DIY-korujen alkeet osa 2

DIY-korujen alkeet jatkuvat!

Toivepostauksen ykkösosassa oli välineitä, joilla tehdä koruja, nyt tulee jatko-osassa sitten niitä tarvikkeita ja osia, joista tehdä niitä koruja. Ks. osa 1 tästä.

Pyrin näissä "koruilijan ABC"-postauksissa vastamaan millä vermeillä pääsee korujen teossa alkuun. Mitä hankkia, mitä nyt aika varmasti tarvitsee ja mitä ei välttämättä tarvitse - riippuu niin täysin millaisia koruja tahdot tehdä. Helmikoruja? Metallikoruja? Makrameeta? Massakoruja? Vaihtoehtoja löytyy, mutta niin myös niitä korutarvikkeita. 

JOS kaikki pitäisi kiteyttää pähkinänkuoreen, sanoisin että tämän kuvan asiat tarvitset (ja ehkä et jotain näistäkään - edelleen riippuen millaisia koruja tahdot tehdä). Mutta itsellä nämä ovat ne tärkeimmät ja käytetyimmät välineet (niistä edellä mainistussa 1. osassa lisää) ja tarvikkeet eli jonkinlaista metallilankaa, ketjua, välirenkaita ja korvakorukoukkuja. Niistä se lähtee.

Puretaan kuitenkin korun osia vähän tarkemmin:
(Tarvikkeiden järjestys satunnainen.)

Helmet

Helmiä on monenlaisia mistä valita suosikkinsa. Niitä on eri koossa ja muodossa esimerkiksi kivestä, lasista, puusta ja muovista. 

Muutamia huomioita helmistä: 

Kivi- ja lasihelmet ovat korvissa painavimmat ainakin isoina helminä. Puu voi olla miellyttävä iholle. Puuhelmistä lakkapintaiset ovat kestävimmät. Muovihelmet ovat lähinnä akryylista ja niissä voi joskus pinta lähteä käytön myötä.

Lisäksi on shamballahelmiä eli ns. pave-helmiä (ei kuvassa). Ne ovat polymeerimassasta valmistettuja helmiä, johon on upotettu pieniä säihkyviä strasseja. Ne on aika hauskoja blingbling-koruiksi. Polymeerimassoista voi myös itse pyöritellä helmiä.

Ihan pienimpiä (lasi)helmiä sanotaan siemenhelmiksi. Niiden tyypillinen halkaisija on esim. 2 mm. Jos haluaa tehdä koruja, joissa käytetään paljonkin pieniä helmiä tai helmiä, joissa on tosi pieni reikä, suosittelen hankkimaan helmineulan. Usein helmineuloja saa setin muutamilla euroilla. Ne ovat kirjaimellisesti pitkiä, superohuita neuloja, joilla on helppo pujottaa pienimmätkin helmet esim. korulankaan. Muutenkin aina kannattaa kiinnittää huomiota helmiä ostaessa niiden reikään ja siihen, että sopiiko se toteutukseen, esim. mahtuuko tarvittava/käyttämäsi korupiikki sen läpi.

Korvakorukoukut ja -tapit

Jos tahtoo tehdä korviksia, jonkinlaiset koukut tai tapit ovat ehdottomat.  Toisaalta, koukku kuin koukku, mutta tässä muutamia erilaisia malleja, joilla hienosäätää korvakorujen mallia tai tyyliä. 

Muutamia huomioita erilaisista koukuista: 

1. Avokoukkumalli, muodoltaan sirppikoukku (pieni kieleke koukussa = sirppi), koko suht pieni.
2. Pieni avokoukku kierre- ja pallosomisteella, "peruskoukku".
3. Peruskoukku, ei muuta eroa kuin materiaali kirurginterästä*.
4. Lukittava koukku. Erittäin hyvä superkeveisiin koruihin, varmistaa tuulessakin korvassa pysymisen. Lukittavissa malleissa on myös vaihtoehtona saranalukollinen koukku, mutta siitä ei ole omaa kokemusta.
5+6. Eri väreistä malliksi musta ja kuparinsävyinen koukku. Kooltaan normaalia hiukan isompia.

13. Rengaskoukku.

* Jos on "herkät korvat", valitse silloin kirurginteräs- tai hopeakoukku ("hopeoitu" korumetalli ei tarkoita, että se olisi hopeaa). Allerginen voi kokeilla myös niobium-koukkuja (kemiallisesti reagoimattomasta metallista). Muulloin riittää, että koukun korumetalli on nikkelitön, lyijytön ja kadmiumvapaa. 

Muutamia huomioita erilaisista tapeista eli tappilukoista: 

7. Pieni tappi, jossa pallosomiste ja rengas riippuville korvakoruille.

8+10. Tasapohjainen tappi, jossa iso liimattava pohja. Toimii luonnollisesti isoille nappikorviksille. 

9. Tasapohjainen tappi, jossa pieni liimattava pohja pienikokoisille/keveille nappikorviksille.

11. Tasapohjainen tappi, jossa lisäksi alla silmukka/rengas.

12. Silmukallinen pohja, johon saa erilliseen etuosaan pujoteltua esim. helmirykelmän. (Onko mallille joku oma termi?)

Lisäksi tappivalikoimaan kuuluu kuppikantaiset ja kapussituastaiset tapit, rivolit ja erilaiset rengasversiot.. valikoimaa on!

Välirenkaat

Välirenkaat eli toiselta nimeltään liitosrenkaat (tai myös umpi- tai avorenkaat). Ne ovat avattavia renkaita, joilla liitetään osia toisiinsa. Valitse väri (kromi, "kulta", "kupari", ruusukulta, musta, antiikkihopea..) mätsääväksi korun muihin osiin sopivaksi. 

Alkuun pääsee, kun hankkii välirenkaita vaikkapa kahdessa eri koossa. Pieniä ja isoja. Isoja voi olla myös ohuempana ja paksumpana. Mitä paksumpi, sitä jytkympiä eivätkä väänny käytössä helposti auki kuten ohuet ja ns. pehmeämmät renkaat. Jos koru vaatii erityistä lujuutta liitoskohtaan niin silloin valitse tuplarengas, joka on kuin minikokoinen avaimenperänrengas. 

Suosittelen välirenkaissakin nikkelittömiä vaihtoehtoja kirurginteräksestä (= ruostumattomasta teräksestä).

Ks. ykkösosasta kuinka avaat ja suljet välirenkaat oikein.

Korupiikit

Piikkeihin voi pujottaa esim. helmiä tai ne voi ujuttaa massasta tehtävän korun sisään*, jolloin piikin lenkkiin voi laittaa vaikkapa koukun. Piikkien toinen pää käännetään lenkille (pyöreäpäisillä) pihdeillä. Yleisimmät korupiikkityypit ovat joko pienellä tapilla (ts. tasapäinen korupiikki), silmukalla tai jonkinlaisella koristeella. Tapit ovat yksittäisiin juttuihin, lenkilliset johonkin yhdistettävään eli linkeiksi koruun. Valitse korupiikki värin, pään ja pituuden mukaan. Pituusskaala voi olla 16 mm - 10 cm. Liian pitkiä voi myös lyhentää sivuleikkureilla.

* Vinkki massakoruihin: käännä pää u-lenkille massan sisään niin piikki pysyy varmasti sisällä!

Nyörit, vaijerit ja langat

Niputan kaikki yhteen: koruvaijerit, metalli-, jousto- ja kumilangat, nyörit ja muun sellaiset. Käyttö aina tarpeen mukaan esim. ranne- ja kaulakoruihin. Korulangat eli koruvaijerit jaetaan jäykkiin, joustaviin, taipuisiin ja joustamattomiin. Ne toimivat korun runkona ja päihin kiinnitetään yleisimmin lukko tai lenkki. 

Muutama pienen budjetin vinkki: 

- Monenlaisilla myös pujotukseen sopivilla nahka-, satiini- ja puuvilla nyöreillä voi korvata kaulaketjun.
- Ihan tavallista yleissiimaa voi käyttää korulankana. 
- Erilaiset ruostumattomasta teräksestä valmistetut metallilangat ovat hyödyllisiä. Paksummat, esim. 1-2 mm paksuiset metallilangat sopivat myös omien välirenkaiden valmistamiseen.
- Helmilanka sopii monenlaiseen helmipujotteluun. Satunnaisiin helmitöihin sopii myös karhunlanka, jonka vahvuus on miltei sama helmilangan kanssa ja joka on yhtälailla vahamaton ja venymätön.
- Vanhat ompelulankarullat ovat hyviä metallilankapätkien säilytykseen.

Linkit

Renkaat, jotka ovat umpinaisia eli eivät välirenkaiden tavoin avattavia, ovat nimeltään linkkejä. Ne voivat olla välirenkaan tavoin yhtä pieniä (ja koristeellisia) tai sitten siitä isompia. Isot renkaat, silmukat ja muut sopivat hyvin korvakorujen osiksi esim. makrameejuttuihin.

Vinkki! Pieniä, värillisiä linkkejä voi myös poimia talteen erilaisista käyttöesineistä. Esimerkiksi kynistä saa hyviä muovisia ja metallisia linkkejä. Myös poistettavista rintaliiveistä voi napsassa talteen pyöreät renkaat. 

Ketjut

Rannekoruihin, kaulakoruihin ja korvakoruihinkin voi tarvita kiinteitä ketjuja tai ketjun pieniä pätkiä. Ketjuja saa määrämittaisina tai metrihintaan. Hienosäätää voi koon ja ketjun muodon perusteella (mm. ankkuriketju, rolo, palloketju..). Jos ketju on ihoa vasten, satsaa materiaaliin (vähintään nikkelitön kirurginteräs) niin ketju ei allergiosi. Laadukas ketju ei tummene käytössä. 

Uusiokäytä vanhojen korujen ketjut kokonaisina tai pätkinä. Ketjut voi lyhentää joko sivuleikkureilla tai jos lenkit ovat tarpeeksi isot, ne voi myös avata pihdeillä, jolloin yksikään lenkki ei mene hukkaan. 

Lukot

Rannekoruihin ja kaulakoruihin tarvitsee lukkoja. Tässä muutamia erilaisia malliksi: 

1+5. Koristeellisia lukkoja, joissa vastakappale liukuu koristeosan sisään
2. "Spiraalilukko", joka kierretään auki (aika hidas ja hankala käyttää, mutta on varmaan makuasia)
3. Magneettilukko eli pallo, joka avautuu, kun vastakappaleita vedetään poispäin toisistaan.
4. Erilaisia rapulukkoja (omat suosikit!). Sanotaan myös papukaijalukoiksi.
6. Jousilukot ja pieniä vastakappaleita*

*Vastakappaleena voi käyttää myös välirengasta tai korulinkkiä.

Erilaiset päädyt ja välikappaleet

Muutamia malleja: 

1. Leveitä nauhanpäitä, lititstetään ja tarpeen mukaan liimataan nauhan tms päähän.
2. Kapeita nauhanpäitä, käyttö nyörin tai ohuen nauhan päähän.
3. Solmusuojia erilaisille korulangoille. Esim. lanka pujotetaan avattavan pallon välisestä reiästä ja solmitaan umpparille ja sen jälkeen pallon vastakkaisen puolet litistetään yhteen.
4. Päällys- ja välihelmiä, jotka voi puristaa korulangan tai -piikin päähän tai osien väliin.
5. Erilaisia kalotteja (vasen pystyrivi) ja helmihattuja (oikea pystyrivi). Kalotti toimii esim. nyörin tai tupsun koristeellisena kärjenä. Helmihattukin voi olla päätykappale tai vaikkapa helmien välissä. Helmihattu toimii myös hyvänä reiän pienentäjänä isossa helmessä, joka muuten huljuisi ohuessa korulangassa.

Sormukset

Sormukseen tarvitsee aina jonkinlaisen sormuspohjan. Tässä kolme erilaista sormuspohjaa: kiinnityslaatallinen, kapussupohjainen ja silmukallinen. Nämä kaikki ovat kooltaan säädettäviä pohjia. Kapussilla tarkoitetaan kohtaa, jossa on pienet reunat. Helmi/kapussi, laatta tai vaikkapa muovailtu massa kiinnittyy hyvin reunalliseen pohjaan.

+ Erilaiset hilppeet!

Hilppeiksi sanon satunnaisia korunosia. Näitä on kertynyt esimerkiksi purettavista koruista. Koruverkkokauppojen valikoimakin on laaja, mutta todellisia helmiä voi löytää kirpputoreilta. Euron korupussit kannattaa aina tsekata läpi, niissä voi olla vaikka ja mitä kun pihdeillä hajottaa korut paloiksi!

Huh, siinäpä koostetta joistakin yleisimmistä korun osista!

Ja arvatkaa mitä? Eikä siinä vielä kaikki! Jotta ei tullut ihan jumbojuttua, tulossa vielä osa 3: Ideoita helppoihin eri matskuista tehtäviin koruihin! 

DIY-korujen alkeet osa 1

Toivottiin ja nyt sitä tulee!

DIY-korujen alkeet. Aloittelijan ABC korujen tekimiseen. Kaikki mitä tarvitsee tietää korujen teosta (eli ei juurikaan paljon). Korujen konmaritus -postaus vilvoitti tämän aiheen. Ja nyt yritän vastata seuraaviin kysymyksiin: 

Miten pääset mahdollisimman vähin tarvikkein korunteon alkuun? Missä ei kannata nuukailla tai fuskata? Mitkä ovat "pakolliset" tarvikkeet ja välineet? 

Plus päälle vinkit korujen tekoon pienellä budjetilla! 

Tästä lähtee!

Osa 1 keskittyy ensin välineisiin. Jatko-osa keskittyy tarvikkeisiin eli korujen osiin ja muihin materiaaleihin, toisin sanoen niihin mistä itse koru rakentuu.

Mitä välineitä tarvitset, jotta pääset koruissa alkuun?  

1. Pihdit

Pihdit ovat tärkeimmät. Toki on monia koruja mitä voi valmistaa ilman pihtejä, mutta.. Pihdit ovat a ja o.

Suotta hankit kokonaista pihtisettiä. Alkuun pääsee kaksilla eri kokoisilla pihteillä, leikkurit lisäksi jos niikseen tulee. Omat ekat otin työkalupakista. Toiset ostin ruokakaupan remppaosastolla. Muutamalla eurolla saa hyvät pikkupihdit. Näillä neljällä minä koruilen:

1. Lattapihdit eli litteäkärkiset pihdit
Kapeakärkiset pihdit, joissa sisäpuoli on tasainen ja joilla saa hyvän otteen. Ns. tärkeimmät peruspihdit. Monissa "remppapihdeissä" voi olla isot uurteet sisäpuolella. Liian isot voivat haitata, jolloin pihdeillä ei saa kunnon otetta. (Ja jos haluat valmistaa hopeakoruja, satsaa silloin 100 % tasaisiin pihteihin. Hopea on sen verran pehmeää, että uurteista voi jäädä hopeaan jälkiä.)

2. Pienemmät lattapihdit 

Nämä hankin myöhemmin lisäksi, jotta saa paremman otteen pienemmistä osista. Mitä pienemmät pihdin kärjet, sitä parempi. Näissä on myös magneettiset kärjet eli osat eivät tipu heti, jos vähän ote heilahtaa. (Joskus tosin magneettisuus on joissakin tapauksissa myös haitaksi.)

3. Pyöröpihdit eli pyöreäkärkiset pihdit

Pyöreäpäisiä tarvitsee lähinnä sitten, kun taivuttaa osia eli vaikkapa metallilankaa tai korupiikkien päitä lenkeiksi. Alkuun pääsee myös vain kapeapäisillä lattapihdeillä.

4. Sivuleikkurit

Kun metalliosia tarvitsee katkaista, siihen tarvitsee pihtimäiset leikkurit. Älä käytä saksia, siinä menee vain terät piloille. (Ja jos haluat valmistaa hopeakoruja niin silloin satsaa suoraan kultasepänsaksiin sivuleikkurin sijaan.)

Ja kun pihdeistä on puhe niin kerrataas vielä korujen teon "sääntö nro 1" eli kuinka avata ja sulkea välirenkaat oikein:

Ota pihdeillä vastakkaisilta puolin kiinni ja vie lenkin päät poispäin toisistaan. Ei niin, että rengas suurenee ja renkaan päät erkanevat toisistaan vaan siten, että ne avautuvat limittäin vastakkaisiin suuntiin. Ja vain sen verran kuin tarvitsee. Usein ihan pieni lovi riittää. Helpommin sen renkaan sitten sulkee.

2. Koruilijan THE sormus

Tämä ei ole ehdoton hankinta, mutta suosittelen vahvasti. Sormus on nimeltään avolenkin avaaja ja siinä on neljä eri kokoista lovea. Sormus on mulle aika iso, joten yleensä pidän sitä peukalossa, koska siihen siinä on parhaiten hollilla.

Ja mitä avolenkin avaajalla tehdään? Se helpottaa pihtien kanssa työskentelyä. Kun on esimerkiksi useita osia ja useita välirenkaita, hommaa hidastaa se kaksien pihtien ees taas sompailu. Sormus sormeen ja voit avata ja sulkea lenkit vain yksillä pihdeillä. Snip, auki ja snip, kiinni. Niiiiiiiin helppoa.

Kustannus sormukselle on noin 2-3 euroa eli ei juuri mitään. Sormuksia saa korutarvikkeiden verkkokaupoista. Omani löysin helmikauppa.com:sta (ei maksettu mainos).

3. Sopivat liimat

Pihtien jälkeen tärkein kaveri korujen teossa on ollut minulla hyvä liima. Usein ihan superglue, merkillä ei väliä. Yhdellä hyvällä peruspikaliimalla pääsee jo pitkälle. Muutava vinkki liimaamiseen:

1. Mitä materiaalia liimataan mille materiaalille? Joihinkin tarvitsee elastisuutta mukaan. Esim. kaksi kovaa pintaa napsahtaa helposti irti toisistaan. Silloin vaihtoehtona on käyttää ns. joustavampaa pikaliimaa. Joissakin tapauksissa toiset luottaa epoksiin, toiset taas kontaktiliimaan. Yksi jippo myös auttaa kovien pintojen yhteen liimaamisessa: liimaa väliin jotain joustavampaa ja karheaa, esimerkiksi liimauspintojen kokoinen nahkapala. Se auttaa usein.

2. Kuinka paljon liimaa laitetaan? Jos laitat liikaa, liimauskohta on huonompi. Liimaa pitää olla kauttaaltaan liimauskohdassa, mutta vain ohuesti eli yksi tippa voi riittää. 

3. Kolmas tärkeä asia on aika eli kauanko kappaleita puristetaan vastakkain. Homma kusee monesti siksi, että kappaleet liikahtavat ennen kuivumista. Puristamiseen auttavat erilaiset puristimet, ks. alta lisää.

+ Vinkki! Valitse pikaliima, jossa on a) sellainen korkki, joka ei liimaudu tuubiin kiinni ja b) jossa on terävä kärki tuubin päässä, jolloin liimaa on helpompi annostella oikea määrä oikeaan paikkaan.

4. Mitä muuta koruilijan työpakkiin?

Mikä muu voisi olla hyödyksi? Nämä varmasti löydät kotoa valmiiksi nollabudjetilla:

1. Sytkäri ja paksu neula
Jos (ohueassa) muovisessa koruosassa ei ole reikää, voit tehdä sen kuumentavalla neulaa tulessa. Sytkäri on kynttilää nopeampi ihan yksittäisten reikien teossa. Kuumenna neula lähellä liekkiä ja tuikkaa mahdollisimman nopeasti muoviosaan. Tarvittaessa toista useamman kerran, jotta reiästä tulee tarpeeksi suuri ja siisti. Neulalla sulattaminen on korvaa pienen koruporan (ellei sitä sitten tarvitse muiden materiaalien takia).

2. Viila
Ihan tavallinen kynsiviila korvaa hiomapaperin. Kynsiviila hioo terävät kohdat ja sillä voi hioa liimauskohtia karheimmiksi, jolloin kappaleet tarttuvat toisiinsa paremmin.

3. Pinsetit
Jos sormenpäät tuntuvat massiivisilta, pinseteistä on apua.

4. Puristimet 
Kaikenlaiset nipsut, klipsit ja puristimet sekä pyykkipojat ovat paikallaan, kun pieniä osia liimataan. Varmojenkin käsien sormet tärisevät kriittisellä hetkellä. Jos vaan voi muodon puolesta voi niin kiinnitän kappaleet aina heti liiman lisäämisen jälkeen jonkinlaisten puristimien väliin kuivumaan. 

5. Säilytystarvikkeet

Kokemuksesta osaan sanoa: koruilijan hommat eskaloituvat helposti. Heti, kun/jos osia alkaa kertymään, kehitä itsellesi jonkinlainen säilytyssysteemi. Useimmiten muoviset tarralliset pussit, joissa osat myydään, pettävät liimaltaan melko pian. Sitten pienet osat helisivät minne lie ja tarvikkeita menee kirjaimellisesti hukkaan.

Ideoita säilytykseen: pienet minigrippussit, vanhat korulaatikot, konvehtirasiat, suklaamunien hylsyt (jep, niitäkin olen käyttänyt, etenkin läpinäkyviä), lääkepurkit (pyyhi ensin rätillä mahdolliset lääkejämät pois), pienet lahjarasiat.. Lajittele ja kokoa pussit tai laatikot johonkin isompaan laatikkoon tms, josta saat kaiken tarvittavan helposti esille. 

Kuvan dosettimaiset lokerikot ostin aikoinaan Tigerista. Niihin olen lajitellut osia värin, materiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Siinäpä se! 

Näin vähin välinein pääsee kyllä alkuun. Ei sitä kummia tarvitse.

Todistusaineistoa:

Pitkään piti kaivaa kuvakansioita, mutta tämä kuva löytyi! Se on vuodelta 2008 tai 2009. Katsokaa, näin vähin välinein aloittelin korujen valmistamista. Pihdit (edelleen käytössä samat), toiset ihan liian isot pihdit työkalupakista (ja sinne ovat takaisin muuttaneet), sakset, metallilankaa ja helmiä Tiimarista, korvakorukoukkuja ja jonkinlaisia kangasrusetteja. 

Ja tietenkin kuvaamisen assarina Cora! 

Ja löytyi myös "kuva" edellisen kuvan tuotoksesta! 

Jonkinlaiset helmi-rusettikorvikset. Ei mitään muistikuvaa näistä.

HAHAHAHAHAAA. En kestä, kylläpä on sumea kuva. Millä perunalla tämä on kuvattu??

Vastaavista helmi-nauhakorviksista kuva reilusti yli kymmenen vuoden takaa. Nämä on nähtävästi muuten valmistettu jopa ilman pihtejä, koska en vielä tuolloin DIY-korujen alkutaipaleella ollut tietoinen korupiikeistä (joista jatko-osassa lisää!), joten olen kasannut koukut helmeen ja rusettiin ompelulangan avulla. Ei kovin kestävä ratkaisu, mutta muistaakseni ajoi asiansa.

Jatko-osa tulossa!

DIY: Miehelle vedenkestävä ranneke.

Mies katseli kaupassa miesten asustehyllyn rannekkeita ja rannekoruja. Oli jo valikoimassa mitä ostaisi, mutta parahdin siihen, että ei nyt herranjestas, kyllähän minä sulle rannekkeen teen!

Kotona kyselin minkälaista tekisin. Ohutta vai leveää? Yksittäistä vai monenlaista? Simppeliä ja kapeaa, jotain neutraalia ja mustaa - siinä oli miehen toiveet.

Ja sellaista sitten tein. Yksinkertaista, mutta kahteen kierrokseen. Materiaaliksi meinasin nahkasuikaleita, mutta käytinkin muurarinlankaa, koska se sietää kosteutta nahkaa paremmin. Luulisi myös, että muurarinlanka kestäisi ylipäätään käyttöä paremmin, ei venyisi eikä hiertäisi ranteessa hikoillessakaan.

Lukoksi valitsin tämän muoviklipsin. Se taisi olla alkujaan avainnauhassa? Huomasin, että tuo lenkkipää ei ollutkaan kiinteä/liimattu, vaan se oli vain solmulla klipsin sisällä kiinni. Lenkin reikä nyt oli auttamattomasti liian pieni, mutta sitä sai suuremmaksi puukon päällä kovertamalla. Aika varovainen sai olla, mutta hyvin onnistui!

Ja sitten viiden vaiheen ja vain viiden tarvikkeen tutoriaaliin!

Tee-se-itse: Miehelle makrameeranneke

Tarvikkeet: Muurarinlankaa, sakset, muoviklipsi tai muu vastaava lukko, neula, sytkäri.

Vaihe 1: Tasosolmut

Leikkaa kaksi muurarinlankaa ja pujota ne alkusolmulla (lark's head knot, kutsutaan makrameessa myös leivonpääksi) klipsin toisen pään suoralle tasolle (vrt. edellinen kuva). Tasolla on siis neljä lankaa. Tee laitimmaisilla langoilla peräkkäisiä tasosolmuja (square knots).

Peräkkäisistä tasosolmuista tulee ketjumainen ja litteä punos. Tee solmut tasaisesti ja tiukasti. Lopuksi vedä solmut "auki" koko pituuteensa - ne siis ikään kuin liukuvat keskimmäisten lankojen ympärillä.

Vaihe 2: Lisää lukko 

Kun punoksella alkaa olla tarpeeksi pituutta, puske solmuja vähän kasaan ja pujota keskimmäiset langat neulalla klipsin toisen pään sisään. Tee tiukat solmut klipsin sisään. Leikkaa ja päättele (ks. vinkki alempaa) solmitut langat. Varmista, että rannekkeen pituus on sopiva kädessä.

Vedä taas tasosolmut koko pituuteensa ja tee tarvittaessa lisää solmuja. Tee lopuksi tiukka umpisolmu. Päättele toinen lanka klipsin sisään (tämä lukittaa tasosolmut paikoilleen ja ne eivät enää liiku), kun toinen lanka jää vielä käyttöön.

Vaihe 3: Lisää lanka 

Lisää uusi lanka. Pujota klipsin sisään ja tee solmu. Kiristä paikoilleen klipsin sisään. Nyt käytössä on jälleen kaksi lankaa.

Vinkki! Jos tuntuu, että muurarinlanka ei pidä solmua, kun langanpää on leikattu ihan solmun viereen, polta langanpää kevyesti sytkärillä. Muurarinlankahan on polyesteriä, joten se sulaa vähästäkin tulesta (varo siis sulattamasta liikaa, ihan pieni liekin läheisyys riittää). Kun leikattu pää sulaa solmuun kiinni, se ei aukea käytössä.

Vaihe 4: Silmusolmut

Tee kahdella langalla vuoronperään esimerkiksi silmusolmuja. Eli toistensa ympärille yksinkertaisia lenkkejä. Vedä ja kiristä, toista toisella langalla toiseen suuntaan. Näistä muodostuu kiva ja kapea kierrepunos.

Vaihe 5: Päättely

Tee silmusolmuja niin pitkälle, että punokset ovat yhtä pitkiä. Päättele langat klipsin toiseen päähän. Pujota neulalla langanpäät ja sulata reunaan kiinni. Katso, että langanpäät pitävät ja sulamisreunoista ei tule teräviä, tai että langat sulaisivat liikaa. Voit testata päättelyä ihan ronskisti vetämällä ja kiskomalla. Jos pitää kutinsa, pysyvät ne yleensä myös käytössä paikallaan. Sitten tulikin valmista!

Tuo klipsi oli kyllä hyvä valinta. Se on helppo käyttää ja vaikka korulenkkejä on kaksi, ne pysyvät yhdellä lukolla kasassa. Plus mielestäni tuo muoviklipsi on paljon miehisempi ja sporttisempi kuin jos tilalla olisi joku metallinen korulukko.

Tästä tuli kyllä kiva. Mies on pitänyt tätä nyt päivittäin. Oli kiva tehdä välillä jotain miehelle käyttöön!

// Olethan tutustunut Mollie Makes - Tekemisen iloa (Kirjo & virkkaa osa 1) -lehteen? Ks. esittely ja lehden arvonta - kisa-aikaa vielä jäljellä tämä viikonloppu. Osallistu ja voita uusi käsityölehti itsellesi!

Farkuista koruja osa 2.

Täytyy kyllä sanoa, että on iloa ja onni saada tehdä työkseen sellaista mistä todella nauttii. Toistan kuin rikkinäinen levysoitin, että yksi työtehtävistäni on Kauneimmat Askartelut -lehden toimittaminen (kerroin asiasta lisää tässä postauksessa). Harrastuksesta tuli ihana työ! Mutta täytyy myös todeta, että työ häiritsee vahvasti vapaa-ajan kässäilyjäni. Ei oikein jää mehuja tehdä mitään omaa kotona. Voi itku, ei taaskaan mitään uutta blogiin. Esitellään sitten kerta kiellon päälle lisää farkkutilkkukoruja. Sormuksen ja "rullatut" korvikset esittelinkin jo tässä postauksessa.

Näistä tummista farkkukoruista tykkään tosi paljon! Rannekkeessa on kaksi kerrosta ja vaaleampi kuultaa rei'itetyn alta. Korvikset ovat jämäkät ja niitä koristaa liimatut strassit. Ohjeet näihin ja ensimmäisen kuvan muihin kierrätyskoruihin löytyy lehtipisteestä Kauneimmat Askartelut 1/17-lehdestä. Lehdessä on mukana ihan laajempi farkkujen kierrätyskokonaisuus ja korujen lisäksi minun tekemääni siinä oli myös tilkkupussukka (josta lisää tässä postauksessa).

Vähän tylsää esitellä "leipätöitä" blogissa, mutta näillä nyt mennään. Ja seuraavaa numeroa töissä jo pakerretaan. En voi kertoa vielä sisällöstä, mutta paljon tulee sisustusta, koruja ja laajoja diy-teemoja erilaisine ideoineen. Kaikkiaan jälleen yli 50 uutta DIY-ideaa, paljon siis inspiraatiota, aijjai kyllä passaa! 2/17 numero ilmestyy 25. huhtikuuta. Silloin alkaa kesä olla jo ihan nurkan takana (ainakin toivottavasti)!

Tykkää ja seuraa lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut #kauneimmataskartelut

Donitsit ranteeseen.

Kuka muu rakastaa suussa sulavia donitseja? Jep, minä myös! Etenkin suklaalla tai kinuskilla päällystettyjä..mmm..

Nyt kiusaan itseäni jopa kantamalla mini-donitseja ranteessani. Ensin yritin pyöritellä cernit massasta tehdyistä donitseista korvakoruja, mutta istuivat koukulle huonosti, joten B-vaihtoehtona oli tehdä niistä sittenkin rannekoru.

Tuli kyllä aika veikeä. Ihanan lapsekas, tuo tylsäänkin asuun leikkisyyttä. Ei tarvise olla aina vakavana!

Rannerenkaasta riipus.

Olisi kiva sanoa, että tässä on uusi lempitoppini, jonka juuri ompelin. Mutta ehei, se on Seppälän vaan. Eikä edes mikään uusi. Mutta kaulakoru on! Uusi ja itsetehty! Ja myös lempisellainen.

Tein ensin yhden ja koska rinkula valmistui nopeasti, tein myös toisen lähes saman korun kullansävyissä.

Tekniikka on tuttu eestaas-pujottelu. Tutustuin tekniikkaan tämän pinkin riipuksen kautta (idea kirjasta Helmitaivas ja siitä sekä riipuksesta lisää tässä postauksessa), jonka kehikko on myös metallilangasta. Nämä uudet rinkulariipukset ovat ohuita metallirannekoruja. Ovat kestävämpiä etenkin kun "täytin" ne vain puolilleen pikkuhelmiä.

Näistä tuli kyllä kivoja, isoja ja näyttäviä, mutteivat mitään painavia kantaa kaulassa. Olivat myös kivan nopeita valmistaa. Hitainta oli aina valikoida millaisista helmistä sitä tekisi seuraavan kerroksen!

Siemenhelmi rannekorut.

Hissukseen ovat hihat nousseet ylemmäs kesäkuun edetessä. Ja tilalle tuli kalpeat, paljaat ranteet. Yyh, ei kiva.

Ranteeseen oli siis saatava jotain pientä uutta. Jotain mukavan kevyttä ja niin sanotusti kivan ilmavaa. Sopivasti kesäistä.

Joten tällaiseen settiin päädyin. Ensin tein vain yhden, mutta helmeily eteni hyvään tahtiin niin teinpäs samalla innolla sitten useamman. Värit menevät hyvin yhteen, mutta menevät myös yksistään - tai muiden jo tuttujen rannekorujen kanssa.

Rannekorun mallin ja inspiraation katsoin täältä: HelloNatural.co / DIY Seed Bead Circle Bracelet.

Olen muuten vihdoin päässyt jyvälle siiman käytöstä. Ennen vannoin korulangan tai metallilangan nimeen ja kartoin siimaa. Se tuntui niin luirulta käsissä. Nyt olen tainnut saanut siihen hyvän tuntuman. Tai sitten ennen käytin liian ohutta siimaa. Enkä osannut tehdä solmuja, jotka olisivat myös pysyneet siimassa. Nyt käytän tätä yleissiimaa, 0,30mm vahvuista.

Loppuun paljon käyttämäni vinkki (jos vaikka jollekin tulisi uutena ideana): rannekorujen niputtaminen. Jos on monta ohutta rannekorua, turhaan niiden lukkoja kanssa erikseen taistelee. Kun niputtaa ensin korut toisiinsa (eli vaihtaa vaikka yhden rannekorun toisinpäin vastapääksi), saa ranteeseen laitettua koko setin kerralla eli vain yhdellä lukolla. Helppoa! Näin eivät korut myöskään pyöri ympäri ranteen miten sattuu, kun lukkorykelmä pysyy paremmin piilossa ranteen sisäpuolella.

Riipushelyt.

Aina, kun käyn henkkamaukalla, kurkkaan mitä koruja olisi tarjolla alehintaan. Ja katson niitä aina sillä silmällä, hajoittamismielessä. Ja kuinkahan monta kertaa olen jo löytänyt isot hajoitushelyt halvalla? Aika monta kertaa. Eipä tartte mennä erikseen hakemaan inspiraatiota askartelu-/käsityöliikkeistä, kun helppoa saalista löytyy muualtakin.

Nytkään ei tarjonta pettänyt. Ostin kolmella eurolla kilisevän kaulakorun (norm. 7,95e) ja näin paljon siitä irtosi!

Riipuksia moneen lähtöön, erityisesti hymyilyttävät nuo banaanit ja oui-teksti..! Mutta mikä tuo sombrero on, eh?

Ja liian monesti olen ostanut korun, hajoittanut sem ja sitten vain ihastellut osia unohtaakseni ne laatikoiden uumenin..nyt kaulakorun ostaessa päätin, että myös teen niistä heti jotain! Ihan nytheti.

Ja minähän tein. Norsut ja banaanit pääsivät heti pikkukorvakoruiksi. Lehdistä tein kaulakoruun riipuksen.

Ja sitten tein rannekoruja. Yhden siron, yhden helisevän riipusketjun ja yhden näyttävämmän linturannekorun.

Aika hyvin, kolmella eurolla kuudet korut ja muutamia osia vielä jäi "ylikin". (Alemman kuvan sinisen turkoosin helmirannekorun teinkin alkuviikosta, siitä lähti tämä uusien rannekorujen himoke.) Jee!