DIY: Mullanvaihtomatto

Viherkasvi-intoilu on saanut uuden ulottuvuuden: viherkasveihin liittyvät kierrätyskäsityöt!

Ks. kaikki viherkasveihin liittyvät käsityö- ja vinkkipostaukset tästä.

Nyt tein ruukunvaihtoon mullanvaihtomaton! Näin vastaavan valmistuotteen Instagramin reels-feedissä ja koko videon sisältö meni ihan ohi, kun vain katsoin, että mikä tuo matto on?!

Ja sittenhän minä tein itselleni sellaisen.

DIY: Mullanvaihtomatto

Tarvikkeet: kahta liukasta* materiaalia - tai yksin riittää, vaikkapa vain vahakangas. Kahdella tulee vähän tukevampi ja viimeistelympi. Lisäksi kanttinauhaa tai kangassuikaletta ja neppareita.

* Liukasta siksi, että multa on helppo pyyhkiä pois. Vedenkestävyys on plussaa muttei välttämätöntä.

Itse käytin tähän vanhaa, valkoista vahakangasjämää ja vanhaa suihkuverhoa (jep, hyvin voi kierrättää!). Kanttinauhan sijaan leikkasin puuvillakangasjämästä suikaletta ja yhdistin suikaleet päistä yhteen.

Ja miten mullanvaihtomatto ommellaan?

Se kävi helposti! Leikkaa kaksi isoa neliötä ja niputa neuloin tai klipsein ne nurjat puolet vastakkain. Ompele suoraan reunojen päälle kanttinauha. Lisää lopuksi nepparit kulmiin.

Ja sitten olinkin jo valmista.

Mullanvaihto-operaatio alkakoon! 

Eilen vaihdoin multia ja ruukkuja. Siihen menikin useampi tunti. Ennen olisi ärsyttänyt - koska lähinnä se multasotku, en kestä sitä! Mutta tämä mullanvaihtomatto vähensi ainakin 90 % sotkua! 

Kunnon reunat pitivät mullat sisällään. Siihen saattoi kipata vaikka koko kasvin multapaakkuineen! Kokokin oli hyvä, mahtui jopa multalaatikko (eli karkkilaatikko, johon teen kasvupohjan sekoituksen valmiiksi) mukaan.

Ja kun homma on ohi, voi yhden nepparikulman avata, kaataa mullat talteen, pyyhkiä rätillä ja taitella maton pois. Ei muuten vie paljoa tilaa taiteltuna!

Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisin voinut kantata maton myös jollain liukkaammalla kankaalla. Puuvillaan tarttuu kyllä, jos on yhtään kosteaa multaa. Mutta onneksi maton voi vaikka suihkussa suihkutella ja ripustaa sit puhtaana kuivumaan.

Ai, että tämä oli nerokas löytö. Inspiraatiosta toteutukseen, siihen ei kauaa mennyt. 

Suosittelen kaikille viherkasviharrastajille! Näppärä apuri ja sotkun estäjä.

DIY: Muotoiltu matkatyyny kierrättäen

Nyt tulee ehkä vähän erikoisempi postaus..

..mutta tämä voi kolahtaa jokaiselle, joka käyttää muotoiltua niskaa tukevaa tyynyä nukkuessaan. 

Olen käyttänyt muotoiltua tyynyä varmaan jo vuosikymmenen. En voi reissussa sietää mitään kahisevia ilmavia tyynyjä, saan niistä vain niskan jumiin ja seuraavaksi päiväksi migreenin. Joten olen jo vuosikausia kuljettanut aina, kun on ollut mahdollista omaa tyynyä mukana. Siitä on jo tullut vähän vitsi, minä ja tyynykassini. 

Ja nyt kun oli aika vaihtaa tyyny uuteen (aina välillä on ostettava uusi), päätin et kierrätän vanhan tyynyn kooltaan vähän pienemmäksi matkatyynyksi! Pienempi tyyny, helpompi kuljettaa mukana.

Tyynyhän on yhtä vaahtomuovimassaa, se on helppo leikata lyhyemmäksi. Vähän makoilin tyynyllä ja mittailin mikä on minimi, että pää pysyy tyynyllä. Kyllä siitä aika hyvän siivun pystyi ottamaan pois.

Tyynyn leikkaamisen jälkeen lyhensin myös suojakankaan ja sitten ompelin päädyn umpeen.

Ja matkatyynyllehän on tehtävä myös matkatyynyn kokoinen matkatyynynpäällinen!

Sopivasti pyykistä tuli puhki kulunut Marimekon tyynyliina. Se ihan repesi alaosasta! Koskaan ei ole käynyt näin, kyllä ei ole laadulla pilattuja.. Mutta kun ei tuosta normityynyliinaksi ollut, sai se kelvata matkatyynylle.

Leikkasin tyynynpäällisestä pitkät sivut auki ja tein taskullinen tyynyliinan poikkiteloin eli toiseen suuntaan mitä se oikeasti on. Kankaan Kaivo-kuviointi on nyt väärinpäin, mutta kankaan kääntämällä tyynyn vähiten kulunut osa eli tyynyn takapuoli pääsi vielä käyttöön. 

Ja eikä siinä vielä kaikki! Kun kerrankin istuin ompelukoneen ääreen (sitä ei paljoa kuluneena vuonna ole tapahtunut), ompelin tyynylle vielä mittojen mukaan sopivan suoja- ja kantokassin.

Tein kassin vedenkestävästä ns. satikkakankaasta. Liukasta kuin mitä, mutta ilmaakin kevyempää. Tyyny sujahtaa just hyvin kassiin ja tyynyn päällekin mahtuu vielä jotain, jos olalla kassia kantaa. Ja jos reissussa olisi niin suojakassi toimii myös hyvänä varakassina. 

Olen ihan innoissani tästä matkatyynystä. Ei sillä, että tässä olisi pitkiin aikoihin mitään reissattu tai matkustusta muutenkaan aloittamassa, mutta jo yhden yön reissuissa tämä alentaa sitä stressiä, että pelkää nukkuvansa huonosti ja saavansa ennen kotiinpääsyä hirveän niskajumin ja migreenin huonosta tyynystä. Plus matkatyyny vähentää myös sitä stressiä, että enää ei tarvitse pelätä oman tyynyn unohtamista! Joskus ajatellut, että kamala, jos unohtaisi tyynyn johonkin hotelliin tai junan hattuhyllylle. Milläs sitä sitten kotona nukuttaisiin? Nyt on tuokin uhka deletoitu.

Yksi pieni, helppo homma ja sain vanhalle tyynylle uuden tarkoituksen ja samalla vanhan tyynyliinan vielä käyttöön. Käsiin jäi vain tilkkupala ja tyynyn pois leikattu kappale. Sekin varmasti joskus jonkun käytön löytää.

Vinkki! Sama idea toimii myös tavallisille tyynyille! Voit hyvin pienentää tyynyn ja kierrättää koristetyynyn sisustyynyksi. Toinen vaihtoehto on käyttää tyynyn sisus missä vain missä tarvitset vanutäytettä kuten vaikkapa pehmoleluissa.

Pitihän sitä myös testata: sohvalla pienet iltapäiväpäikyt.

Hyvin toimi, vaikka oli jo littaan nukuttu tyyny, silti satakertaa parempi kuin moni mössötyyny. Jos kierähtää, kyllähän se leveys loppuu ja pää tippuu tyynyltä, mutta maksan sen hinnan siitä, että saan helpommin kooltaan pienemmän tyynyn reissuun kuin reissuun mukaan. Tämä on niin näppärän kokoinen, että menee isompaan laukkuun tai vetolaukkuunkin, jos ei ole hirveästi muuta pakattavaa. 

Kuvassa myös vanha viilentävä naamio! Käytössä edelleen! Ks. postaus: DIY rentouttava silmänaamio

Kirppislöytö: ennen & jälkeen

Kävin pitkästä aikaa kirpparilla. Etsin paria tiettyä juttua, mutta kuten arvata saattaa, eihän niitä silloin löydä, kun etsimällä etsii.. Mutta löysin jotain muuta! Ihan odottamatta, hetkessä iski muodonmuutoksesta inspiraatio ja ajatus: tämän minä ostan!

Sisustuspuolelta löysin tällaisen laakean kulhon. Eikö olekin ruma! Siis niin ruma, että tästä saa jotain tosi hienoa. Näin sen heti mielessäni: päälle maalia ja kammottava printti piiloon!

Hintakin vain huokeat 1,5 euroa, joten tartuin tuumasta toimeen.

Hassua, että kulhossa oli vielä alkuperäinen hintalappu. Noin viidellä dollarilla on ostettu. Onkohan tämä ollut tuliainen vai matkamuisto? Oli kumpaa vain, ei kovin tykätty ilmeisesti.

Joskus tällaisissa etenkin selkeästi ulkomailta tuoduista tavaroista olisi hauska tietää niiden tarina! 

Kulhon tie Suomeen jää mysteeriksi, mutta sen tarina jatkuu nyt muodonmuutoksen myötä!

Ensin kostealla rätillä pesin kulhon ja sitten vedin alle valkoista akryylimaalia printin peitoksi.

Valkoisen jälkeen maalasin sisäpuolen vähän violettiin taittavalla pinkillä. Oli haastavaa sekoittaa just oikea sävy, mutta mielestäni onnistuin aika hyvin siinä missä sävyssä kulhon näin.

Maalasin vain sisäpuolen, jotta tuo alkuperäinen pinta näkyy kulhon reunoilla. Se tuo pehmeyttä ja luonnollisuutta kontrastiksi maalipintaan. 

Ja huomaatko? Reunassa kulkee ihan ohut kultamaalireunus! Se on hyvin hillitty, mutta viimeistelee kivasti.

Kulho mätsää niin hyvin senkin päälle ja istuu kivasti taustalla lepäävän taulun väreihin. Se on myös itse maalattu, ja myös vanhan pinnan päälle! Pelastin taulun roskiksesta ja tein siitä ihan uuden.

Ks. postaus roskistaulusta tästä.

Tuo kukkaruukku herättää monesti kiinnostuksen - se ei ole teline, siinä on vain kukkaruukun ja sen lautasen alla toinen kukkaruukku nurin käännettynä. Hyvä kikka nostaa kukkaa tasolta ylemmäs!

Tykkään tästä tosi paljon! Jotenkin niin utuinen, pehmeä ja ihan kuin kuiskuttelisi herkullisessa pastellivärissään: kohta kevät on täällä, ihan kohta.

Se tuo kennopallo se jatkaa pyörimistään. Jouluna tuli tehtyä muitakin kennokoristeita (ks. postaus), mutta tämä on ihan ympärivuotinen kennopallo, on saanut jäädä esille joulun jälkeenkin. Se on lumipallo, joka ei sula koskana. Tai näköjään mene  edes rikki. Vaikka kohtelisi vähän kaltoinkin, ehjänä on pysynyt since 2015! Ks. postaus ja linkki Youtube-videoon.

Inspiraatiorikasta viikonloppua! 

Zero waste: Palasaippuasta nestesaippuaa

Oisko vuoden eka täysin zero waste -postauksen aika? No ois - ja kertauksen vuoksi oppia ikä kaikki: otetaan postaus miten teet itse DIY-nestesaippuaa zero waste -henkeen eli kuinka teet palasaippuasta nestesaippuaa!

Pikapostasin samasta hommasta jo viime vuonna (linkki alla), mutta välillä on hyvä ottaa uusinta ja kerrata. Eli tässä teille muistutukseksi ja nostoksi miten se homma toimii.

Tämä ohje toimii kaikille jämäpalasaippuoille. Saippuoille, joita ei tullut käytettyä. Saaduille mainossaippuoille tai näytepaloille. Unohtuneille saippuoille. Ihan mille vain paloille ja jämille!

Ks. Palasaippuat-postaus

Zero waste: Palasaippuasta nestesaippuaa

Tarvitset: Pulloja, raastimen, ison kulhon, vedenkeittimen, suppilon.

Aikaa ei tähän mene kauaa - tai riippuu teetkö yhden pullollisen vai ämpärillisen. Itse tein nyt noin kahden litran satsin ja aikaa ei mennyt varmaan puolta tuntia, jos välissä saippuan jäähdyttelyä ei lasketa.

Ohjeessa on vain kaksi vaihetta - on helppoa!

Vaihe yksi:

Raasta saippua kulhoon. Voit myös pilkkoa veitsellä, mutta raastin on parempi. Suuri raaste on kooltaan hyvä. Keitä vettä ja kaada kiehuva vesi saippuaraasteen päälle. 1:2 on hyvä suhde, eli vettä tuplat.

Eli jos raastetta on 2 dl, lisää vettä 4 dl. Mitat ovat suuntaa antavia, se ei ole niin justiinsa. Jos tykkäät lirummasta saippuasta kuten minä (kyllä ne kädet putsaantuu vähemmälläkin saippuamäärällä), lisää vettä enemmän. Jos teet ison satsin, voit tehdä jymäkämpää isoihin pulloihin kuten minä ja lisätä vettä sitten lennosta, kun laitat saippuapulloon täydennystä tästä isosta pullosta.

Vaihe kaksi:

Kun raaste on liuennut nesteeseen (vähän voi muuten lusikalla huljutella ja liikkeellä nopeuttaa sulamista, mutta älä kovin vatkaa ettei ihan vaahtoa), kaada suppilolla pulloon. Kannattaa tehdä kaataminen rauhassa, muuten saippua vaan vaahtoutuu pulloon (tämän takia myös kirkkaat säilytyspullot ovat parhaimpia, kun kaataessa näet missä rajassa vaahto on).

Valmista! 

Lasiseen pulloon voi saippuan laittaa melko kuumanakin, muoviseen voi olla hyvä vähän odotella jäähtymistä (ja jos nyt teit niin jymäkkää, että saippua sattuu ihan jähmettymään jäähtyessään niin sen voi kuulemma sauvasekottimella surrauttaa sekaisin, mutta minun ei ole sitä tarvinnut koskaan tehdä).

Tuossa on kaksi kaupan pumppupulloa, olen niistä vain etiketit revinnyt pois. Ne voi aina uudelleen täyttää! Muut täyttöpullot ovat mitä sattuu pestyjä shampoo- ja etikkapulloja. Tyhjentyessään laitan aina syrjään uutta saippuasatsia odottelemaan. Samoja voi käyttää monta kertaa aina vain uudelleen! Täydellisen zero waste.

Hassua kuinka tuosta toisesta litrasta tuli ihan tosi tummaa. Se oli puoliksi mustasta saippuasta. Näyttää kun olisi tervaa pullossa. Ei ehkä kehtaa pitää pumppupullossa, jos käy vieraita.. vai voisko ruskea kuravesisaippua olla uusi musta ja uusi hittijuttu? Eikö? Ai no ei sitten.

Oletko tehnyt tällä tavoin jämäpalasaippuoista nestemäistä saippuaa? Tai aiotko kenties kokeilla?

DIY: Superhelpot korvisrenkaat makrameella

Oho, helmikuun loppumetrejä viedään jo.

Tuntuu ettei ole ollut tämä kuukausi käsityöystävällinen. On ollut vähän jähmeää käsillä tekemisen aikaa, ei ole oikein mikään inspiroinut ja blogikin on ollut sitä myötä hiljaisempi. 

Mutta nyt iski pikainspis! Tein korvakorut (kappas, mitkäs muutkaan). Makrameella - näköjään jo toiset makrameekorviset kuukauteen (alla linkki)! Että jos ei muuta tullut tehtyä niin ainakin kahdet makrameekorvikset.

Ks. Makrameella sydänkorvakorut

DIY: Superhelpot korvisrenkaat makrameella

Tarvikkeet: Vahattua nyöriä tai muuta paksuhkoa ja muotonsa pitävää lankaa/narau, korvakorurenkaat ja koukut, tarvittaessa välirenkaat väliin, pihdit, pikaliimaa, pari klipsiä.

Aloite tekemällä leivonpääsolmu renkaaseen niin, että toinen pää jää ihan lyhyeksi. Sitten tee pitemmällä langalla yksinään vaakaan leivonpääsolmua, eli..

..eka lanka renkaan ali (tai yli, riippuen aloititko leivonpääsolmun ns. nurin vai oikeinpäin) silmusolmu ja jätä lanka löysälle eli jää tuo lenkki tuohon. Kiristä ja tee sama toisinpäin! Eli jos eka meni ali niin seuraavana renkaan yläkautta. Nyt ei jätätä lenkkiä vaan kiristetään.

Tein kumpaankin renkaaseen kaksitoista lenkkiä. Sitten liimasin päät paikoilleen ns. korviksen nurjalle solmun viereen. Klipsit litistivät hyvin paikoilleen. Kun olivat liimautuneet, leikkasin ylimääräiset pituudet pois.

Sitten lopuksi korvakorujoukkujen kiinnitys. Ihan superhelppoa!

Idea ja inspiraatio korviksiin tuli tästä Macmare jewellery -kirjasta. Kirjassa on 20 helppoa makrameekorua ja idea tuli nahkanyöristä tehdystä kaulakorusta. Ihan näppärä kirja, suosittelen! 

Tuo kaulakoru ollut itsessään tyyliäni, mutta ihastuin tuohon malliin, joten tein oitis siitä korvakoruversiot - ja mustana tietenkin. Vaikka on mustat, ovat korvikset silti kevyet, ilmavat ja sirot.

Näen näissä jotenkin auringon - olkoonkin sitten musta sellainen. Ehkä se on se tämä lähestyvä kevät ja päivänvalon lisääntynyt määrä mikä puhuttelee. Vai ovatko nämä sittenkin kukat? Pitsinen piparkakkureuna on kyllä aika hurmaava kukkasenakin.

Ks. myös nämä yhden solmun superhelpot korvisrenkaat makrameella!

Negatiiveista punottu kori

Vanhat negatiivit - ah, kuka muistaa ysärin ja vielä 2000-luvun alusta ajan ennen digikameroita, kun aina kuvien kehittämisen mukana tuli kuvat myös negatiiveina?

Siitäpä muista sitten poiki tämä postaus: negatiiveista punottu kori!

Kuinka monet siivoukset ovat nämä negatiivit selvinneet.. 

Alkujaanhan ne tietenkin säilytettiin, mutta 2010-luvun edetessä, kun aloitin kierrätyskäsityöhommailut, siirsin nämä askartelumateriaaliksi. Jokin ihan tosi briljantti idea näille oli, mutta en enää muista mikä! Ehkä se valaisin, ainakin niitä ovat ihmiset tehneet negatiiveista jos minkälaisia. 

Itsekin mietin ensin lampunvarjostimen tekoa, mutta negatiivien ruskea väri häiritsi jo ajatuksena niin paljon, että ei sitä. Instagramista sain sitten vinkin ja inspiraation: entäpä, jos negatiiveja punoisi paperisuikaleiden tapaan?

Ensimmäinen testi!

Kun negatiiviet ovat niin lyhyitä, ne piti jotenkin yhdistää. Kokeilin ensin ihan vaan teippiä. Teippasin ja punoin. Noh, ei siitä järin järeä tullut, ihan löperö. Ja vaikka oli kirkasta teippiä, näkyy ne aika rumasti..

Toinen yritys!

Otin lankaa ja pienen virkkuukoukun - negatiivien reunathan ovat kuin virkkaamisen tehdyt! Laitoin kaksi negatiivia päällekkäin - tuli vahvuutta ja tummuutta - ja jatkoin pituuttakin lähes saumattomasti, kun asetti päät vähän limittäin.

Virkkailin pötköjä ja sitten punoin. Tein tuollaisen matalan korin, reuna on yksi päistään yhdistetty suikale. Klipsit olivat hyvänä apuna, litistivät reunat napakasti.

Lopuksi päät piti jotenkin kiinnittää ja reuna viimeistellä - päätin tehdä senkin virkaten!

Paksu, terävä neula teki pari reikää per negatiivi (jossa ei virkattua reunaa valmiina, josta virkata uudelleen), vähän näyttää haparoivalta laidan sisäpuolelta, mutta ainakin reunasta tuli napakka.

Kaksinkertaiset suikaleet olivat kyllä hyvä veto. Se myös häivytti negatiivien ruskeaa sävyä. Kori näyttää paikoin nyt jopa mustalta. 

Ja yllättävän jämäkkä tästä myös tuli - tai tietenkin tuli, onhan siinä punottuna neljä negatiivia päällekkäin.

Mietin pitäisikö tälle matalalle piensäläkorille tehdä myös toinen, syvempi kori? 

Materiaalihan vielä olisi, laskin, että saisin ainakin yhden syvemmän ja isomman ja toisen matalamman. Tähän matalaan taisi mennä 32 negatiivia. Vähän jään vielä makustelemaan ennen kuin alan tuumasta toimeen. Ei se ihan kovin sukkelaa ollut tämän valmistaminen, vaikka suht nopeastihan sitä virkkasi, kun oli vain kiinteitä silmukoita, eikä niitä edes tarvinnut laskea, sen kun virkkasi valmiisiin reikiin!

Negatiiveista punottu kori - mitä luulet, oliko hitti vai huti?

Ps! Tai jos sinulla on joku muu hauska idea mihin kierrättää loput negatiivit niin kommenttikenttä on vapaa, kuulen innolla, jos on jotain out of the box -ideoita! :)

Makrameella sydänkorvikset ( + ohje)

Ystävänpäivän lähestyessä teki mieli solmia makrameella jotain sydämellistä. Koska mukinalunen on jo tehty sydämen muodossa, päätin kokeilla makrameella jotain paljon pienempää: makrameekorvikset!

Ks. makramee-mukinalusen ohje

Näistä tuli supersöpöt! Ensin ajattelin, että ei tästä kyllä nyt tullut yhtään mitään, mutta uudella yrityksellä ja yön yli nukkuneena sainkin näistä mieleiset. Joskus näinkin pieni työ kuin mikromakramee ottaa aikansa valmistuakseen. Mihinkäs tässä kiirekään, kyllä aina käsityö yhden yön jaksaa odotella.

Ja sitten se ohje! Nämä on tosi helppo tehdä!

OHJE: Makrameella sydänkorvikset

Tarvikkeet: Puuvillalankaa, hakaneula, terävät sakset, paksu ja terävä neula, mittanauha, korvistarvikkeet, pihdit, pala nahkaa.

Lisäksi hiukan liimaa (käytin puuliimaa, se on tarpeeksi vahvaa ja nopeasti kuivuvaa) ja pala teippiä.

OHJE:

1. Leikkaa yhteen korvikseen 6 kpl 35 cm lankoja 6 kpl. Tällä pituudella langoissa on solmimisvaraa juuri tarpeeksi, mutta ei mene silti ihan turhaa pituutta roskiin. 

Tee kahdella langalla leivonpääsolmu suoraan hakaneulan avoimeen osaan. Kiinnitä neula työskentelyalustaan, vaikkapa silityslautaan.

2. Ota kolmas lanka ja aseta sen keski osa kahden vasemman puoleisen langan päälle. Teippaa lanka alustaan. Lisätty lanka on tukilanka. Solmi sen alle jäävällä kahdella langalla kohosolmut.

3. Kuvassa solmut tehty. Tukilangan oikeanpuoleinen langanpää jää työn keskelle.

4. Tee sama oikeanpuoleisille langoille.

5. Tee keskelle kohosolmu, oikeanpuoleinen lisätty lanka jatkaa tukilankana eli solmu tehdään vasemmanpuoleisella tukilangalla.

6.-7. Lisää viides lanka leivonpääsolmulla lankaan, jotka laitimmaisena vasemmalla. Tee puolittaiset kohosolmut leivonpääsolmun laidoille kuvan tapaan. Kuljeta lanka tukilangan juureen.

8.-9. Tee sama oikealle laidalle. Vikassa kuvassa vaihe valmiina.

10.-11. Jätä työn kummastakin reunasta kaksi lankaa nyt syrjään. Ota vasemmasta laidasta neljä lankaa. Laitimmainen on tukilanka. Tee alle jäävillä langoilla kohosolmut. 11. kuvassa solmut valmiina.

12.-13. Tee sama oikealle puolelle ja yhdistä kerros tekemällä vielä keskelle kohosolmu. Tukilankana jatkaa oikeanpuoleinen lanka kuten kuvassa 5.

14.-15. Toista sama mitä edellä, mutta jätä syrjään vain laitimmaiset langat. Eli solminta viidellä langalla.

16.-17. Toista sama mitä edellä, mutta nyt kaikilla langoilla.

Sydän on kokonainen, solmintavaihe on valmis!

Jos sydämesi näyttää vähän litistyneeltä, don't worry - voit solmin vähän venyttää ja muotoilla sydäntä!

Sitten ohje kuinka muutat sydänmakrameen korvakoruksi!

Ensin irrota sydän hakaneulasta ja pätki kaikki langat. Laita taakse puuliimaa ja paina langanpäät nurjalle. Puuliiman kuivumista ei tarvitse odotella, voit jatkaa suoraan taustan lisäämiseen.

Lisää liimaa nurjalle ja paina sydän nahkapalan harjatulle puolelle. Painele ja purista sydäntä nahkaa vasten, kunnes liima on vähän kuivunut. Leikkaa taustastaan. Viistota nahkapalan reunat niin nahka ei kurki reunoistaan.

Nyt pitää pistää sydämeen tarkoituksella! 

Paina terävällä neulalla sydämen läpi reikä. Ujuta välirengas reikään ja siihen mieleinen korvakorukoukku. Itse käytin rengallista nappikorvakorua, mutta hyvin voisi käyttää tavallistakin korvakorukoukkua.

Katso lopuksi, että sydän roikkuu välirenkaassa vapaasti. Voit halutessasi vähän litistää rengasta ovaalimpaan muotoon, se usein antaa vähän enemmän tilaa korulle ilman, että koru silti villisti alkaa pyörimään välirenkaassa. Se myös auttaa joskus siinä, että voi valita yhtä halkaisijamittaa pienemmän välirenkaan.

Sitten onkin valmista! Tee samaan tapaan toinen korvis. 

Kun liimaat toista sydäntä nahkataustaansa, voit siinä vielä vähän muotoilla (kun sydän on sopivasti liimasta kostunut) sydäntä, jotta olisivat mahdollisimman samanmuotoiset ja kokoiset. 

Supersöpöt eikö? Pienet, kevyet - kaikkiaan aivan valloittavan söpöset, ei siitä muuhun pääse.

Ja jos virkkaus on enemmän sinun juttusi, katso myös:
Virkatut sydänkorvakorut (+ ohje)