In memoriam Cora 2006-2023
Tuli päivistä viimeisin. Eilen oli elämäni raskain päätös sanoa hyvästit.
Viimeinen halaus, viimeinen katse silmiin, viimeinen silitys. Hyvästi ystäväni.
Meillä on ollut pitkä yhteinen tie. Paljon pitempi mitä monella muulla ja olen siitä hyvin kiitollinen. Cora oli minulla koko aikuisikäni emmekä koko tänä aikana olleet kertaakaan enempää kuin kuutta päivää pitempään erossa. Nyt lopullinen ero tuntuu täysin musertavalta. Kuka edes olen ilman koiraa? Voin vain lohduttautua sillä, että Coralla oli hyvä elämä. 17 vuotta ja yksi viikko. Ja loppuun asti oli niin pirteä ja reipas oma itsensä, vaikka vanhuus toikin mukanaan kaikenlaisia vaivoja. Mukauduttiin seniorikoiran elämään ja yritettiin tehdä siitä mahdollisimman hyvä, elämäniloa kun oli niin paljon. Viimeiset hetket vietettiin kiinteästi yhdessä kaikkea hyvää vaalien, vaikka se teki todella kipeää.
Nyt jäljellä on vain rintaa rutistava suuri ikävä. Oli oikea päätös päästää pois, vaikka nyt koti on niin hiljainen ja iloton. Luulen koko ajan kuulevani pienet tassut lattiaa vasten. Kohta Cora tulee nurkan takaa Ikean rottaa heiluttaen ja kysyen: leikitäänkö? Mutta ei hän enää tule.
Mielessä soi Laura Närhen Annan sut pois -laulun sanat, vaikka ne eivät kerrokaan ihmisen parhaan ystävän menettämisestä, osuu ne näihin luopumisen tunteisiin nyt kovin hyvin.
"Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu
Sä annat mut pois
Sä päästät mut pois
Kaikkeen tottuu
Hymyillään vaan
Ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa"
Kiitos Cora kaikesta pyyteettömästä rakkaudesta ja kaikista nauruista. Toivottavasti koirien taivaassa on paljon raejuustoa, pehmoleluja ja lämpimiä vilttejä, joihin käpertyä. Vielä näemme jossain, ihan varmasti.
Loppuvuodesta tuli entistä raskaampi.
<3
VastaaPoista<3
Poista- Surun on saatava tulla ja olla hiljaa ja hiljaa muuttua muistoiksi omaan tahtiinsa kyynelten, haikeuden, kaihon, kaipauksen, ikävän, murhemielen ja rakkauden polkuja. Hyvästelimme rakkaan Hillamme 1,5 vuotta sitten🤍
VastaaPoistaKauniit ja lohduttavat sanat, kiitos <3
PoistaHei! Olen jo pidemmän aikaa lukenut postauksiasi ja ihaillut käsityötaitojasi, kuinka taitavasti tuunailet ja teet uutta. Postaukset Corasta ovat myös olleet mukavia, itsellä ei ole mahdollisuutta ottaa lemmikkejä, niin mukava lukea koirien ja kissojen elämää muiden blogeista. Hassusti voi tuntea kiintymystä vieraaseenkin eläimeen. Hetki sitten ajattelin, että mitähän Coralle kuuluu, kun ei ole postauksissa hetkeen ollut. Lämmin osanotto perheenjäsenen menetyksestä!
VastaaPoistaT: Mia
Kiitos Mia sanoistasi. Ihana kuulla, että Cora on näin jättänyt tykätyn jäljen myös blogissa <3
PoistaLämmin osanotto ja voimia!
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaVoimia ❤ Muutos on iso ja ikävä varmasti suuri. Cora oli onnekas koira, kun sai elää pitkän elämänsä hyvässä hoidossa rakastettuna karvakaverina.
VastaaPoistaKiitos <3 ikävä on suuri. Voi vain lohduttautua sillä, että oli hyvä ja pitkä elämä <3
PoistaLämmin osanotto ja voimia. Meillä lemmikin kuoltua meni varmaan vuosi, ennen kuin pystyin laittamaan ja pesemään sille kuuluneet tarvikkeet. Elämä kuitenkin jatkui ja edesmennyt lemmikki kulkee aina vähän mukana. Surutyö vaatii aikaa ja sille on annettava oma-aikansa. Koskaan se ei ehkä kokonaan lopu mutta helpottaa.
VastaaPoistaKiitos <3 niin surusta huolimatta elämän on jatkuttava. Ikävä ja muistot kulkevat mukana, vain aika parantaa, niin ainakin toivon.
PoistaCoralla on ollut hyvä ja pitkä elämä. Tuollaisia samoja ajatuksia oli mielessä kun keväällä jouduin sanomaan hyvästit kaksikin kertaa. Velipojat 15 v. lähtivät koska niin oli vain tehtävä. Isoja koiria ja heillä molemmilla oli erinäisiä vaivoja. Ikävä on vieläkin kun annan ajatusten kulkea nostalgisiin tunnelmiin. Piha on tyhjä mutta muistot jäivät. Minäkin toivon että vielä nähtäisiin. Liisa
VastaaPoistaKiitos sanoistasi <3 syli on täälläkin tyhjä, mutta onneksi ovat muistot ja valokuvat <3 vielä varmasti kohtaamme eläinrakkaat, sitten joskus.
Poista