keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

Huolla kesäkenkäsi - kolme vinkkiä

Nyt tulee postaus aiheesta miten huollat kesäkenkäsi - kolme vinkkiä!

Kenkien huoltaminen on niin tärkeää. Vaatteita voi melko loputtomasti muokata uudeksi niin kauan kuin vain kangasta on joksikin. Kengissä asian laita on toinen, ne kuluvat ihan eri tahtiin ja päätyvät sekajätteeseen usein ihan liian nopeasti.

Pienellä huoltamisella pidät kenkäsi parempana pitempään ja saat lisäaikaa kesäkengillesi!

Huolla kesäkenkäsi - vinkki nro 1: Pese

Aika basic, mutta silti se saattaa jäädä välistä (myös minulla!) ja sitten sitä ajattelee, kun on jo liian myöhäistä - tahrat eivät lähde, kengät kulahtavat ja mieli sen mukana. 

Tämä pesuvinkki koskee ehkä eniten lenkkareita ja kangastennareita (muovisandaalithan voi huljauttaa vaikka suihkussa ja nahkakengille on jipot toiset). Jotkut uskaliaat laittavat lenkkarinsa pesukoneeseen, mutta itse en sitä tekisi. Ei se voi tehdä pesukoneelle hyvää (ja mieti mikä määrä vettä vain yksien kenkien takia - eihän samaan koneelliseen vaatteita voisi laittaa) eikä varmasti kenkien liimauksillekaan. En ottaisi sitä riskiä, etenkin kun käsin peseminen on helppoa.

Helppo tapa: Jos vaikka vain kärjet ovat likaset, kostuta ne, ota hiukan laimennettua tiskiainetta, tupruta ruokasoodaa päälle ja hankaa (käsin, sienellä tai vanhalla hammasharjalla, älä hankaa liian kovaa), huuhtele ja kuivata ilmavasti  - nyt kesällä vaikka auringossa. Jos kengät kastuivat sisältä, voit laittaa sisälle pikkupyyhkeen tai sanomalehtipaperia kosteutta imemään.

Pitempi kaava: Likasemmille kengille toimii ihan sama pesutapa, mutta upota kengät kokonaan veteen ämpärillä tai lavuaarissa. Tee vahvempi tahna: 1 osa pesu-/tiskiainetta ja 1 osa soodaa.

Ekstravinkki: Kengännauhat likaiset? Poista ne ja pese koneessa muun pyykin mukana pesupussissa.

Huolla kesäkenkäsi - vinkki nro 2: Fiksaa

Aina kannattaa pikkuviat korjata, oli ne kuinka vanhat tai arvottomat tahansa. Jos ei oma taito riitä, suutari osaa auttaa. Pääasia on et saa lisää käyttöaikaa kengille, eikö? Ja se vasta arvokasta on jos, kengät ovat mieluisat ja hyvät jalassa.

Nämä onkin ihan mun luottokesäkengät. Toissakesänä ompelin käsin kärkien ompeleet ja vaihdoin pohjalliset. Nyt oli taas uusien pohjallisten aika! Ompeleitakin on syytä kohta fiksataa.. Tällä erää löysin pienen koon pohjalliset, joita ei tarvinnut leikellä oikeaan kokoon - ei siis tullut turhaa leikkuuroskaa pohjallisista.

Toissakesäsen Fiksaa sun kesäkengät -postauksessa on myös kymmenen koottua erilaista vinkkiä kesäkenkien korjaamiseen - tsekkaa myös ne!

Ks. postaus: Fiksaa sun kesäkengät - 10 vinkkiä

Huolla kesäkenkäsi - vinkki nro 3: Maalaa

Sitten se erikoisempi vinkki: se mitä ei voi korjata, sen voi peittää! Yleensä sanon, että maalataan vain puhtaisiin kenkiin, mutta nyt päätin ekaa kertaa uudelleenmaalata tennarit! Nämä Punahilkka-sadusta inspiroituneet tennarit maalasin jo vuonna 2012 ja en ole käyttänyt niitä enää useisiin vuosiin.. Maku muuttuu ja kengät sen mukana. Itse tennarit olivat kuitenkin vielä hyvät, joten eikun uusi maalipinta päälle!

Ks. postaus: Punahilkka-tennareiden esittelystä

Eka vedin paksuhkosti valkoista akryylimaalia koko maalauspinnan päälle. Vähän se pohjasta erottuu, mutta pakko oli peittää kaikki värialueet.

Sitten uudet kuviot!

No oli ehkä vähän tylsää tehdä Marimekon unikkoa, kun a) se ei ole missään nimessä uniikki eikä itse suunniteltu ja b) maalasin jo matalavartiset, mustavalkoiset unikkotennarit toissakesänä. Mutta ne kengät ovat olleet todella tehokäytöllä, siksi ajattelin et myös toiset unikot ottaisi helposti käyttöön - ja kun nimenomaan tennarit ansaisivat lisää askelia alleen.

Ks. postaus: Unikkotennareiden esittely

Päädyin näissä unikkotennareissa pronssin väriseen maaliin. Maalasin kuviot 2-3 kertaa, hyvin isot kuviot peittivät alkuperäiset maalaukset alleen.

Vähän pelkäsin miten väri riittelee keltaisiksi maalattujen läppien kanssa, mutta ei paha, ei lainkaan paha yhdistelmä.

Tykkään kuinka pronssimaali heijastaa valoa! Näyttää vähän sellaiselta metallifoliolta, eikö?

Olen aika tyytyväinen tähän muodonmuutokseen. Varmasti otan nyt nämä kengät käyttöön!

Kivasti loistavat unikkotennarit hämärästä eteisestäkin!

Ja nyt lähden kesäkengissäni aurinkoon!

torstai 22. kesäkuuta 2023

OHJE: Juhannuskukkakorvakorut

Pienet kukkaset ja ripaus helmien tuomaa juhannustaikaa!

Se on näiden kukkakorvisten juttu, joissa pienistä pienikin lankajämä riittää kukkaseksi. Valitse vain kaksi sävyä, yhdistä niihin sopivat helmet ja liitä korvakorukoukut – valmista juhannukseksi! Näiden tekemiseen ei mene aikaa eikä tarvikkeita. Saat nopeasti ja vaivatta kivat kukkakorvikset juhannusjuhlaan.


OHJE: Juhannuskukkakorvakorut

Tarvikkeet: Tiukkakierteistä virkkausjämälankaa, esimerkiksi Perfect Crochet Maxi (100 % puuvillaa, 100 g = 650 m). Virkkuukoukku 2 tai käsialan ja langan mukaan. Lisäksi tarviset ompelulankaa, ompeluneulan, helmiä (esim. 2 kpl pyöreää helmeä, 2 kpl pisarahelmeä korupiikissä), korukorukoukut tai -renkaat. 

Tee näin kukka (4 kpl): Virkkaa 6 kjs. Yhdistä ps:lla renkaaksi. Virkkaa suoraan renkaaseen *1 p, 4 pitkääpylvästä, 1 p, 1 ps*, toista *-* yhteensä kolmesti. Päättele tai halutessasi virkkaa vielä kiinteitä ketjusilmukoita kukan reunoja myöten, 1 kjs jokaiseen s:aan, terälehtien välillä voit tehdä ks:n koukaten alkurenkaan kautta. Kiinteät ketjusilmukat viimeistelevät ja vahvistavat kukan reunoja. Päättele langanpäät. Virkkaa yhteensä neljä kukkaa, kaksi per korva.

Tee näin lehti: Virkkaa 7 kjs. Virkkaa 1 ks kolmanteen s:aan, 3 p, 1 ks. Katkaise lanka. Päättele langanpäät. Yksi tai kaksi lehteä per kukkakokonaisuus riittää hyvin.

Kokoaminen:

Ompele kaksi kukkaa muutamilla pistoilla keskustoistaan limittäin päällekkäin. Ompele lehti kukkien väliin. Ompele helmi kukan keskelle. Liitä pisarahelmi kukan alle joko välirenkaalla tai ommellen. Lisää lopuksi valitsemasi korvakorukoukut tai -renkaat ylös. Renkaat voi vain pujottaa kukkien läpi, koukut kannattaa liittää välirenkaan avulla (tai jos ei ole niin ommellenkin onnistuu).

Ohje julkaistu myös Kauneimmat Käsityöt -lehden tämän vuoden Virkkaa-nimisessä ekstrassa.

Kevyet, herttaiset, juhlalliset - mutta ei liian juhlalliset. Värejä, helmiä ja erilaisia korvismalleja (koukut, renkaat tai napit) vaihtamalla saa monenlaiset kukkakorvikset. Mietin jo, että mustavalkoisetkin olisi aika jees!

Ja sitten pakkamaaan ja juhannusmökkiä kohden! Hyvää ja käsityörikasta juhannusta!

tiistai 20. kesäkuuta 2023

Bohomekosta hautajaismekko

Viime viikonloppuna saatoimme läheisen viimeiselle matkalleen.

Oli surullinen päivä ja raskas viikonloppu. Sitä edeltävä viikko oli myös yhtä ahdistusta: oli ommeltava hautajaisiin mekko. Oli kyllä yksi masentavimmista ompeluksista. Vitkuttelin joka vaiheessa. Tuntui, että eihän se valmistu koskaan. Ompelus, jota en olisi alkujaankaan halunnut tehdä.

Mutta mekko oli tehtävä, joten halusin jotain väljää, jossa olisi löysät, puolipitkät hihat. Jotain mikä ei olisi hellepäivänä kuuma (ja hellettähän todella sattui hautajaispäivälle). Ostin kaksi metriä pellavaviskoosia ajatellen, että siitä tekisin jonkun yksinkertaisen telttamekon.

Sitten sain käsiini uusimman Kotiliesi Käsityö -lehden (3/23) ja näin siinä tämän bohohenkisen mekon. Teenkin tämän! Taisin päätyä kaavaan lähinnä siksi, että lehti oli juurikin läheiselle tullut tilauslehti - lehti, jota hän ei ehtinyt edes nähdä. Tuntui sopivalta ajatella, että se oli viimeinen käsityölehti joka hänelle tuli ja lehti siksi ansaitsi tulla käytetyksi.

Kaiken vitkuttelun, muutosten ja ratkomisen jälkeen sain mekon valmiiksi.

Ainut mikä meni kerralla maaliin oli olkarypytykset, kaiken muun taisin tehdä vähintään kahdesti. Vaati todella pitkää pinnaa, oli niin lähellä että luovutan ja lähden kaupoille ostamaan mekon.

Lehden kaavasta otin yläosan ja hihat. En ole ihan satavarma teinkö hihasaumat ohjeen mukaan (kun aloin helman kanssa soveltamaan), mutta mielestäni tähän tuli aika kiva siluetti. Väljä malli ja etenkin kainaloista oikein mukavasti hengittävät. 

Nämä kaikki muutokset tein kaavaan:

- Pidensin hihoja.
- Vaihdoin pääntien pyöreään. Alensin takakappaletta pääntiestä, jotta pukeuminen on helpompaa (mekossa ei ole vetoketjua tai halkiota). Huolittelin pääntien kaitaleilla.
- Laskin ja vähän kavensin olkasaumoja.
- Kavensin ja lyhensin helmaa, en halunnut siitä mallin mukaisesti levenevää ja runsasta (eikä kahden metrin kangasmääräni olisi siihen riittänytkään).
- Jätin vyötärön runsaan rypytyksen pois. Rypytystä on vähän edessä ja takaa, mutta tein sen kuminauharypytyksellä, jotta siluetti on suorempi ja rypytystä tuli sekä helmaan että yläosaan.
- Lisäsin leikkuujämäpaloista sivusaumoihin piilotaskut ihan peruspussimallilla.

Tuli aika paljon muutoksia alkuperäiseen kaavaan!

Tästä tuli oikein hyvä mekko! Hihansuissa on kuminauha, joten hihaa voi pitää ylempänä tai suorana (kuten kuvassa vasemmalla). Taskut ovat aina hyvästä. Kangas oli myös kivan hengittävä helteelläkin. Eikä tarvinnut silittää, se on aina pellava ja -sekoitekankaissa hyvä puoli.

Kaikista mieluisin muutos kaavaan oli tuo pääntie. Pääntielle istui hyvin tuo Kalevalan Nukkekääty-kaulakoru. Oikeasti se vähän rikkoo hautajaisetikettiä, jonka mukaan korut pitäisi olla hillityt eikä näin näyttävät. Mutta tämä koru oli menehtyneen minulle lahjaksi antama, joten mielestäni oli siksi asuun sopiva. Kannoin sitä hänen muistoaan vaalien.

Luulen, että kaikesta ompelu-ahdistuksesta huolimatta tulen varmasti käyttämään tätä mekkoa toistekin. Ahdistus ei siirtynyt valmiiseen mekkoon. Asusteita vaihtamalla se sopii monenlaisiin juhliin ja vähän juhlattomampaankin menoon.

Hautajaiset sujuivat hyvin tai niin hyvin kuin sellaiset voivat sujua. Raskas päivä, mutta mukana oli paljon kauniita hetkiä ja hyviä muistoja. Tulen muistamaan häntä aina lämmöllä. Vielä ei olisi ollut hänen aika mennä, mutta nyt hän on saanut levon. Kipu on poissa.

"Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää.
Hän on matkalla lapsuutensa metsiin,
sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan.
Siellä laulavat toisenlaiset linnut."
Sirkka Turkka 

torstai 15. kesäkuuta 2023

DIY: Piuharemmit eli kuinka taltuttaa piuha*elvetti?

 

Piuha*elvetti, tuo pieni, mutta hyvin raivostuttava asia arjessa.

Tiedättekö sen tunteen, kun on valmiiksi huono päivä, mahassa vaanii kiukkunälkä, läppäri on ihan just sammumassa ja hommat on ihan levällään, sitä nousee viimeisellä akkuprosentilla ylös ottamaan latauspiuhaa ja sitten se on ihan tuhannen takussa viiden miljoonan muun piuhan kanssa? Se on tosi ä-r-s-y-t-t-ä-v-ä-ä. 

Monenlaista niksiä ja jippoa olen piuha*elvetille kokeillut. 

Muun muassa piuhataskuja (ks. alla linkki ohjeeseen), mutta mikä se onkin, että viitseliäisyys loppuu aika pian ja sitä aina vain heittää piuhakoriin käytön jälkeen? Rullata vois, mutta jaksa sitäkään, kun rullat avautuvat ja piuhat sotkeutuvat silti toisiinsa.

Ks. postaus: Superhelpot piuhataskut

Sitten mietin.

Jos jaksaa rullata piuhan, mutta ei juuri sen enempää.. millä pitää rulla kasassa? 

PIUHAREMMIT, se on ratkaisu! Sopivasti olikin turhanpieniä tarranauhapaloja ja tyhmiä kuminauhapätkiä (puretut työt ja leikkuupätkät), joita ei oikein saa koskaan mihinkään käytettyä - paitsi nyt! Eli kierrätysjämäteemalla mennään tämäkin vinkkivitonen.

DIY: Piuharemmit

Jos edellä mainitut piuhataskut olivat nimeltään superhelpot niin nämä on sitten supersuperhelpot. Jos ihan laiskan hommaksi voisi sanoa - ei juuri siis vaadi mitään. Kolme vaihetta:

1. Siisti kuminauhan päät. Leikkaa eka ja sitten polta pää (keinokuituinen kuminauha sulaa sopivasti, älä kokeile puuvillaiseen kuminauhaan).

2. Mittaa pituus ja kiinnitä nuppineuloin tarranauhat.

3. Ompele tarranauhat koneella reunoistaan kiinni.

Ja vielä kertaukseksi..

..muista ommella tarranauhat vastakkaisiin päihin vastakkaisille puolille. Ei siis samalle puolelle kuminauhaa.


Ah, kuinka visuaalinen perfektionismi tykkää, on mustavalkoisen kliinistä ja niin kivasti paketissa kaikki.

Ja niin vaikka näyttävät napakoilta, kuminauhan ei ole tarkoitus olla kireä vaan juuri silleen sopivasti vähän jännittynyt, jotta pysyy hyvin ympärillä. Kireä on turhaa, se on vaikea vain pingottaa piuhan ympärille.

Kyllä helpottaa, ei enää piuha*elvettiä.

Tuo piparireunainen muovikori on muuten toooosi vanha. Leikkasin sen isosta proteiinipurkista (ks. linkki alla). Se on toiminut pitkään arjen piuhakorina. Siihen on hyvä viskata, kun eivät ole käytössä. Iskun pehmustimeksi olen virkatnnut korin pohajlle kudejämistä pyörylän. 

Ks. postaus: proteiinipurkista kori

Saa nähdä onko tämikin yhtä nopeasti ohi menevä hitti kuin kaikki edellisetkin viritykset piuhoille. Ainakin omalta osaltani kovasti yritän ottaa nämä käyttöön.

torstai 8. kesäkuuta 2023

DIY: Lempikorteista muistivihkoja

Mitä tehdä lempparikorteille? Tai vaikka vaihtoehtoisesti mille vain kivalle kartonkikuvalle? 

Tee niistä muistivihkoja! Helppoja, avattavia, auki taitettavia muistilehtiöitä, joista voi päällimmäisen vetää pois ihanan iisisti ilman, että paperi repeää tai koko paperipakka hajoaa.

Olen pitkään miettinyt mihin voisi kaikkia kivoja saatuja postikortteja hyödyntää. Viime vuonna tein Unikko-kortista korvakorut (ja ne on kyllä ihanat ja hyvin kestäneet käyttöä), mutta ei kaikki kivat kortit sisällä sellaista kuvaa, että siitä saisi korvikset. Ja kaikkia ehkä halua leikata. Entä jos taustalla on ihana teksti kortin antajalta? Se voi olla kiva säilyttää - ja muistilehtiönä se onnistuu! (Ja kun paperisivut loppuvat, voi kortin vielä ottaa halutessaan talteen!)

Ks. Unikko-postikortista korvakorut (sis. ohje).

DIY: Lempikorteista muistivihkoja

Tämä askartelu on helppo! Vain neljä vaihetta eikä mitään kummallisia tarvikkeita tai materiaaleja.

Vaihe 1/4: 

Leikkaa kortin kokoisia paperiarkkeja mieluinen nivaska. Voit leikata ne saksilla, paperileikkurilla tai paperiveitsellä ja viivaimella, valitse tyylisi. Voit myös hyvin käyttää kierrätyspapereita. Mietin nyt jälkikäteen, että väliin olisi ollut hauska laittaa värillisiä tai kuosillisia arkkeja, tai edes viiva- tai ruutupaperia!

Vaihe 2/4

Niputa arkit yhteen. Laita sivuille ihan reunaan paperipuristimet tai pyykkipojat. Levitä tuubista suoraan liimaa* nipun lyhyeen päätyyn, liimaa kauttaaltaan mutta melko ohuesti ilman, että sitä tursuaa laitojen yli. Laita ympärille paperipuristimia ja anna kuivua.

*Käytin kontaktiliimaa. Ihan mikä vain kontaktiliima käy. Se ei ole liian kosteaa, joten paperit eivät ns. kastu. Kontaktiliimassa on kuivuttuaankin sopivaa joustoa mikä sopii paperinivaskan liimaamiseen. Kontaktiliima kuivuu myös mukavan nopeasti, jo viiden minuutin odotus voi riittää.

Vaihe 3/4 

Kun selkämyksen liima on kuivunut, levitä paperinivaskan jommalle kummalle puolelle paperiliimaa* ja aseta kartongille eli mieluisalle taustapahville. Itse valitsin pelkkää valkoista uusiokäytössä olevaa pakkauskartonkia. Helpoiten saat taustan tehtyä niin, että liimaat palasen päälle ja sitten saksit ylimentävät reunat - jos leikkaat ensin kortin kokoiseksi, on vaikea tähdätä liimausta niin ettei taustapahvi mene vinoon.

*Mikä tahansa puikkoliima käy. Erikeeper ym valuvat askarteluliimat ovat liian kosteita ja saavat taustan vain kuprulle. Omani on Tigerista, se on ollut ihan hyvä kunhan ei vain päästä liimaa kuivumaan.

Vaihe 4/4

Sitten liimataan kortti kanneksi! Leikkaa ensin kartongista kortin eli vihon levyinen suikale. Taita se liimatun selkämyksen ympärille ja paina pöytää vasten taitokset. Taitteiden väliin jää selkämyksen mentävä väli eli kuvaan merkattu x-kohta. Levitä puikkoliimaa kauttaaltaan suikaleeseen paitsi ei selkämyksen. Painele vihon ympärille, muista laittaa kortti alle. Laita vielä paperipuristimet ympärille ja anna kuivua hetken.

Sitten onkin valmista!

Selkämyskartongilla voi myös leikitellä, voi vaikka valita kontrastivärin. Itsehän olin tylsästi valkoinen.

Vihko avautuu kuin kaupan muistilehtiö konsanaan ja kortin eli kannen voi hyvin taittaa myös lehtiön taakse. Sitten vain kirjaamaan ja tarvittaessa voi paperisivuja vetäistä nipusta irti kerros kerrokselta.

Tykkään ajatuksesta, että kanneksi valitsisi jonkun ihanan kortin, jossa olisi taustalla antajan kirjoittama kiva teksti - aina muistilehtiön avatessaan näkisi tekstin ja siitä ilahtuisi! Juuri tämä kuvattu kortti oli käyttämätön, joten vain kuvittelen siihen jonkun söpöstelyrunon.

Nippu muistilehtiöitä valmiina! Yhden litteän vihon otan heti käyttöön kalenterin väliin.

Jos tykkäät vihoista ja muistikirjoista, katso myös nämä postaukset:

Tee-se-itse-vihot ompelukoneella
Kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi

maanantai 5. kesäkuuta 2023

Jokapaikan mekko: Nuppusen Kyyhky-mekko

Mustaa ja pitkähihaista, sillä mennään vieläkin kesäkuussa. Kun ei säät lämpene niin ei ole vielä kesämekkojen ompeleminenkaan inspiroinut.

Ompelin oikeastaan tämän trikoomekon jo keväämmällä, mutta näköjään unohdin kokonaan kuvata mekon. Viime viikonloppuna vedin sen tyttöjen iltaan päälle ja ajattelin et kas, otetaanpas pari valokuvaa.

Kaavana on Nuppunen 1 -ompelukirjasta Kyyhky. Tykkään tästä mallista tosi paljon; loiva ja sopivan kokoinen pääntie sekä sopivasti levenenä helma. Hyvin perus! Mutta perusmekko on hyvä ja monikäyttöinen.

Katso myös samasta ompelukirjasta: 
Jätskimekko (eli Peipponen-kaava) ja Banaanimekko (eli Peippo/Kyyhky).

Tein muuten ihan kaavan mukaan. vähän fiksailin kokoa ja pituutta helmasta lyhensin. Taskut jätin pois ja hihojen leveyttä oli pakko leventää, koska kangas oli aika napakkaa ja kapeampana olisi voinut ahdistaa. Löysyyttä pitää olla sen verran, että tarvittaessa hihat voi kääriä (eli runtata) ylöspäin.

Oli helppo ompelus, tällainen jokapaikan mekko. Menee arjessa ja prameammilla asusteilla paremmassakin menossa. Se on monesti vain asusteista kiinni.

Henkisesti valmistaudun tällä postauksella seuraavan ompeluksen toteuttamiseen: hautajaismekon. Hiukan ahdistava käsityö, mutta pakollinen paha, koska kaikki mustat mekkoni ovat joko trikoota (kuten tämä) tai liian kuumia kesähautajaisiin.