sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Kahdesta yksi - tuplakassi!

Tämä tässä on tuplakassi!

Näyttää ihan tavalliselta kassilta, mutta tässä on hyvä kierrätysjippo joka voi vastata ongelmaan: mitä teen ylimääräisille mainoskangaskasseille? Niitä kun on monessa kodissa helposti ylimääräisiä. 

Eli käytännössä otetaan kaksi samankokoista kassia - minulla tässä oli kaksi oikein kivaa tällaista neutraalia kassia. Paitsi. Että. Toisella puolella oli kissankorkuisesti ihan hirveän värinen yrityksen logo, sellainen kuin olisi huomiotussista otettu väri. Silmään sattui, en tykännyt. Halunnut näitä käyttää lainkaan, mutta kun muuten hyviä. Niin, sitten tuli tämä idea..

..eli kaksi kassia yhteen rumat puolet ulospäin eli ikään kuin oikeat, uudet ulkopuolet, vastakkain ja ommellaan sivut ja pohja yhteen - voila, kahdesta kassista tulee yksi uusi kassi!

Ja mikä pointti tässä sitten oli? Lue alempaa, ymmärrät miksi.

Kaksi sisempää kantokahvaa kannattaa ratkoa pois, ne ovat nyt ylimääräisiä.

Itsehän tosin jouduin ratkomaan kaikki ja kohdistamaan kahvat uusiksi, olivatkin toisiinsa nähden ihan vinkkurallaan useita senttejä.

Ja se tärkein:

Kun kassit ovat niputettu, siinähän on neljä puolta päällekkäin eli sisälle jää kaksi ylimääräistä. Niiden väliin voi ommella liuskan tarranauhaa. joten saa sisälokeron, jättitaskun, kiinni. Voisi siihen vetoketjunkin kikkailla, mutta laiska ompelija pääsee helpommalla, kun valitsee tarranauhan.

Sitten vain kassi olalla heiluen..

Ai niin ja se pointti oli? Näin sain kaksi kassia käyttöön. Kaksi käyttämättä jäänyttä kassia yhdistettynä on aina parempi kuin ei käyttöä ollenkaan. Rumat logopuolet piilossa omilta ja muiden katseilta. Ja plussana vielä sisälle jäävä iso tasku! Tämä on muuten aika hyvä kauppakassi tai kirjastokassi - voi lajitella vähän sisältöä lokeroiden mukaan.

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Käsillä tekijän sydänkorvikset

Ohoi, se on ystävänpäivä! Tänään voi katsoa kaikkea vaikka ihan hetkisen vaaleanpunaisten linssien läpi. Jotain herttaista, jotain söpöä, jotain vaaleanpunaista - sitä on ainakin nämä sydänkorvikset!

Tein nämä ihan ystävänpäivää ajatellen, mutta aion kyllä pitää näitä muutenkin kuin vain yhtenä päivänä viikossa. Käytänhän myös muita tekemiäni sydänkorviksia kuten makramee-sydänkorviksia ihan ympäri vuoden.

Käytin näihin Fimo-polymeerimassaa (ja toki samassa uunissa kovetin myös muuta, enhän toki lämmittänyt pakkasella uunia ihan vaan kuuden pikkuruisen sydämen takia. Mutta palataan niihin muihin juttuihin joskus myöhemmin. Ehkä, jos niistä jotain valmista joskus tulee.)

Vaikka nämä ovat aika tavalliset, ei mitään ideana erikoisempaa niin olen näistä tosi ylpeä, koska sain tehtyä suht tasalaatuisia sydämiä ILMAN MUOTTIA.

Vähän ensin tuskailin toteutusta, saanko tehtyä pieniä sydämiä ilman muottia? Pitääkö ostaa muotti ihan vain tätä varten? Muottisetti, josta käytän yhtä muottia tähän yhteen juttuun kerran? Ei tuntunut hyvältä hankinnalta, joten yritin ihan vain paperikaavan ja somien avulla muotoilla. Tein oikeastaan kaksitoista litteää sydäntä, asetin aina väriparin väliin korupiikin ja sitten pehmetin reunat yhteen. 

On niissä vähän kokoeroa ja runtua, mutta kädenjälki saa näkyä, ovathan en kirjaimellisesti käsin muotoiltuja. Ja pienet erot eivät haittaa, nämä kieppuvat sen verran korvissa, että ei sitä kukaan ehdi edes huomata. 

Hyvää ystävänpäivää kaikille käsityön ystäville!

Katso myös nämä ystävänpäivään liittyvät sydän-aiheiset käsityöt:

Virkattu polettisydän
Neulottu sydän nurjallaan -tiskiliina
Kirjailtu ja parsittu sydämillä (kaksi ideaa)
Sydänmakramee-mukinalusta
Virkatut pulleat sydänkorvakorut
Pienet kylmäpussit ("pipityynyt" tilkuista)
Oma sydänprintti hiusdonitsiin

torstai 1. helmikuuta 2024

Farkuista spiraalitekniikalla kori

Sehän ehti helmikuu! Tammikuu meni ohi vauhdilla. Oli vähän laiskanpuoleinen käsityökuukausi, mutta niin se usein vuoden alku on ainakin minulle kaiken joulukäsityön ja -lahjojen jälkeen. 

Mutta nyt tulee uutta ideaa ja kuitenkin kierrätyksen kautta!

Se on farkkukori. Kooltaan aika pieni, mutta vaikka ei ole suuri, on se sitäkin jämäkämpi. Tosi vahvat reunat, eivät mene kasaan, vaikka näyttävät siltä, että voisivat helposti luhistua. Pystyssä pysyvät!

Tämä kori oli valmiina jo toista viikkoa ja joka päivä ajattelin, että tänään postaan. Tänään laitan blogiin. Eikun tänään. No nyt vihdoin..! Vaan ei sitten kuitenkaan. Jokin häiritsi korissa. Jotain puuttui mutta mitä?

Kelataan vähän ensin taaksepäin.

Aloitin tämän korin teon siis aiemmin Taito Pohjois-Pohjanmaan korityöpajassa. Farkkujen (valitsin vain tummaa farkkua) lahkeista leikattiin suiroja ja suiroista tehtiin spiraalitekniikalla korin pohja. Ihan vain farkkusuiroa ja langalla (taisi olla pellavalankaa) pykäpistoja suiron ympärille. Yllättävän helppo tekniikka kun vauhtiin pääsi.

Kuitenkaan kori ei ennättänyt työpajassa valmiiksi asti. Loput reunoista jäivät kotitehtäväksi. Teinkin kotona suht sukkelaan reunat valmiiksi ja mietin, että tässäkö tämä. Vähän jäi valjuksi. Alkujaan olisin halunnut tehdä isomman korin, mutta sitten en jaksanutkaan ajatellen et pieni olisi voinut ehtiä pajassa ihan valmiiksi asti. Myös kapeammasta suikaleesta olisi tullut visuaalisesti omaan silmään sopivampi, mutta ajattelin et paksu suiro, nopeammin valmis (mikähän kiire sitä oli??). 

Aikani koria katselin ja meinasin jo purkaa koko makkaratekniikan, mutta sitten päätinkin lisätä siihen pienet kahvat! 

Lisäkappaleet reunoille ja voila, ilme muuttui täysin!

Nyt se on viimeistellymmän näköinen kaikessa rouheudessaan. Kahvat olivat vain puuttuva piste iin päälle. Joskus työ vähän odotuttaa valmiiksi tulemistaan. Nyt enää pitäisi päättää minne ja mihin käyttöön korin laitan. Käsityötarvikkeille? Eteiseen säläkoriksi? Kylppäriin kosmetiikalle?

Spiraalitekniikka on kyllä hyvä ja moneen sopiva. Sillähän voisi tehdä monenlaisia koreja ja miksei myös mattoja tai pöytätablettejakin. Vaihtaa vain materiaalin vaikkapa trikoovaatteista tai vanhoista lakanoista leikattuun kuteeseen. Lankana voi käyttää mitä vain vahvaa lankaa.