tiistai 14. heinäkuuta 2020

Kahden kappaleen kietaisushortsit

Varovaisen toiveikkaana katselen ennusteita ja toivon, että jokapäiväiset kaatosateet nyt hellittäisivät ja kun aamulla katsoisi ikkunasta ulos niin näyttäisi taas kesältä. 

Kovin on ollut kolea heinäkuu, mutta vielä, jos olisi kesää jäljellä niin ompelimpas sitten hortsit eli kesäpöksyt eli kietaisushortsit eli kahden kappaleen miten-nämä-puetaan-asiat!
Kankaana on tämä ihana kukkaisviskoosi, jonka ostin jo viime kesänä. Kankaassa on ihana pitsikirjailu toisessa pitkässä sivussaan. Muistan, kun näin sen heti kangaskaupassa shortsin lahkeessa. Innokkaana heti esipesin ja sitten kauhistuin kuinka paljon kangas kutistuikaan (etenkin kirjailua kohden), joten lannistuneena jäi sitten kokonaan shortsit ompelematta. Nyt otin homman työn alle, ajattelin et kyllä näistä jotkut pöksyt tulee vaikka väkisin, laitetaan leveys riittämään!

Laiskana kesäompelijana valitsin malliksi ja kaavaksi Eurokankaan kietaisuhousut (ks. ohje). Ajattelin et pitkä lahje vaan lyhyemmäksi, kyllä se shortsiksi taipuu.
Vähän mittailua ja sitten ompelua. Sivujen huolittelu, työn ainoan sauman eli haaruksen ompelu, ylös kaitaleiden ja nauhojen lisääminen ja siinäpä se olikin sitten silitystä vaille valmis.

Shortsit puetaan kikkaillen. Ensin etuosan solmitaan taakse essun tapaan ja sitten tuodaan takakappaleen sivunauhat eteen. Sivusaumoja ei siis ole.
Hyvät, korkeavyötäröiset pöksyt niistä tuli. Mutta ei näillä kyllä taideta pyöräillä. Ja tuulisella säällä sivuista voi vilkkua. Pitää ehkä muistaa alle laittaa siveellisyyspöksyt eli lyhyet pyöräilyshortsit, jotta ei tarvitse pelätä persposken näkymistä. Tai sitten viiletän näillä vain omalla parvekkeella.
Hauskaa kuinka vaateripustimeen ripustettuna ei juuri näytä kangaskasa muuttuneen miksikään, haha. 

Nyt niitä kesäkelejä (ja aurinkoisempia kuvauspäiviä) sitten vielä odotellessa!

perjantai 10. heinäkuuta 2020

10 x roskan kierrätys.


Nyt homma roskien juurille. 

Joskus ennen saatoin sanoa "kierrätän kaiken". No sehän on mahdottomuus, että ihminen pystyisi ihan totaalisen täydellisesti sataprosenttisesti kierrättämään aivan kaiken koskemansa ja käyttämänsä. Mutta joskus tuntuu, että voisi lähelle päästäkin, jos katsoisi kaikkia roskia pari kertaa ennen roskiin laittamista. Tässä ainakin kymmenen sellaista asiaa, jotka kierrätin ja kierrätän - kymmenen sellaista mikä varmasti aika monella muulla saattaisi mennä sellaisenaan roskiin kierrättämättä.

Katsotaas löytyykö kymmenestä ideasta sulle mitään uutta vinkkiä? Jos kyllä, se olisi mahtavaa, koska sehän tarkoittaa aina yhden asian vähemmän roskiksesta! Suurin osa näistä "roskista" on sellaisia, jotka löytyvät aina joskus ihan jokaisesta kodista.

Here we go: 10 ideaa - kierrätä roska käyttöön
1/10 Roska: Reikäiset sukat

Ratkaisu: Leikkaa paloiksi.

Ja mihin sen voi käyttää? Rullattu varsikappale on mennävuosien nutturadonitsi, mutta sukka on nutturakampauksen lisäksi myös mitä mainioin siivousapuri. Säilytän siivouskaapissa aina paria sukkaa kokonaisena että paloiksi leikattuna. Erittäin hyviä putsareita sellaisiin paikkoihin, joissa on joko siivousaine tai siivottava kohde niin tuhtia tavaraa, että normisiivousrätti jäisi pesussakin likaiseksi. Tällaisiä tilanteita ovat esimerkiksi pyörän fiksauksessa öljyset paikat tai siivousbensiinin (no se apteekin tahranpoistomyrkky) käyttäminen (pienellä sukkapalalla on helppo tuputtaa tahraan). Kokonainen sukka sujahtaa hyvin käteen ja sillä on helppo pyyhkiä vaikkapa kaihtimien välistä (koska nekin keräävät ihan superpaljon pölyä ja muuta skeidaa. 

Ekstravinkki! Unohda kertakäyttöset vanulaput kynsilakan poistossa. Käytä sukkapalaa, ajaa aivan saman asian! Sukkahousut toimivat myös oikein hyvin kynsilakan poistamisessa.
2/10 Roska: Vaatteiden merkkilappuhärpäkkeet

Ratkaisu: Pura ja katso mitä irtoaa.

Ja mihin sen voi käyttää? Kaaressa voisi mennä roskikseen, mutta entä jos kuitenkin otetaan aikalisä? Avaa nyörit, niistä saa hyviä ja kestäviä lenkkejä pienen asian yhteen sitomiseen tai ripustamiseen. Pienet hakaset ja hakaneulat ovat söpöjä ja aivan käyttökelpoisia. Itse niputan noilla pieniä lenkkejä, renkaita ja vaikkapa litteitä nappeja yhteen. Ja entä pahvit? Joko materiaalin mukaan pahvin- tai paperinkeräykseen tai jos oikein HC tahtoo olla niin ne voi myös päällystää. Nätti paperi päälle ja vaikka pakettikorteiksi!
Ekstravinkki! 

Vaatemerkkihärpäkkeet, joissa on kankainen tai muovinen lenkki, lähtee todennäköisesti rivakalla vedolla irti. Mitä todennäköisimmin lenkki on myös uudelleen käytettävä. Testaan aina, irtoaako ja voiko irrottaa ees taas - jos voi jää lenkki talteen. Sitähän voi käyttää vaikka missä. Olen lenkeillä sulkenut esim. isoja kartonkirullia tai kapeita (lahja)paperirullia yhteen.
3/10 Roska: Vanhat kengännauhat

Ratkaisu: Vedä vanhoista kengistä talteen ja pese pesupussissa puhtaaksi.

Ja mihin sen voi käyttää? Toisiin kenkiin tai ihan mihin vain nyt vahvaa nauhaa voi ikinä tarvita.
4/10 Roska: Rikkinäinen puhelimen kotelo

Ratkaisu: Ota vahvat sakset ja leikkaa paloiksi. Esimerkiksi pienet magneetit ovat yleensä materiaalien välissa ihan ilman mitään liimoja.

Ja mihin sen voi käyttää? Koteloiden magneetit ovat pieniä ja litteitä, mutta yllättävän vahvoja. Käytä mihin vain mihin magneettia voisit tarvita. Käytä vastakappaleina tai erikseen esim. jääkaappimagneetteina.

Olen tämän tehnyt ennenkin esim. tässä kolmen kierrätysvinkin postauksessa.
5/10 Roska: Pakkauslaatikot sisusmuovineen

Ratkaisu: Pura ja leikkaa. 

Ja mihin sen voi käyttää? Käytä laatikko sellaisenaan tai päällystettynä säilytys- tai lahjalaatikkona. Leikkaa sisusmuovit paloiksi ja katso käyttövinkkejä muovin uusiokäyttöön esim. tästä huttupakkaus-postauksesta.

Kyseinen varastossa vuosia piileksinyt ipadin laatikko meni ihan sellaisenaan säilytyslaatikoksi. Nämä applen laatikot ovat todella kestäviä laatikoita. Sisältä muovin leikkasin paloiksi (ks. yllä olevan linkin vinkit), paperit paperinkeräykseen ja kotelo, jossa paperit olivat, meni "paketointilaatikkoon", joka sisältää materiaaleja, joihin on hyvä pakata ja paketoida erilaisia asioita. Kotelo oli aika siisti ja mietin, että siihenhän voisi paketoida jonkun litteän lahjan joskus. Teippaa vain takaosan tekstit piiloon. Sopisi myös lahjakortin paketointiin ihan litteän kuoren sijaan.
6/10 Roska: Pakkausmuovit ja -pussit

Ratkaisu: Viikkaa ja säilytä.

Ja mihin sen voi käyttää? Oli tavarassa sitten ympärillä pakkauspaperia, muovia tai tällaista mitä lie polyesteria, laskostan ne talteen. Eipä ole koskaan tarvinnut ostaa postittamiseen pakkausmatskuja, kun on aina pakkauspaperia ja -muovia mihin kääräistä. Toimii postittamisen lisäksi myös muuttopakkauksessa. 

Tämän metrin kokoisen polyesterpussin leikkasin kuitenkin auki ja viikkasin "kankaan" ompelumeininkeihin. Mitä loistavin matsku, jos joskus tarvitsee leikata ja ommella vaikkapa hihalle tai muulle pienemmälle asialle testikappaletta!
7/10 Roska: Yksinäinen muovikansi

Ratkaisu: Älä heitä roskiin vaan leikkaa talteen.

Ja mihin sen voi käyttää? Tähän käy moni sama idea mitä löytyy vinkin 5/10 sisusmuovin linkkivinkistä. Jos ei ole heti tarvetta ja käyttöä, voi kannesta saksia paksut reunat pois ja voi säilöä pelkän suoran kannen. Ei vie paljoa tilaa ilman reunoja! Mutta varo etenkin kirkkaiden muovien kanssa, ne saattavat maastoutua kohteeseen niin hyvin, että jäävät piiloon. Kuvassakin on niin kirkasta kaveria, että eipä juuri ole valokuvalla informatiivisuutta. 
8/10 Roska: Kulunut pensseli

Ratkaisu: Kohtele kuin mitä vain tikkua.

Ja mihin sen voi käyttää? Pensseli, josta on kulunut harjakset pois? Ei roskiin, vielä voi käyttää hyväksi. Leikkaa kaikki haivenet tasaiseksi niin pää toimii pyöreiden maalipilkkujen tekemiseen. Leikkaa kaikki haivenet pois ja käytä pelkkää metallipäätä muovailussa aputikkuna. Toimii myös hyvin maalien ja liimojen sekoitustikkuna. Maaliroippeet pois hiottuna väliaikaisena kasvin tukikeppinä (riippuen pensselin pituudesta). Pitkä pensseli uudelleen maalattuna tai päällystettynä vaikkapa seinäkankaan tai pikkumakrameen ripustuskeppinä. Kyllähän niitä vaihtoehtoja on.
9/10 Roska: Muovikansion paperipuristin tai-mikä-lie-onkaan

Ratkaisu: Revi tai leikkaa kansiosta irti ja liimaa uuteen taustaan.

Ja mihin sen voi käyttää? Kansio meni rikki, mutta itse metalli-asia oli ehjä. Onneksi hoksasin, että lähteehän se vaikka väkivallalla muovikansiosta irti. Kuinka hieno esine! Vipua vääntämällä väliin saa vaikka kuinka ison nivaskan papereita. Siitä vain liimaa alle ja päällystetyn puulevyn yläreunaan kiinni. Klipsiin saa käytössä olevan ohjeen tai vaikkapa kaavat hyvin näkyville. Tuonhan voisi ripustaa vaikka seinälle.
10/10 Roska: Rikkoontuneet verhonipsut

Ratkaisu: Kohtele kuin mitä vain klipsiä tai paperipuristinta.

Ja mihin sen voi käyttää? Nämä toimii ihan missä ja miten vain! Niputan ohjeita ja kartonkeja yhteen. Kiinnitän pikkujuttuja seinälle inspiraatiotauluun kiinni. Jos päät eivät ole liian terävät (että jää jälkiä), toimivat myös esimerkiksi nahkapalojen yhteen ompelussa nuppineulojen tapaan (eli reunat nipsulla yhteen ja poista paininjalan lähestyessä).
Ekstravinkki! 

Verhonipsuissakin on eroja. Nipsu, jonka päässä on lenkki, on mitä näppärin klipsi myös ylösalaisin. Saatan niputtaa lenkkiin esimerkiksi seuraavan päivän mekkoon valmiiksi korvikset. Saumaan vaan kiinni, niin ei jää jälkiä ja korvikset eivät unohdu matkasta. 


Sellaisia kierrätysideoita! Kommenttiloota on vapaa - jaa oma vinkkisi!

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Virkattu ötökkäsuoja lasille (+ ohje).


Pörrääkö sinunkin juomaasi aina joku vieraileva siivekäs kaveri? No ei enää, ötökkäsuoja pitää öttiäiset poissa!

Hauskaa kuinka viime kuussa Facebookin virkkausryhmissä virkatut ötökkäsuojat lähtivät omaksi pieneksi ilmiökseen. Niitä teki niin moni ja kuinka erilaista versiota näinkään! Tämä on minun versioni. Tein sen jo keväällä ja se julkaistiin alkukesän Kauneimmat Käsityöt -lehden nro:ssa 4/20. 

Nyt lisään sen myös tänne! Sano siis stop juomaasi havitteleville ötököille ja virkkaa suoja, joka sopii niin tölkin kuin lasinkin päälle. Siinä on myös valmiiksi sopivan kokoinen reikä pillille (ja tietty suositaanhan kesto- tai biohajoavia paperipillejä), joten suojaa ei tarvitse siirrellä ees taas pois ja takaisin juomaa hörppiessä.
DIY: Virkattu ötökkäsuoja

Lanka
: Puuvillajämälankaa (esim. Hjertegarn Cotton nr.8, 100 % puuvillalanka, 50 g = 165 m). Virkkuukoukku: Langan ja käsialan mukaan. Muut tarvikkeet: 10 lasi- tai kivihelmeä. Virkkauksesta: Yhdistä jokainen krs ps:lla. Jos krs alkaa pylväällä, korvaa se 3 kjs:lla.

Huom! Tarkista helmien reikien koko. Niiden on oltava sen verran suuret, että virkkuukoukku mahtuu helmen läpi. Tarvittaessa voit vaihtaa helmien kohdalla pienempään koukkuun. Helmet voi myös jättää pois, mutta etenkin painavat helmet varmistavat, että tuulessakin suoja pysyy hyvin paikoillaan.

Tee näin: Tee taikasilmukka. 1. krs: Virkkaa taikasilmukkaan 2 kjs + 13 p, yhdistä 1 ps:lla 3:een. kjs:aan. 2. krs: 2 p jokaiseen s:aan (= 28 s). 3. krs: *1 p, 2 p samaan s:aan*, toista *-* kunnes jäljellä on 2 s. Tee pillille aukko ja virkkaa 3 kjs, yhdistä krs ps:lla 1.p:een (= 40 s). 4. krs: *2 p, 2 p samaan s:aan *, toista *-* koko krs (= 54 s). 5. krs: *3 p, 2 p samaan s:aan *, toista *-* koko krs, kunnes jäljellä on 2 s, virkkaa 2 s yhteen 1 p:llä (= 66 s). 6. krs: 1 p jokaisen s:n takareunaan. 7. krs: *1 ks, 1 puolip, 1 p + 1 pp samaan s:aan, 1 p, 1 puolip, 1 ks*, toista *-* koko krs. 8. krs: *4 ks, nirkko (eli 3 kjs, tee 1 ps 1.kjs:aan), 3 ks*, toista *-* koko krs. 9. krs: Virkkaa kiinteitä ketjusilmukoita jokaiseen s:aan, tee nirkon päässä ks, mutta päästä koukulta vasemmanpuoleinen langankierto vapaaksi ja ota toiselle virkkuukoukulle helmi, vedä langankierto helmen läpi ja vedä tee ks loppuun. Päättele.

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Kesän paras jätskimekko (+ tilkut käyttöön!)

Liekkö helle nyrjäytti pääkopan ympäri, mutta jokin iski ja kovaa - tartuin kaavakirjaan! 

En lähes tulkoon koskaan ompele mitään itselleni kaavoista. Koen ne työläinä eikä niiden istuvuudesta silti ole takeita. Ompelen siis pääsääntöisesti leikkaa kangas valmiin vaatteen avulla ja toivo parasta-metodilla. 

Mutta nyt viime viikonloppuna sen aloitin, kaavojen piirtämisen. Inspiraationa Nuppunen-kirja. Piirsin kerralla jopa viidet mekkoset. Viidet! Ajattelin, että nyt kun kynnyksen yli menty, niin samahan se on piirtää useammat heti kerralla valmiiksi. Yksi tuli nyt heti tehtäväksi, muut kaavat jätän jemmaan siltä varalta, että jos jää himo jatkossakin kokeilla kaavoista ompelemista.
Valitsin ekaksi kaavakokeiluksi Peipponen-nimisen mekon. Tein muuten ihan ohjeiden mukaan, mutta lisäsin hihapituutta ihan pikkasen ja ompelin niihin vielä kaitaleet. Jätin mekon helmasta pussittavan kuminauhan pois. Piti kyllä tehdä se, mutta sovittaessa mekko tuntuikin enemmän omalta ilman pussihelmaa.
Pelkäsin, että jääkö helma viipottamaan ilman kaavaan tarkoitettua kuminauhaa, mutta ei jäänyt, ei ainakaan niin et se itseäni häiritsisi. Vähän jäi hihat hitusen verran ahtaiksi käsivarsilleni, mutta sekään ei haittaa.
Pienet parannuspuutteet sallitaan, kun kuosi on niin kiva!

Kankaana on Mereenin salmiakkinen mehujäätaikaa-luomutrikoo. Ostin sen jo aikoja sitten joltain messuilta. Kauan piti hillota, mutta nyt se tuntui juuri oikealta kankaalta tähän mekkomalliin! Just täydellinen kesämekko! Jätskimekko! 
Ompelin mekkoon myös pääntiehen kaitaleet ja sivusaumoihin kaksinkertaiset taskut (ohjeessa nämä valinnaisia vaihtoehtoja). Ja kerrankin tein taskut täysin oikeaoppisesti! Tukikankaat, tikkaukset ja kaikki. Yleensä vähän oion taskuissa ja kyllähän sen eron nyt huomasi. Ehkäpä teen jatkossakin sen pidemmän kaavan mukaan kirjaimellisesti.
Korvissa keväällä ostetut Vernada-puodin ovaalit Kesä-korvikset. Sopivat mielestäni hyvin yhteen mekon muotokielen kanssa. Korvikset ovat muuten nahkaa, vaikka näyttävät vanerilta! Mukavan kevyet.
Ja entäpä tilkut?

Trikoovaatteiden ompelusta jää aina raivostuttavia epämääräisiä soiroja ja kummallisia pikkupaloja. Ihan pienet palat viskasin koriin (kerään tilkkumatskua ison rahin tai bolsterityynyn tms. täytteeksi), mutta mihin käyttää isoimmat palat ilman, että tunkee loputtomaan suohon eli ylitse pursuavaan tilkkulaariin?
Soirosta tuli hiusdonitsi ja "isosta" tilkusta leikkasin etumuksen miehen boksereihin. Tuli aika mehujään raikkaat!

Näistä tulikin ihan 100 % kierrätysboksat! Sininen trikoo on vanhasta mekosta/tunikasta (vai viritelmä mikä ikinä olikaan), munapussin toisella puolella satunnainen trikoopala tilkkulaarista ja vyötärönauha on vanhoista miehen kalsareista. Aika buenot! Kaavana näihin Suuri Käsityö 10/19 bokserit. 

Muutaman mehujään leikkasin tilkuista talteen. Meinasin ne tikata boksereiden lahkeisiin, mutta olisivat olleet liikaa, joten jätin pois. Ehkä niillä vois jonkun t-paidan tahran peittää? Tai käyttää korttiin?

torstai 25. kesäkuuta 2020

Keramiikkaa oppimassa.


Kävin yhden illan keramiikkakurssilla. Se oli ihanaa. Joskus lapsena kävin keramiikkakursilla ja yläasteella valinnaisena mulla oli keramiikkaa, mutta ne opit ovat jääneet aika unholaan. Päätin, että nyt on kiva aika laittaa kirjaimellisesti kädet saveen!
Käytössä oli punasavea ja siitä sai tehdä mitä itse halusi. Mielessä oli kolmijalkainen ruukuntapainen asia ja lähdinkin sitä ensimmäisenä toteuttamaan! Jalat olivat haastavat ja jännitti jääkö ruukku suoraan tai kestävätkä jalat edes ruukun polttamista.

Yhden illan saven muovailun jälkeen kunkin työt jäivät kuivumaan ja odottamaan polttoa. Parin viikon päästä tuotokset sai käydä hakemassa kotiin.
Ja siinähän se kaveri nyt seisoo! Ja aika hyvin on tasassakin jalat - aika hyvin siis ensikertalaiselta! Lasitus jäi kurssin vetäjälle ja suoraan sanoen se jäi kyllä vähän harmittamaan. Ruukun sisällä on vahva, tasainen valkoinen lasitus ja ulkopuolella ei sitten niinkään. Tiesin ennalta ettei siitä nyt ihan tasainen tule ja siveltimen vedot näkyvät, mutta ero on silti silmiinpistävä (kun vertasi muihin ja muiden töihin). Lisäksi jalat olivat jääneet kokonaan lasittamatta.. Suunnittelin jo paikkaavani lasitusta emalimaalilla ja sutivani jalat valkoisella akryylimaalilla ruukkuun mätsääväksi.
Toisaalta lasittamattomat jalat näyttävät myös vähän puisilta, eikö? Emmin kovasti maalaanko jalat vai jätänkö savipintaisiksi. Ja muutenhan ruukku on aika veikeä, eikö? Olin jättää suun pois, mutta hömelö kaukaisuuteen tuijottava katse kruunautuu vienolla hymyllä.

Ja ruukku ei ollut ainut mitä kurssilla tein..
..katsos tätä! Se on klassikko, alusta saippualle. Sellaista ei meillä ollutkaan. Ja tässä on lasitus juuri sopiva, paljon tasaisempi mitä ruukussa.
Isosta pieneen - kun näytti, että savea ja aikaa riittää, tein myös minikupin. Sanoin kyllä jo tehdessä etten tiedä mitä varten. Kynälle liian pieni, ompeluneuloille (tai vastaaville minikokoisille asioille) on taas liian iso. 
Viimeisimmästä työstä tuli suosikkini. Se on pilvenmuotoinen alusta! Tein sen teenjuontia varten eli siihen voisi laittaa teepussin (koska käytän pussin aina kahdesti) tai teesihvilän (koska aina sotken sen kanssa).

Toisaalta pikkupilvi olisi myös aika kiva alusta koruille. On vähän paha tapa riisua korvikset sohvapöydälle ja siitäkös ne usein tipahtavat mihin sattuu. Just etsin toista valkoista nappikukkakorvista valkoiselta hapsumatolta! Pilvi voisi olla kiva paikka pöydällä, johon laittaa korvikset.

// Ks. virkatut kukkakorvikset ja niiden ohje tästä postauksesta.
Pienestäkin jämäsavesta sai vielä yhden koristeen. Se on sateenkaaren inspiroima kaari. Ripustin sen kirjaintauluun.
Aika paljon sai noin kilon mötkäleestä savea! Ja ainahan on kivaa oppia uusia kädentaitoja.