Kesän paras jätskimekko (+ tilkut käyttöön!)

Liekkö helle nyrjäytti pääkopan ympäri, mutta jokin iski ja kovaa - tartuin kaavakirjaan! 

En lähes tulkoon koskaan ompele mitään itselleni kaavoista. Koen ne työläinä eikä niiden istuvuudesta silti ole takeita. Ompelen siis pääsääntöisesti leikkaa kangas valmiin vaatteen avulla ja toivo parasta-metodilla. 

Mutta nyt viime viikonloppuna sen aloitin, kaavojen piirtämisen. Inspiraationa Nuppunen-kirja. Piirsin kerralla jopa viidet mekkoset. Viidet! Ajattelin, että nyt kun kynnyksen yli menty, niin samahan se on piirtää useammat heti kerralla valmiiksi. Yksi tuli nyt heti tehtäväksi, muut kaavat jätän jemmaan siltä varalta, että jos jää himo jatkossakin kokeilla kaavoista ompelemista.

Valitsin ekaksi kaavakokeiluksi Peipponen-nimisen mekon. Tein muuten ihan ohjeiden mukaan, mutta lisäsin hihapituutta ihan pikkasen ja ompelin niihin vielä kaitaleet. Jätin mekon helmasta pussittavan kuminauhan pois. Piti kyllä tehdä se, mutta sovittaessa mekko tuntuikin enemmän omalta ilman pussihelmaa.

Pelkäsin, että jääkö helma viipottamaan ilman kaavaan tarkoitettua kuminauhaa, mutta ei jäänyt, ei ainakaan niin et se itseäni häiritsisi. Vähän jäi hihat hitusen verran ahtaiksi käsivarsilleni, mutta sekään ei haittaa.

Pienet parannuspuutteet sallitaan, kun kuosi on niin kiva!

Kankaana on Mereenin salmiakkinen mehujäätaikaa-luomutrikoo. Ostin sen jo aikoja sitten joltain messuilta. Kauan piti hillota, mutta nyt se tuntui juuri oikealta kankaalta tähän mekkomalliin! Just täydellinen kesämekko! Jätskimekko! 

Ompelin mekkoon myös pääntiehen kaitaleet ja sivusaumoihin kaksinkertaiset taskut (ohjeessa nämä valinnaisia vaihtoehtoja). Ja kerrankin tein taskut täysin oikeaoppisesti! Tukikankaat, tikkaukset ja kaikki. Yleensä vähän oion taskuissa ja kyllähän sen eron nyt huomasi. Ehkäpä teen jatkossakin sen pidemmän kaavan mukaan kirjaimellisesti.

Korvissa keväällä ostetut Vernada-puodin ovaalit Kesä-korvikset. Sopivat mielestäni hyvin yhteen mekon muotokielen kanssa. Korvikset ovat muuten nahkaa, vaikka näyttävät vanerilta! Mukavan kevyet.

Ja entäpä tilkut?

Trikoovaatteiden ompelusta jää aina raivostuttavia epämääräisiä soiroja ja kummallisia pikkupaloja. Ihan pienet palat viskasin koriin (kerään tilkkumatskua ison rahin tai bolsterityynyn tms. täytteeksi), mutta mihin käyttää isoimmat palat ilman, että tunkee loputtomaan suohon eli ylitse pursuavaan tilkkulaariin?

Soirosta tuli hiusdonitsi ja "isosta" tilkusta leikkasin etumuksen miehen boksereihin. Tuli aika mehujään raikkaat!

Näistä tulikin ihan 100 % kierrätysboksat! Sininen trikoo on vanhasta mekosta/tunikasta (vai viritelmä mikä ikinä olikaan), munapussin toisella puolella satunnainen trikoopala tilkkulaarista ja vyötärönauha on vanhoista miehen kalsareista. Aika buenot! Kaavana näihin Suuri Käsityö 10/19 bokserit. 

Muutaman mehujään leikkasin tilkuista talteen. Meinasin ne tikata boksereiden lahkeisiin, mutta olisivat olleet liikaa, joten jätin pois. Ehkä niillä vois jonkun t-paidan tahran peittää? Tai käyttää korttiin?