. Kuvassa 3 toinen olkain etupuoli oikealla, vasemmalla sisäpuoli eli se saumapuoli ylöspäin käännettynä.
Vaihe 4: Yhdistä kappaleet

Nuppineulaa olkainten avoimet suut tasattuna alaosien eteen. Sivut voivat mennä vähän yli sivusaumojen, jotta yläosa pysyy leveämpänä eikä mitään vilku uidessa. Ompele kiinni. Jos etuosa on liian avoin, ompele myös suoraan edestä olkaimia yhteen.

Vaihe 5: Käännä lahkeet

Ja enää on jäljellä yksi vaihe: lahkeiden huolittelu! Itse tein aika leveät kaitaleet, jotta lahkeet eivät rullaannu.
Ja valmista, tein sen! Kyllä, jumppahousuista saa uikkarit! Ja vain muutamalla saumalla! Kustannus nolla euroa.

Päällä ne näyttävät tältä (ei olisi tullut kovin sensuellia kuvaa, joten Pirkko toimii puolestani mallina). Lahkeista tehdyt olkaimet kiedotaan ja solmitaan eteen. Ja olen testannut, solminta ei aukea kovassakaan virrassa.
Toisaalta uikkarin voi myös pukea näin! Toimiva uikkari, jos haluaa välttää rusketusraidat (ei huolta niitä ei tälle muumi-iholle tulisi muutenkaan). Myös toimiva uikkari ihan pelkäksi yläosaksi, voi vetäissä vain hameen alle ja sitten menoksi!

Sisälämpötila kestona +28 ja ulkona on lämpöä vielä enemmän. Joten eikun uimaan ja veteen viilentymään!

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Neljän sauman off shoulder -toppi.

Se on kuulkaas maailman helpoin off shoulder -henkinen toppi! Kokenut leikkaa ja ompelee vaikka yhdellä kädellä, aloittelijakin onnistuu ongelmitta illan päätteeksi. Toimii myös kaikkiin kokoihin.

Kesätoppi (tai voisi kai myös sanoa tpaita, mutta kutsun nyt topiksi) on väljä (mikä on näillä helteillä kiva) ja siinä ei ole mitään ylimääräistä. Ei muotolaskoksia, ei kiinnikkeitä, ei nauhakujia, ei mitään. Silti Vain neljä saumaa ja reunojen kääntelyä. Eikö kuulosta ihanan yksinkertaiselta?
Toppiin ei tarvitse muuta kuin esipestyä viskoosia (ettei kitsahda heti ekan käyttökerran jälkeen) sen verran, että pituus yltää olalta topin helmaan.
Leikkaaminen: Taittele kangas leveyssuunnassa ensin kahtia ja sitten toisen kerran kahtia. Taite jää vasemmalle. Aseta taitteen suuntaisesti keskeltä taitettu tpaita tai toppi kankaan päälle ja leikkaa topin ympäriltä saumanvarat ja käänteet (helma, hihansuut) huomioiden. Pääntie voi olla vähän neliskantillinen ja hihansuut leveähköt. Hiukan alaspäin levenevä helma voi olla myös hyvä.
Ompelu: Ompele ensin olkasaumat oikeat puolet vastakkain. Sitten sivusaumat oikeat puolet vastakkain. Nyt voi kokeilla toppia ylle - tarvitseeko kaventaa, onko hyvä sellaisenaan? Entä pääntie, pitäisikö hiukan suurentaa?
Huolittelu: Jos toppi on hyvä, voi hihansuut, helman ja pääntien huolitella. Helpoin tapa on vain kääntää kahdesti nurjalle ja tikata käänteen päältä. Tulee helposti tasainen ja siisti.
Lopuksi toppi kannattaa silittää. Ja valmista tuli!

Tästä tuli ihanan kevyt ja ohut - täydellinen kesätoppi siis!
Pääntie on avoin ja pysyy hyvin just olilla ilman, että valahtaa liian alas. Pelkäsin, että siitä tulee liian iso, joten suunnittelin jo lisääväni käänteeseen ohuen kuminauhan, mutta onneksi sitä ei tarvitse.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

DIY: Koiran pyöräkori.

Me ollaan aloitettu mummokoiran kanssa uusi harrasta kesän aikana - pienet pyöräretket!

Jo keväällä se ajatus lähti ja kävin katsomassa eläintarvikekauppojen valikoimaa. Pyöräkoreja on monenlaisia, mutta moni niistä tuntui jotenkin epäkäytännölliseltä. Joko vääränkokoiselta, huteralta tai kiinnitykseltään epäluotettavalta.

Joten pitihän sekin sitten tehdä itse!
Tulin lopputulokseen, että hankin tavallinen pyöräkorin. Se on kuitenkin tukeva, kiinteä ja tarpeeksi syvä, eli luotettavampi ja turvallisempi siis. Ja onneksi oma koira on kuitenkin kevyt kaveri, joka alittaa reippaasti korin painorajoituksen. Plus tietty korista on muutenkin hyötyä, ei vain koiran kuljetuksessa.

Joten eikun korin hankintaan, kori kiinni ja sitten pehmustuksia ompelemaan!
Lähdin liikkeellä prototyypistä. Olin varma, että kunnolla ei kannata lähteä, menee pieleen kuitenkin. Mutta vaikka köpösti ompelinkin, tuli vinksalleen ommellusta prototyypistä kuitenkin sen verran käyttökelpoinen, etten ole toista sitten tehnytkään.

Prototyypin tein täysin kierrätysmatskuista. Päällä on vanhat reikäset legginssit ja "vuorena" neulepuseron helma. Tein niistä suppilon, johon tein pohjaa kohden muotolaskoksia (koska kori kapenee pohjaa kohden).
Pohjassa on kunnon pyllynpehmike, jotta tasoittaisi kyytiä pyörässä. Mummokoira on niin kermapylly, että mitä pehmeämpi, sitä parempi. Joten ompelin väliin sekä pyyhettä että vielä fleecepeittoa. On pehmeä pohja!

Tämän korin suojapussin suuhun tein vielä "nauhakujan", joka kiristyy kivasti korin ympärille. Pysyy paremmin paikallaan. Nauhakujaan sujahti vanha kengännauha (tai kaksi päistä yhteen ommeltuna).
Itse koira pysyy kyydissä hyvin, kun hissukseen ajaa. Alku selkeästi jännitti ja hirvitti Coraa, mutta hyvin on oppinut istumaan aloillaan eikä enää yritä hyppiä korista pois. Turvallisuuden vuoksi koira on kyllä kiinni tangossa pienen pienellä lenksulla. Se ei anna paljoa liikkumavaa (tarkoituksena estää esim. nouseminen takajaloilleen), joten se auttoi paljon korin istumiskoulutuksessa. Nyt lenksua pitäisi vielä vähän modifioida valjaisiin ylemmäs, jotta pituus olisi parempi ja vielä turvallisempi. Ehkä jokin turvalukko voisi olla myös hyvä ratkaisu?

Oli hyvä idea. Ja kustannukset rapeat 8 euroa! Ei sillä olisi saanut oikeaa koirakoria edes käytettynä.

Pyöräkorin myötä on ollut vapauttavaa etenkin nätteinä kesäpäivinä, kun on voinut ottaa koiran mukaan ulos vähän pidemmälle matkalle. Ei tarvitse koirankaan tuskailla kuumassa asunnossa, kun pääsee pyörän mukaan tuulettumaan!

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kirjontakorukehys.

Löysin paikallisesta Taito Shopista ihanan pikkuruisen kirjontakaulakorupohjan! Olen nähnyt vastaavia pohjia paljon somessa ja jossain verkkokaupoissa, mutta nyt törmäsin ihan "livenä" sellaiseen. 
Pienessä pussissa pieni puinen kirjontakehys taustakiekkoineen ja pienen pieni ruuvi sekä vieläkin pienemmät mutterit. Ihanan miniatyyriä!

Mietin pitkään mitä tahtoisin korukehykseen kirjailla. Kukkia nyt ainakin, mutta mitä lisäksi? Päädyin kirjailemaan saman mitä ajattelin, kun näin korun: hell yes!
Sanoma ja kukkia. Miniminikokoisia kukkia. Lähdin liikkeelle siitä, että tein ensin tekstin ja sitten täysin kirjoin kukkia ja lehtiä taustaan niin paljon mitä sain siihen mahtumaan.

Lopuksi kirjonta koottiin ikään kuin mikä tahansa kirjailutyö. Leikataan kangas, harsitaan ja liimataan - pieni kiekko jäi työn ja taustakiekon väliin, itse kehys ei pingota työtä nimeksikään. Taustakiekko myös lukitsi työn pysyvästi. Kun liimata piti, kirjailua ei juurikaan tästä muuksi myöhemmin vaiheta. Jonkinlainen vaihdettava kehys olisikin aika mahtava!
Se on hell yes kirjonnalle, hell yes kaulakoruille, hell yes kesämekoille ja hell yes lämpimille kesäpäiville!
Seuraavaksi voisikin inspiroitua siivoamaan kirjontalangat. Tästä lankojensuosta ei paljoa yksittäisiä lankoja poimita.

Vinkkejä miten saada pysymään kirjontalangat järjestyksessä?

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Virkattu pikkumandala.

Kesäilta ja ei mitään tekemistä? Se hetki oli eilen. Sitten tartuin virkkauspakettiin, joka tuli joskus keväällä Mollie Makes -lehden kylkiäisenä. Paketissa oli langat, muovinen kirjailukehys ja muovinen virkkuukoukku. Ja mutta kas, taas jäi itse ohje jonnekin. Meinasin kopioida mallin kuvasta katsomalla, mutta sitten annoin crochet flow:n tulla ja tein oman mallin! Samalla kirjasin sen ylös:

Virkattu mandala kehykseen

Tarvikkeet: Jämälankoja, virkkuukoukku (langan ja käsialan mukaan), metallirengas tai kirjailukehys (halk. 10-12 cm langan ja käsialan mukaan), neula päättelyyn, sakset.
1. krs (pinkki): Tee 3 ketjusilmukkaa (kjs) ja yhdistä piilosilmukalla (ps). Tee lenkkiin 10 pylvästä ja sulje ps:lla kierros.

2. krs (fuksianpunainen): Vaihda lanka. Tee jokaisen pylvään väliin: *2 pylvästä, 1 kjs*. Jatka koko kierros *-*. Sulje ps:lla kierros.

3. krs (pinkki): Vaihda lanka. Tee jokaiseen kjs-kaareen 4 pylvästä. Sulje ps:lla kierros.

Alku on jo valmis!
Sitten tee "kukkakeskustan" ympärille vihreät "lehdet". Yksi lehti (ks. ohje alla) jokaisen pylväsryhmän väliin.
Tee jokainen lehti näin (poikkeuksena ensimmäinen, joka alkaa 4 ketjusilmukalla):

4. krs: Tee kuten pylväs, mutta kierrä lanka koukulle kolmesti. Tee samaan kohtaan kaksi kahden kierron pylvästä ja jätä viimeinen langankierto koukulle. Loppuun tulee vielä kolmen kierron pylväs. Viimeistä langankiertoa vetäessä vedä lanka kaikkien koukulla olevien kiertojen läpi. Tee loppuun 4 kjs ja siirry uuteen lehteen. Lopuksi sulje ps:lla kierros.

(Oli muuten tuo muovinen koukku ihan kamala. En edes tiedä miksi lähdin kokeilemaan onko siitä mihinkään, kun sen tiesi ettei siitä ollut mihinkään. Sama kuin olisi spagetilla virkannut.)
5. krs: Ota mukaan kehys ja virkkaa kiinteitä silmukoita kjs-kaariin. Tee jokaiseen kaareen 6 ks ja lehden kohdalle 1 kjs.
Lopuksi vedä lanka läpi, asettele mandala kehykseen ja päättele lanka nurjalle. Päättele myös muut langanpäät.
Siitä tuli iloinen kukka! Yksinkertaisempi mitä alkuperäinen malli. Jollain kivalla tavalla mukavan retro.
Tämä tuo kivaa väriä mustavalkoiseen "nurkkaan". Siinä on myös kierräriltä löytämäni ja sisustuskontaktilla teippikoristelemani keraaminen pikkupurkki (ks. postaus).

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Kurki-kietaisumekko.

Ihanaa heinäkuuta! Kuinka ihmeessä se on jo heinäkuu?

Kesäkuu päättyi ystävän valmistujaisjuhliin. Minulla ei ollut todellakaan aikomusta ommella juhliin uutta juhlamekkoa, mutta sitten yhtään yllättymättä eksyinkin kangaskauppaan ja rakastuin ensi silmäyksellä lintu- ja kukkakuvioiseen kankaaseen (jäi epäselväksi mitä se oli, myyjä kyllä mainitsi..sormituntuma on vähän kreppimäinen).

Siitä se ajatus sitten lähti. Teen kurkimekon!
Mielessä olikin pitkään pyörinyt Named Kielo wrap dress (ks. ostokaava). Ajattelin toteuttaa vähän samanlaisen kietaisumekon, mutta lyhyempänä suoralla helmalla ja levenevillä hihoilla. Kaavaa ei minulla ollut ja tapani mukaan käytin apuna jo omistamaani mekkoa. Lisäsin siihen vain sivulle kietaisulevikettä niin paljon mitä kankaassa leveyttä riitti.

Hihamalli oli minulle ihan uusi sekä vaatteena että kaavana. Vähän sokkona tuli tehtyä ja ei siitä 100 % täydellinen tullut istutukseltaan, mutta onneksi kuosi antaa peittoa epätäydellisyydelle. Levenevä hiha oli kuitenkin oiva ratkaisu, koska tuosta kankaasta istuvaa (eli lue hiostavaa) ei olisi kyllä kannattanut tehdäkään.
150 cm kangas riitti mekkoon hyvin. Lopuista suiroista sai ommeltua solmimisnauhatkin. Nauhat kiedotaan eteen tai taakse. Tykkään enemmän etupuolelle solmimisesta, jolloin etuosa rypyttyy kivasti. Taakse sidottuna look on hitusen liian japanilaishenkinen.
Ja tällainen juhla-asu siitä sitten tuli. Laukkuna uusin kierrätyslöytö (ks. postaus), kenkinä maailman mukavimmat kesäkengät (just sama oranssin sävy mitä kukissa!) ja uutuutena Jatulin Liliopsida -korvikset.
Mekko oli just sellainen mitä suunnittelinkin. Rento, väljä ja ilmava. Oli kiva olla tavoista poiketen  kuoseissa ja vähän väreissä. Mustat sukkikset oli puettava, koska isot ja vihertävän kukertavat mustelmat eivät kuuluneet asuun.
Tapani mukaan hyödynsin mekon tilkkuja miehelle. On aina kiva vähän mätsätä juhla-asut yhteen. Ja miehestäkin on kiva saada usein uusi rusetti juhliin. Ompelin rusetin ja tein taskuliinan - ja tekemällä tarkoitan ihan vain suorakulmion leikkaamista ja taittelemista. Taskuliinaa ei tarvitse mielestäni mitenkään huolitella, jos kangas ei ole purkautuvaa sorttia. Riittää, että leikatut pinnat jäävät piiloon ja kursii taittelun kokoon hakaneulalla. Neulalla voi myös kiinnittää liinan taskun sisäpuolelle, jolloin liina pysyy paikoillaan läpi juhlinnan.

Sellaiset juhlat ja juhla-asut. Sitten seuraavia juhlia odottamaan!