keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

DIY: Huivista mekko.

Se on kuulkaa kesäkuu ja meikä on sen kunniaksi talvilomalla! Jotain pientä kässäilyäkin olen ehtinyt lomalla jo toteuttamaan taannoisen blogi- ja kässäkatkeilun jälkeen - mutta esitellään ensin viime viikkoinen ex tempore -tuunaus!

Kaksi sanaa: huivista mekko!
Tein siis pari vuotta sitten huivin, johon yhdistin päihin keltaisia pitkiä hapsuja (ks. postaus). Aika pian sain todeta, että olipahan ihan hanuri-idea. Pitkät hapsut jäivät joka paikkaan kiinni ja huivi oli lähinnä rasittava riippakivi kaulassa. Joten tylläsin sen projektikasaan ja siihen se jäi. Kahdeksi vuodeksi.

Nyt katsoin huivia uusin silmin ja tajusin: se on tarpeeksi leveä ja pitkä mekoksi!

Joten ensin purin päistä hapsut pois. Onneksi tulevaan helmaan niistä ei jäänyt reikiä.
Sitten taittelin huivin kahtia pituussuunnassa ja leikkasin siihen halkion lähes tulkoon huivin keskelle. Pistin pään lovesta sisään ja sommittelin ja leikkasin syvyyttä sopivaksi edestä.
Ja näin muutin huivista mekon:
1. Käänsin ja ompelin pääntien.
2. Ompelin sivut yhteen. Ylös jätin sopivat kädensuut ja lopetin sivusauman puolireiteen, jolloin helmaan jäi suht pitkät helmahalkiot. Hyvin olisi voinut ommella sivusauman helmaan asti.

Ja siinä se - valmista! Ainut hidastava tekijä oli se, että päätin ommella kaiken käsin. Pelkäsin, että ompelukoneella olisi vain syltännyt (ja purkaminen neuloksesta on syvältä) tai neulos olisi venynyt liikaa paininjalan alla. Käsin sai ainakin kerralla kunnolla. Ja toisaalta - teki jotenkin tosi kivaa ommella jotain isompaa ihan käsin. Se oli toisaalta jotenkin rentouttavaakin.
Neulehuivista tuli neulemekko! Ei ihan täydellinen tulevaan hellehetkeen, mutta oli täydellinen viime viikkona koleampaan ja kosteaan alkukesän säähän.

Sama muuten onnistuisi myös muilla huiveilla, jos vain pituutta ja leveyttä on tarpeeksi. Lyhyemmästä huivista saa tunikan ja vaikkapa läpinäkyvymmästä vaikka rannalle sellaisen saronkityyppisen mekkosen.

Pitääkin katsoa vähälle käytölle jääneet kaikki huivit uusin silmin...

tiistai 28. toukokuuta 2019

DIY: Polettikukkaro.

Käyn liikuttelemassa lihaksia paikassa, jossa on kolikolla tai "kassakärrypoletilla" toimivat lukkokaapit. Aika monta kertaa on kiireessä tunkenut tavaransa kaappiin ja just ollut sulkemassa kaapin ovea ja huomannut: ei pee, missä poletti? Ellei kotona asti väärän takin taskussa niin sitten vähintään siellä kaapin perällä laukussa kaiken alla ja vielä jossain mahdollisimman hankalasti saavutettavassa olevassa sivutaskussa (miten se poletti aina onnistuukin menemään piilopaikkoihin?). Jippii, kaiveleppas sieltä sitten hätäpäissään ja pahimmillaan myöhästy jumpalta yhden polettiriesan takia.

Vaan ei enää, poletti pysyy nyt hollilla!

Hoksasin ratkaisun: laita se poletti näkyville ja tee siitä äkkiä saatava!
Pikkuruinen polettikukkaro - se on helppo. Keksin sen yhtä nopeasti mitä sen valmistuskin hoitui.

DIY: Polettikukkaro

Tarvikkeet: Nahkaa (tai muuta vastaavaa matskua), neppari, d-lenkillinen papukaijalukko (tai vastaava klipsi), vahvaa lankaa, (nahka)neula, terävät sakset.
Vaihe 1: Leikkaa

Leikkaa yllä olevan kaavan mukainen pala. Voit leikata suorakulmion kooltaan 3,5 x 8,5 cm. Taita kulmio kahtia ja pyöristä toisen pään kulmat ja leikkaa sivuun pienet lovet. Keskelle jäävän osuuden leveys on sama mitä menee lukon/klipsin lenkkiin.

Itse valitsin materiaaliksi jämäpalan oikeasta nahasta. Ajattelin, että sen sisäpuoli toimii hyvänä jarruna poletille (versus keinonahka). Mutta hyvin voisi tehdä minikukkaron myös korkkikankaasta tai muista muista ei-rispaantuvista materiaaleista.
Vaihe 2: Kiinnitä nepparit

Merkkaa vastakkaisille puolille nepparin paikat ja naputa paikoilleen. Kuvassa vasta läpän neppari paikoillaan.
Vaihe 3: Ompele

Ujuta klipsin lenkki lovien väliin, taita työ kahtia taitoksesta ja ompele sivut sekä pohja yhteen. Jos mahdollista, käytä nahkaneulaa ja vahvaa ompelulankaa. Jos sinulla ei ole nahkaneulaa, myös vahva ja pitkä ompeluneula käy. Jos neula ei kulje hyvin nahan läpi, työnnä ja vedä neula läpi pihtien avulla.
Valmista!

Poletti sukkana sisään ja neppari kiinni! Jes, siellä on ja pysyy! Kuinka näppärää.
Ja sitten polettikukkaro veskaan kiinni. Tai reppuun. Tai laukkuun. Tai takin reunaan. Tai ihan mihin vain.
Itse taidan käyttää polettia avaimessa. Laukut ja takit vaihtuvat, mutta ilman avainta kun ei jumpallekaan lähetä, joten silloin poletti pysyisi varmiten mukana.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Virkatut kaktusaluset.

Kesäkesäkesäkesä!

Se on ihan nurkan takana, ehti jo vähän esimakuakin antaa. Nyt vain odotetaan, että sateet kääntyvät pikkulämpöön. Silloin voi mennä parvekkeelle hikoilemaan, ottamaan lasin virvoitusjuomaa ja katsoa kuinka lasikin hikoilee pöydälle pilaten pinnan - ei vaan, nyt on kaktukset alla! Kaktus pistää lasihikoilulle hanttiin ja kerää kosteuden itseensä.
Hiukan trooppisen sävyiset aluset ovat nyt uusi virkattu setti. Neljä alusta eri kukkien sävyissä ja pieni virkattu kukkaruukku, johon voi aluset koota silloin, kun ne eivät ole käytössä.
Ja näin se toimii!

Kehtaanko sanoa, että lasissani on vesiväriä? Jos nyt yhden lasin haluaa rekvisiitaksi ja juomavalikoimasta ei löytynyt muuta kuin kraanavettä ja ankean sävyistä kauramaitoa niin silloin pitää ottaa luovat vaihtoehdot peliin: vettä ja vesiväriä! Näin sitä viilataan kameraa linssiin.
Pyöreitä virkatessa on muuten tärkeää, että hoksaa tehdä lisäykset eri kohtiin. Silloin kuin olin vielä ihan vasta-alkaja virkkauksessa, taistelin monesti noita kulmia vastaan. En tajunnut miksi pyöreästä tuleekin kulmikas. Kas, kun tajusin vinkin: tee ne lisäykset eri kohtiin niin jo tulee pyöreää! Vielä kun tottuisi tekemään spiraalina ni ei tulisi pientä hyppyriä kerrosten liitoskohtaan. Vaikka kuinka sulkee kerrokset piilosilmukalla niin eihän se liitoskohta ihan piiloon jää. Spiraalina ei olisi tuota väkästä mukana.
Ja pyöreästä puheen ollen..

Pyöreää voi myös neuloa! Olipa se sitten alunen tai matto, puikoillakin voi tehdä pyöreää tasona. Minä tein sitruunaliinan virkatuin siemenin (vai ovatko nuo sittenkin tirsuvia pisaroita?), mutta hyvin voisi myös inspiroitua muista hedelmistä - miten olisi vaikkapa vesimeloniliina, kiivialuset tai appelsiinimatto?
Kaktusalusten ja sitruunaliinan ohjeet löytyvät uudesta Kauneimmat Käsityöt -lehdestä. Nro 4/19 löytyy lehtipisteistä.

Seuraa lisää virkkaus- ja neuleideoita Kauneimmat Käsityöt -lehden Facebookista tai Instagramista!

tiistai 21. toukokuuta 2019

Leikkimatto vauvalle.

Tässä vasta vietettiin ystävälle babyshowerjuhlia. Sinne viemisiksi ja vauvalahjaksi tein vauvalle leikkimaton, joka käy myös tarvittaessa paksuna peittonakin.

Siitä tuli aika villi ja iloinen!

Kysyin etukäteen väritoiveita ja hyvä niin, koska en varmaan ominpäin olisi osanut suunnata toivottuihin väreihin. Kirkkaita sävyjä, oranssia, keltaista ja/tai limeä toivottiin - niistä lähdin liikkeelle.
Väritoiveet kuultuani tiesin heti, että nyt käytän peittoon piiiitkään hamstraamani kuviokankaat, ne olisivat peittoon hyvät. Sitten lisäsin oranssia, sitä olen käyttänyt useisiin lasten leluihin. Kestäväksi on kehuttu, joten kestävä varmasti myös peitossa. Nyt se menikin kaikki loppu peittoon. Kokonaisuutta lähdin rauhoittamaan harmahtavalla ja sinertävällä puuvillalla. Toinen niistä on ihan supersilkkisen tuntuista.

Heti alkuun päätin, että mitään pieniä ruutuja en jaksa tehdä. Isoja kappaleita ja graafisia linjoja. Ja tällainen kokonaisuus siitä rakentui (never mind kuvan silittämättömät rypyt, oli kiire kuvata koska valo oli vähäistä).
Toiselle puolelle valitsin taustakankaaksi ostamaani puuvillaprinttiä. Sitäkin tuli hetki hillottua, mutta peittoon ja värimaailmaan se sopi mielestäni hyvin. Tätä vartenhan sen silloin joskus ostin, en vain tiennyt sitä silloin vielä!
Täytyy kuitenkin tunnustaa, että itse ompelu ei sujunut lainkaan hyvin ja sekös päällimmäisenä vähän harmittaa. Ompelukone sylttäsi minkä kerkesi ja pienet aivoni eivät osanneet selvittää mistä se johtui. Teki mieli heittää parvekkeelta alas koko rakkine, kun halunnut tuottaa laadukkampaa ommelta..

Mutta tuli sentäs hyviäkin ja skarppeja kohdistuksia.. mutta sitten myös..
..näitä vähemmän onnistuneita. Kehtaanko edes myöntää ettei tämä tainnut olla edes se kaikista pahin, jossa oli kyllä tehokkaasti kaikki ilmansuunnat käytössä? Vaikka kuinka kohdisti ja nuppineulasi ja etukäteen myös palat erikseen silitteli niin silti kävi näin. Sen siitä saa, kun käyttää erilaisia kankaita sekaisin ja päätyy ompelemaan pitkät saumat saumurilla (koska se ompelukone ei halunnut toimia), jolloin nuppineulaamisesta ei oikein ollut loppupeleissä hyötyä.
Mutta selityksistä viis, ainakin nämä muutamat lenksut olivat kiva lisä peittoon! Niihin voi laittaa esimerkiksi vaunulelun tai tuttinauhan kiinni. Ja voi vauva niillä myös vähän sorminäppäryyttään harjoittaa.
Sellainen paketti se. Sitten vain odottamaan, että vauva saapuu maailmaan! Jännittäviä aikoja.

"Leiki, tutki, utele, loputtomasti haaveile." Tuon tarran leikkasin Ommellisen mainostarrasta. Mielestäni tuo on jotenkin kivasti sanottu ja sopi hyvin vauvapeiton koristeeksi.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Virkatut tulppaanit (+ohje).

Virkatut tulppaanit, niitä äiti sai viime sunnuntaina äitienpäivälahjaksi.

Nämä kukkaset eivät vettä kaipaa, siinä kun iskee vain maljakkoon niin siinä ovat ja hyvänä pysyvät ilman sen suurempaa huolenpitoa. Sopivat myös allergiseen kotiin, allergiavapaat kukat!
Tein oman ohjeen tulppaaneille, kun en parempaakaan löytänyt. Ajattelin, että kokeillaan onnistuuko ja onnistuihan se! Yksi kukka valmistuu aika vaivatta, kokonainen kimppu jo vähän pidemmällä virkkaustovilla.

Virkkaamiseen ei tarvitse paljoa muuta kuin lankaa ja rautalankaa - varren voi toki tehdä muustakin, mutta sopivan kivasti vääntyilevä rautalanka mahdollsitaa monta asiaa. Kun varsi on taipuisa, kukista voi tehdä myös muutakin kuin vain kimpun. Nehän voi myös punoa sellaisenaan vaikka kranssiksi!

DIY: Virkatut tulppaanit

Tarvikkeet: Punaista ja vihreää lankaa, virkkuukoukku langan ja käsialan mukaan, rautalankaa, pihdit, vähän pumpulia tai vanua, ompelunaula.

Huom! Ethän käytä ohjetta kaupalllisiin tarkoituksiin. Virkkausohje on vain yksityiseen käyttöösi.
Tee näin: Virkkaa ensin kukan osat. Jokaiseen kukkaan tulee tuollainen kuppi ja kaksi terälehteä. Tein kahdenlaisia kuppeja, isommat kiinteillä silmukoilla ja pienemmät ja nopeammat pylväillä.

Kuppimalli 1: 1. krs: Tee taikasilmukkaan  kjs + 8 ks. Sulje ps:lla. 2. krs: Tee 2 ks jokaseen s:aan. Sulje ps:lla. 3. krs: Tee *2 ks samaan s:aan, 1 ks*, toista *-* koko krs. Sulje ps:lla. 4.-13 krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan. Sulje ps:lla. Katkaise lanka, jätä noin 15 cm langanpää.

Kuppimalli 21. krs: Tee taikasilmukkaan  kjs + 8 ks. Sulje ps:lla. 2. krs: Tee 2 p jokaseen s:aan. Sulje ps:lla. 3.-7. krs: Tee 2 kjs ja puolipylväs jokaisaan s:aan, 1 ks. Sulje ps:lla 8. krs: Tee 1kjs, *2 ks, 2 ks yhteen*, toista *-* koko krs. Sulje ps:lla.  Katkaise lanka, jätä noin 15 cm langanpää.

Terälehdet: 1. krs: Tee 8 kjs. Jätä koukusta laskien kolmanteen silmukkaan 2 p samaan s:aan. Tee 4 p ja viimeiseen s:aan 5 p. Jatka kjs-ketjun toiselle puolelle: 4 p, vikaan s:aan 2 p. Sulje ps:lla. 2. krs: Tee 2 kjs ja samaan s:aan 2 p, 1 p jokaiseen ja päätyyn 5 p. Jätä osa lehdistä tähän ja jatka osa lehdistä vielä loppuun: 1 jokaiseen s:aan, sulje ps:lla. Jätä noin 15 cm langanpää.
Kun haluttu määrä kukkien kuppeja ja ympärille tulevia terälehtiä on tehtynä, alkaa kukkien kokoaminen. Leikkaa ensin halutun varren mittainen pätkä rautalankaa kaksinkertaisena. Taita lanka keskeltä. Rautalangan on hyvä olla sen verran jämäkkää, että kukka pysyy pystyssä. Tulppaanin pää ei saa käydä liian raskaaksi, jolloin rautalanka taipuisi pystyssä ollessaan.
Kokoa tulppaani näin:

1. Työnnä rautalangan pää kupin pohjasta läpi. Ota pieni tuppo vanua ja litistä se rautalangan pään väliin. Kierrä langat yhden kerran ympäri niin vanupallo pysyy paikallaan. Vedä tuppo kupin sisään.
2. Ompele ensin langanpäistä kaksi terälehteä kukan alapuolelle. Kiristä samalla tarvittaessa langoilla rautalankaa paikoilleen.
3. Tuo terälehdet ylös (voit muutamilla pistoilla kiinnittää terälehdet laidoiltaan paikalleen) ja tuo ne yhteen. Ompele langanpäällä tulppaanin pää suppuun ja kiinnitä terälehtien yläreunat ylös paikoilleen. Vedä langanpäät kukan sisään piiloon.
4. Virkkaa varsi: Sido parilla ps:lla lanka tulppaanin pohjaan ja virkkaa rautanlangan ympärille kiinteitä silmukoita koko matkalta.
5. Kun rautalankaa on noin pari cm jäljellä, käännä pihdeillä päät ylös.
6. Virkkaa pään ympärille. Päättele langanpää. Tämä vahvistaa varrenpäätä ja pitää huolen etteivät rautalangan terävät päät aiheuta vahinkoa.

Isommat tulppaanit tein toisella tapaa. Ennen terälehtien kiinnittämistä, toin ensin kupin päät yhteen keskeltä ja sitten vastakkaiselta puolelta. Tulppaani ei jää kokonaan suppuun, vaan siihen jää tuollainen neljän reunan kaunis yläosa.
Sitten onkin valmista! Halutessaanhan tuohon varteen voisi vielä virkata lehtiä. Yritin ja aloitinkin, mutta mielestäni oli jotenkin nätimpi ilman, joten jätin ne sitten tekemättä.
Aika kivat eikö? Kaukaa, kun katsoo niin voisivat mennä ihan oikeista tulppaaneista, vai mitä?

Kerrothan, jos ohjeessa oli epäselviä kohtia - autan mielelläni!

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Hyvää äitienpäivää!

Äitienpäivä.

Se tuli jälleen, lähes kuin ihan yllättäen se olikin taas kalenterissa merkattuna. Hiljaa siihen hiipi, mutta onneksi ei päässyt ihan yllättämään - olin kerrankin jo varautunut hyvissä ajoin!
Onnittelin äitiä keksien kautta. Ihan vain hillosilmäpikkuleipiä. Ain't so pretty, mutta harvemmin ne gluteenittomat murotaikinakeksit ovatkaan, ainakaan minun kätösin tekeminä eivät olleet. Mutta ainakin testierä maistui hyvältä!
Johonkin ne keksit oli pakattava ja koska talosta ei löytynyt ei ruokakäyttöön tarkoitettua sellofaania eikä sen hyää korviketta, kinkkupussia, päätin uusiokäyttää näkkärilootan. Se oli sopivasti tyhjä ja puhdas.

Leikkasin yhden sivun auki ja käänsin laatikon nurin. Ei se haittaa, jos kuosi jää sisäpuolelle kunhan ei päälle näy. Näin laatikko on päälle siisti ja yksivärinen niin sitä ei tarvinnut mitenkään päällystää.

Teippasin vain käännetyn laatikon kasaan ja pistin alle leivinpaperinpalat.
Keksit kerroksittain sisään (leivinpaperia kerrosten väliin) ja laatikko kiinni. Olipahan muuten täydellisesti mitotettu laatikko - mahtui juuri yhteen kerrokseen yhdeksän pikkuleipää - jes!
Punaisella langalla kiinni ja äidille! Tykkään kuinka perinteisen ja ihanan yksinkertainen siitä tuli. Rinnalle tuli myöst virkattuja tulppaaneja - eivätkö olekin ihania? Tulppaaneista tulossa ihan oma postauksensa ohjeen kera!

lauantai 11. toukokuuta 2019

Virkattu juustokakkupala (+ohje).

Yhdestä ideasta poiki nyt oikein sarja: virkatut leivokset!

Virkatun runebergintortun ja laskiaispullan jatkoksi tuli nyt äitienpäiväleivos! Oikea herkkupala. Se taitaa olla sitruuna-vadelmajuustokakkua?

Ks. ohjeet: runebergintorttu / laskiaispulla.
Kakun pystyy virkkaamaan aika pitkälti yhtenä osana, jos koristeita ei lasketa. Virkkaus aloitetaan pohjasta kolmiona, jatketaan ympäri kerros kerrokselta ja sitten tehdään lopuksi kansi kolmiona. Sekin aloitetaan reunasta, joten yhteen ommeltavia laitoja ei ole kuin kaksi viistoa sivua. Aika helppoa siis eikö?
Ohje: Virkattu kakkupala

Lanka: Puuvillalankaa, ainakin ruskeaa ja sen lisäksi mieluisat värit kakkuun ja koristeisiin. Virkkuukoukku: Langan ja käsialan mukaan. Lisäksi: Täytevanua.

Tee näin: 1. krs: Tee 23 kjs. 2.3. krs: Aloita koukusta laskien toisesta s:sta ja tee 1 ks jokaiseen s:aan. 4.5. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, paitsi lopussa 2 s yhteen. 6.7. krs: 1 jokaiseen. 8.9. krs: Toista 4.–5. krs. 11.–10. krs: Toista 4.–5. krs. Jatka kerros kerrokselta 1 jokaiseen jättäen joka krs viimeinen s tekemättä, kunnes työssä on jäljellä 1 s. Älä katkaise lankaa.
Jatka näin sivut: Virkkaa työn ympäri. Tee suljettujen kerroksien ja vaihda välillä lankaa. Jos kulmat vaativat skarpiutta, tee 2 s yhteen. Vaihda välillä langanväriä. Viimeisen raidan kohdalla voit kaventaa sivujen keskeltä ottamalla 2 s yhteen, jos reunat tuntuvat löysiltä. Kun korkeus on sopiva, päättele lanka.
Lopuksi kansi: Aloita päädystä. Tee 1 s jokaisen s:an takareunaan. Tee kuten pohja, mutta aloita kerrosten vähentäminen tarpeen mukaan aikaisemmin, jos kavensit edellisessä vaiheessa sivuja.
Viimeistely: Ompele sivut yhteen. Täytä vanulla ennen sulkemista. Virkkaa mieleiset koristeet ja kiinnitä kakun päälle.
Ja nyt alkoi tekemään mieli juustokakkua! Oispa juustokakkua.

Malli suunniteltu Kauneimmat Käsityöt -lehdelle ja löytyy myös lehden Facebook-sivulta ja Instagramista.

tiistai 7. toukokuuta 2019

DIY: Sateenkaarikorvakorut.

Eilen inspiroiduin. Ja korviksethan siitä sitten syntyi. Ei uutta kuukautta ilman korviksia?
Inspiraation alkusysäyksenä oli aiemmin tekemäni riemunkirjava seinäkoriste. Sateenkaaria siellä täällä, seinässä ja koruina - teen siis teeman mukaisesti korvakorut! Yritin kyllä alkuun myös riemunkirjavia korvakoruja, mutta lopulta päädyin kuitenkin tunnolliseen mustavalkoiseen tyyliin.

Ks. Sateenkaari-seinäkoristeen postaus ja ohje tästä. 
DIY: Sateenkaari-korvakorut

Tarvitset: Lankaa (esimerkiksi kirjailulankaa), nyöriä (tai muuta paksua lankaa), vahviketta (ks. vaihtoehdoista alta lisää), korvakorukoukut ja välirenkaat. Lisäksi myös tietty sakset, pihdit ja tippa pikaliimaa.
1. Leikkaa: Kokoa pohjalle nyöristä nippu per korva, esimerkiksi 10 cm pitkä nippu. Itsellä on kahdeksan lankaa per nippu.

Leikkaa nipun keskelle vahvike. Itse leikkasin sen suht taipuisasta paperinarusta, jonka leikkasin paperisesta ostoskassista (paperinaru eli siis kassin sanka uusiokäytössä). Vahvikkeeksi voisi varmasti käyttää myös metallilankaa tai mitä vain hiukan taipuisaa ja ohutta materiaalia, kunhan sen päät eivät ole liian terävät.
2. Päällystä: Sido yhdellä langalla nippu ja vahvike keskeltä yhteen. Jätä vahvike nipun sisään piiloon. Kiedo lankaa nipun ympärille. jotta nippu pysyy kasassa. Voit jo nyt ottaa kaarevaa muotoa nippuun.

Ala päällystämään nippua ja pidä nippu tiukassa kaaressa. Aloita keskeltä ja yhdistä samalla välirengas keskelle ylös. Kiedo useita kertoja välirenkaan läpi ja kerran pari renkaan ympäri, jotta se lukkiutuu paikoilleen.

Jatka päällystämistä väriblokkeina, pidä langat tiukkoina ja vieri vieressä niin pohjanippu peittyy kokonaan. Väriä vaihtaessa, tee ympärille solmu ja jatka uudella langalla hiukan edellisen päälle. Jätä edellisen langan päätä myös hiukan uuden langan alle ja leikkaa sitten loppu pituus pois.
3. Viimeistele: Tee loppuun tiukat solmut ja pistä päälle tippa pikaliimaa. Leikkaa ylimääräinen pituus pois. Liima lukittaa solmun ilman, että viimeistä langanpäätä tarvitsisi päätellä työn sisään mitenkään.

Leikkaa nyörien mahdolliset lenkit auki ja tasaa hapsujen pituus. Yhdistä lopuksi korvakorukoukut välirenkaisiin.
Ja valmista! Nämä oli tosi hauska tehdä. Tässä näette, että ensin tein harjoitustyön, tuon värikkään. Oli pakko testata toimiiko idea ollenkaan ja tuleeko päällystetystä nyörinipusta kuinka hyvä.
Ja ovat kevyet ja veikeät - vaikka väri ei olekaan pirskahtelevan värikäs. Musta on hyvä ja onhan siinä kaikkiaan neljä väriä, jos nyörin vaaleabeige lasketaan mukaan, hehe..
Pitäisiköhän prototyypistä tehdä sittenkin kaulakoru?