torstai 18. tammikuuta 2024

2 x Koiran muistotassut

Tämän postauksen tekeminen tekee kipeää enkä oikein tiedä millä muulla sanoin tämän aloittaisin. Kuvasta ja otsikosta voi päätellä: kun koira on poissa, jäljelle jää vain ikävä ja pienen tassun jälki.

Aloitan alusta.

Rakas koirani Cora kuoli marraskuussa. Kohta kaksi kuukautta sitten. Se tuntuu paljon pidemmältä ajalta. Ikävä tulee edelleen suurin aalloin. Ei mene päivääkään ettenkö ajattelisi Coraa.

Ks. postaus: In memoriam Cora

Saimme uurnan mukana tuhkaamosta Coran tassun jäljen korttipohjassa. Se on ollut meillä esillä uurnan vieressä ja pitkään olen sitä katsonut, että pitäisi muistaa ostaa sille joku klassinen, valkoinen kehys.

Sitten kierrätyskeskuksen saa ottaa -osastolta bongasin tämän sinisen Ikean puukehyksen! Kyllä siitä valkoinen saadaan. Samalla peittyy niin räpsäkkä väri kuin pinnan naarmutkin.

Ensin vedin tasaisen harsokerroksen eli ihan vaan vähän pohjavärin peitoksi ja kiiltävän pinnan liimaksi eli lopullisen maalin ns. tarttumapinnaksi. En käyttänyt sivellintä, vaan vaahtomuovin palaa, jolla vain vedin maalia. Maali oli jo vähän kuivahtanutta ja sopi tähän hyvin: paksua ja jämähtänyttä, jolla sai hyvin kiiltävän, tasaisen pinnan puumaisen rouheammaksi.

(Vanha jääkaapin ovessa ollut kalenteri sopii loistavasti maalausvaiheen suojapaperiksi.)

Sitten toinen ongelma!

Kehyksen muovinen "lasi" oli naarmuilla. Tässä ei näe, mutta valkoista korttia vasten näytti tosi pahalta. Koska minulla ei ollut sopivaa lasia mistään muusta kehyksestä, mietin mitä kirkasta materiaalia olisi korvikkeeksi?

Muovitasku! Kortti taskun pohjalle, ylimääräisen leikkaaus ja reunojen teippaus napakasti kortin nurjalle.

Siis täydellinen ratkaisu! 

Ei yhtään voisi arvata, että kehyksessä ei ole lasia, eikä pleksiä. Ihan vaan ohut muovitasku pölyn suojana.

Muovitaskuksi sopii kaikki kirkkaat (ei mattapintaiset, niistä ei heijastu kuva läpi yhtä kirkkaasti) taskut. Mitä paksumpi, sitä parempi. Löperömmät taskut saattaisivat aaltoilla pinnalla.

Pari päivää ennen Coran eutanasiaa, painoin Coran jäljen ilmakuivuvaan Fimo Air -massaan. Muotoilin sen pyöreäksi ja ripustin satiininauhaan. Tämä jäi viimeksi "Coran kanssa yhdessä" tehdyksi käsityöksi.

Ks. kaikki postaukset Koiralle-kategoriasta ja kaikki Cora-aiheiset postaukset.

Laitoin massatassun kehyksen kulmaan. Kiinnitin sen paikalleen kehyksen taakse teipillä niin ei pääse putoamaan. Siinä ovat yhdessä, tassun jäljet. 

"Tähtinä yötaivaalla tuikkii onnellisten tassujen muistot."

perjantai 12. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 6: Kolme vaatetta

Lahjapankki vuosimallia 2023 saa nyt päätöksensä (edistystä, sain postaussarjan tuutista ulos ennen tammikuun puoli väliä!). Monta lahjaa on esitelty, enää on vain kolme vaatetta jäljellä. Ne tulevat nyt yhtenä pienenä yhteispostauksena.

Lahjapankki 2023: 
1: Enkelikranssi
2: Kelloteline kierrättäen 
3: Pussukat omalla printillä 
6: Kolme vaatetta (tämä postaus)

Lahjapankki 2023: Ommeltu vaate 1/3

Yöbokserit miehelle

Tämä on jo klassikko. Joka joulu annetaan vakiolahja miehen kanssa toisillemme. Minä saan yövaatteen, hän saa yövaatteen. Tänä vuonna hän sai tällaiset väljät yöshortsit. Kaava on ostopöksyistä muokattu.

Lahjapankki 2023: Ommeltu vaate 2/3

Yömekko nallelle

Vähän ennen joulua tuli toive, että nallella ei ole yöpaitulia. No kappas, sehän on sitten tehtävä! Tällainen siitä tuli, kuvassa ei tosin saajanalle, vaan ihan muu nallukka toimi mallina.

Ompelin yömekon tästä supervanhasta kirppikseltä ostetusta, ohuesta neuletakista. Siitä oli näköjään jo hiha lähtenyt aiemmin johonkin projektiin. Napitkin olivat jo karanneet. Mut helasta ja selkäosasta sai hyvin nallelle yömekon!

Nallesta tuli mittoja ja totesin, että hyvä tulee, kun käytän Baby Born -nuken mekkokaavaa ja vain teen siitä vähän suuremman ja helmasta levenevämmän. Takanan on halkio ja ylhäällä pääntien vieressä nauhat mekon kiinnitystä varten. Eteen aplikoin sydämen (collegetilkun nurja puoli ylöspäin, kivan pörröinen) ja kuun.

Ks. Baby Born -mekkokaavalla tehty tonttuasu

Lahjapankki 2023: Ommeltu vaate 3/3

Kangasvillatakki naiselle

Tämä oli ehkä vuoden jännin lahja siinä mielessä, että niin monessa olisi voinut mennä pieleen (koko, kuosivalinta, itse ompeleminen). Mut tästä tuli aikas kiva! Kaksipuolisesta, paksusta neuloksesta ompelin oversized-neuletakin. Siinä on pudotetut hihat ja suuret kädentiet. Vyötäröltä väljä, lyhyt malli ja sen saa yhdellä suurella napilla kiinni. Tässä on sellaista ysärin ja nollarin henkiä yhdistettynä graafisuuteen.

Kaavana oli yksi oma ostotakki, mutta pienensin sitä vain saajalleen sopivammaksi.

Tilkuista tein vielä neuledonitsin kaupan päälle. Käytin siihen neuloksen kumpaakin puolta, tuli mustasta puolesta kiva väriblokki.

Ja ekstrana vielä loppuun unikko-heijastin!

Tämä ei ole ommeltu eikä vaate, mutta oli lahja kuitenkin ja siten osa tätä lahjapankkia. Leikkasin heijastinkankaasta unikon, liimasin sen kontaktiliimalla paksulle huovalle ja niiden väliin suikaleen nahkaa. Lopuksi siistin huovan unikon muotoon.

Siinä oli viime joulun itse tehdyt lahjat! Toivottavasti saitte vinkkejä ja inspiraatiota tuleviin jouluihin ja muihin lahjaideoihin.

keskiviikko 10. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 5: Kylmälaukku eväsrasialle

Tämä tässä on eväskylmälaukku! Eli toisin sanoen ihan vaan kompakti kylmälaukku eväille. 

Lahjapankki 2023: 
1: Enkelikranssi / 2: Kelloteline kierrättäen / 3: Pussukat omalla printillä / 4: Fimosta kukkakorvikset

Tein tämän lahjaksi miehelle. Itselle olen tehnyt erilaisia kylmä- ja eväskasseja (ks. postaus). Samalla ajatuksella tein nyt tämän kaikille miehen käyttämille lounaseväsrasioille sopivan kylmäkassin. Vai onko tämä kassi? Ehkä enemmän pussukka tai lokero? 

Ja miten sen tein? 

Eristeenä kaupan, käytetty ja sulkimeltaan jo rikkinäinen kylmäkassi. Tein siitä pitkän suikaleen ja lisäsin siihen päällisen. Valitsin jotain sekoitekangasta, vähän canvaksen tyylinen. Se ei ainakaan hirveän hyvin ime kosteutta tai tahroja itseensä (tiedän, koska samasta kankaasta oli joskus ikä sitten lattiatyyny).

Sitten vain ompelin suikaleen taskuksi ja taskulle pohjat. 

Tämä on siis yhdestä kappaleesta tehty! Yllättävän helppoa!

Eteen jätin ylimääräistä pituutta sivusaumojen ylitse, koska se auttaa käyttöä, kun sisälle laittaa eri kokoisia eväsrasioita. Kiinnitys on ihan vain tarranauhalla. Ajattelin, että mitä helpompi, sitä parempi.

Ostin eväslaukkuun (vai pussukkaan?) mukaan myös yhden uuden lasilounasrasian ja täytin sen ihan niin täyteen kuin ikinä sain erilaisilla välipalapatukoilla. Tahdoin, että kun lahjan paketoinnin avaa ja kurkkaa pussukan sisälle, tajuaa heti mihin käyttöön se on. Ilman rasiaa ja eväspatukoita käyttötarkoitus voisi jäädä vähän epäselväksi. 

Mutta nyt pysyy työmatkan ajan lounas syömäkelpoisena. Ei muhi helteellä eikä jäädy pakkasella.  

maanantai 8. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 4: Fimosta kukkakorviksia

Neljäs osa ja luvassa neljät kukkakorvikset! Niin samankaltaiset, mutta kaikki silti niin erilaiset.

Lahjapankki 2023: 1: Enkelikranssi / 2: Kelloteline kierrättäen / 3: Pussukat omalla printillä 

Tein viime vuonna lahjoiksi soijavahakynttilöitä, joiden päälle lisäsin kukkakoristeita. Käytin siinä tätä silikonimuottia, joka on alkujaan leivontakoristeiden tekoon, mutta minulla se on nyt askartelukäytössä. Koska soijavahakukkaset onnistuivat niin hyvin, ajattelin että mikseipä sillä voisi tehdä myös fimokukkia!

Ks. kukkakoristeiset soijavahakynttilät

Fimo eli polymeerimassa sopi erittäin hyvin muottiin käytettäväksi. Sai tosi tasalaatuisia kukkia. Tein muotin avulla punaiset kukkaset valkoisella keskustalla (saajan lempiväri punainen) ja sitten tein hillitymmät valkoiset nappikorvikset pienemmistä kukkasista - ja sitten ihan pikkiriikkiset kukkaset yhdistin karkkeihin! Karkit menivät lahjaksi tyttöselle, joka oli vasta saanut korvakorureiät.

Valkoiset kukkaset liimasin suoraan nappikorvispohjiin (liimauspohja lähes yhtä iso mitä kukan halkaisija), mutta punasiin (ja ekassa kuvassa näkyviin korviksiin) lisäsin koukun (toinen pää taivutettu niin ei pääse luistamaan suorana pois, korumassailijat knows) ja taustalle pelkän fimopyörylän.

Koska oli erilaiset kukkaset ja erilaiset saajat, niin oli myös erilaiset paketoinnit.

Tein kartongista punaisille kukkasille pienen laatikon. Karkit menivät sifonkipussukkaan ja muun ostetun lahjan kylkeen. Nappikukkaset taas piirretyn taustapahvin kera isompaan laatikkoon*.

* Laatikko taiteltu lahjakassista, ks. joulukalenterin 16. luukku: Kierrätyspaketointia lahjakassaista

Ja pisteeksi kukkasen päällä: herkut violetit kukkaset tein lahjaksi itselleni!  Yhdistin nappikorviksiin isommat kukkaset. Nämä ovat ihanan hempeet.

Nyt kyllä saatto jäädä päälle himo tehdä enemmänkin fimokoruja. Edellisestä kerrasta on niin pitkä aika.

lauantai 6. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 3: Pussukat omalla printillä

Kolmas osa lahjapankkiin! Vähän tulee nyt nämä tälleen ripotellen, kun ei jaksa tehdä (eikä kukaan jaksa lukea) massiivista postausta, jossa olisi kaikki kerralla yhteen putkeen isona pläjäyksenä.

Lahjapankki 2023: Osa 1: Enkelikranssi / Osa 2: Kelloteline kierrättäen

Nyt esittelyvuorossa ovat nämä printtipussukat. Mielessä kyti tällainen printti, johon varmaan jostain sain idean, mutta nyt en millään enää muista mistä se tuli. Mieleen kuitenkin jäi ja halusin ehdottomasti kokeilla sen toteuttamista.

Ja toteutin sitten kerralla ihan kolmen kappaleen verran!

Tein siis printin näihin itse vapaalla kädellä.

Tein printin paksulla, jäykällä siveltimellä ja akryylimaalilla. Tekstiiliväri olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta se oli loppunut ja joskus tuntuu, että värin kirkkaus kestää paremmin akryylimaalissa. Akryylihän ei kyllä lähde kankaasta (vaikka ei kiinnitäkään silittämällä kuten tekstiiliväri kiinnitetään), ei sitten millään. Joskus haalistuu, joskus ei sitäkään. Joten etenkin tällaisessa ompeluksessa, jota ei muutenkaan alvariinsa pestä, akryylimaali sopii vallan hyvin.

Päällinen on ihan tavallista puuvillaa. Yksinään se oli liian lurpahkoa, joten tein pussukoihin vuoren. Valitsin myös vuoreksi mustavalkoista kangasta (vähän canvasta ohuempaa sisustuskangasta). Siinäkin on hauska geometrinen kuosi. 

Yksivärinen kangas olisi ollut liian tylsä valinta pussukkaan, joka päältä on kuitenkin vähän menevämpi.

Pisteeksi iin päälle lisäsin vetoketjuihin nahkasuikaleen vetimeksi. Se viimeistelee mielestäni tyylin.

Kaikki matskut ovat myös uusiokäytössä! Päällinen oli aikaisemmin vanhan rahin vuorikangas. Pussukan vuorikangas on puolestaan saatua kangasta, jotain jämää jostain verho-/verhoiluprojektista? Vetoketjut purettuja muista pussukoista, laukuista, repuista. Nahkasuikaleet jämäpaloista.

Nämä printit olivat erittäin hyvää harjoitusta siihen, että yleensä en voi sietää maalijälkeä, joka ei ole tasainen. Just tällaiset epämääräiset rannut ovat yleensä sietämättömiä! Mutta tässä tyylissä tämä on just hyvä. Ei sitä ihan läheltä passaa katsoa, mutta kauempaa näyttää hyvältä, vai mitä? 

torstai 4. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 2: Kelloteline kierrättäen

Itse tehtyjen joululahjojen esittely jatkuu. Lahjapankissa vuorossa kelloteline!

Lahjapankki 2023: Osa 1: Enkelikranssi

Annoin miehelle lahjaksi Casion rannekellon (mainittakoon, että ostin sen vielä vähän käytettynä!) ja koska hän oli muutaman kerran syksyn aikana pohtinut, että olisipa joku paikka mihin laittaa rannekellot niin minä päätin toteuttaa sen ajatuksen vielä kellon lisäksi!

Ja tietenkin täysin kierrätysmatskuista.

DIY: Kelloteline kierrättäen

Kokosin telineen pahviputkesta, kannettomasta muovirasiasta ja hiekasta. Niistä syntyi telineen runko.

Toisin sanoen, halkasin ensin pahviputken kahteen osaan ja koversin toisen pään loivaksi, jotta vaakaan tuleva putki lepää varren päällä keskellä. Tein muovirasian pohjaan putken mentävän reiän ja leikkasin pahvista pohjan. Täytin rasian hiekalla (painoksi, jotta teline on tukeva) ja tilkitsin rasian maalarinteipin avulla umpeen. 

Päällystin rasian ensin ilmakuivumalla massalla (Fimo air), mutta pinta jäi vähän turhan lohkeilevaksi, joten maalasin sen vielä soodamaalilla. Se tasoitti pinnan ja myös kirkasti valkoista pohjaväriä.

Päällystin sekä putken että varren korkkikankaalla ja sitten vain puuliimalla liimasin putket vastakkain. Vähän jäi tuo putkien liitoskohta irvistämään, mutta ei se livenä hirveästi erotu. 

Telineestä tuli todella tukeva! Mietin kovasti etukäteen sitä, että kippaako teline, mutta niinkin tavallinen asia kuin hiekka pelasti. Pysyy täydellisesti pystyssä.


Tästä tuli kyllä tosi hyvä! Lähdin toteuttamaan vähän ajatuksella, että onistuu, jos onnistuu. Mutta onnistuhan se! Ja täysin kierrättäen. Vain korkkimateriaali on käyttämätöntä jämäpalaa muusta projektista, mutta hyvin olisi voinut käyttää jotain kangastilkkua. Itse valitsin korkin, koska se miellytti jotenkin silmää eniten ja ajattelin, että siitä on myös helpompi pyyhkiä tarvittaessa pölyt.

Ja mahtuu monta kelloa rinnakkain. Ja mieskin tykkäsi lahjasta. Lahja, jota ei osannut toivoa eikä arvata. 

keskiviikko 3. tammikuuta 2024

Lahjapankki osa 1: Enkelikranssi

Lahjapankki vuosimallia 2023!

Joulukalenteri ja -käsityöt vievät sen verran blogikiintiön täyteen, että nyt sitten vasta tammikuussa itse tehtyjen joululahjojen esittelykierros. Vähän tylsää katsoa tammikuussa joululahjoja, mutta tällä mennään.

Esittelyssä ensimmäisenä vuorossa enkelikranssi!

Tein tämän enkelikranssin äidille. Äidillä on paljon jouluenkelikoristeista (ja pari pöytätasolla pidettävää enkeliä olen hänelle tehnytkin, viimeksi joululahjana 2020, ks. postaus tästä).

Nyt jatkoin samalla teemalla, mutta ripustettavassa muodossa. Siirsin simppelin enkeli-idean - ja ei yhden vaan kahden enkelin - renkaan keskelle kranssintapaiseksi koristeeksi.

DIY: Enkelikranssi

Pikaohje! 

Kiinnitin eka langoilla puutikun kranssin alareunaan. Leikkasin ylimääräisen pituuden pois. Tein makrameelangasta nippuja helmat ja hiuksiksi. Solmin puuvillalangan toisen nipun keskikohdasta, vein langan helmen läpi ja toisen nipun ympärille. Lisäsin väliin alle käsinarun (päihin solmut) ja vedin päästä langan kranssirenkaan yläreunaan ja toisen työn läpi puutikun kautta kranssirenkaan alareunaan. Lopuksi liimasin taakse paksusta huovasta siivet ja kampasin mekon ja hiukset auki sekä tasasin saksilla lankojen pituudet.

Tuo puutikku on kuin keinu tai joku muu taso, jonka päällä enkelit istuvat toisiinsa nojaten. Siipipari on muuten enkeleillä yhteinen. Meni jotenkin sekavaksi, jos kummallakin olisi ollut omat siivet.

Tarkkasilmäinen huomaa, että toinen puuhelmi on toista suurempi. Siinä vähän symboloi sitä, että ehkä siinä on äiti ja tytär. Muuten tein enkeleistä silti samankokoiset. 

Mielestäni tästä tuli kaunis. Yksinkertainen ja harmoninen.

Ja eikä yhtään liian jouluinen, ehkä enemmänkin kokonaisuudeltaan osaltaan vähän talvinen? Tätä voi hyvin pitää esillä muutenkin kuin jouluna.