Ompelusetti lahjaksi

Vähän erilaisempi setti. Ompelua ja käsityöihmiselle kuitenkin - tulevalle sellaiselle ainakin!

Katsotaas mistä on kyse:

Tämä oli siis jo joululahja. Tein sen pienelle käsityöihmisen alulle, joka on innostunut ompelemisesta. Ajattelin, että hän saattaisi tykätä tällaisesta setistä, johon saa kivasti ompelutarvikkeita.

Ensin ostin pieniä tarvikkeita kuten lankasakset, ratkojan, mittanauhan.. kotoa lisäsin settiin jo löytyviä kuten hakaneuloja, ompeluneuloja, nuppineuloja. Ja päälle vielä hankin muutaman setin erilaisia nauhoja.

Kangaslaarista valkkasin sopivaa puuvillaa ja vuorikangasta. Niisä sekä kuminauhapätkistä ynnä muista ompelin kankaalle lokeroita ja taskuja. Jokaiselle tarvikkeelle oman paikkansa. Sivuun tein ison nepparikiinnitteisen taskun, vaikkapa niille nauhoille. Olen aika ylpeä tuosta keskellä olevasta läpinäkyvästä taskusta! Se onnistui hienosti.

Kun kaikki oli paikallaan, kanttasin koko helahoidon kasaan ja lisäsin laitan solmimisrusetit. 

Ujutin mukaan myös nuppineulatyynyn. Tuo on aika litteä ja taustalla on kovike, joten nuppineulat eivät mene läpi tyynystä. Tyyny laitetaan lenkistä nappiin ja sitten tuohon tarranauhalliseen taskumaiseen lokeroon. Pysyy hyvin paikallaan.

Eniten oon tyytyväinen tässä siihen, että todella mietin mikä tulee mihinkin kohtaan ja kiinni taiteltuna säilytyspussukka on tasapainoinen - eli kun toiselle puolella on jotain paksumpaa, samassa kohtaa toisella puolella on litteämpää. Eli ole möhkälemäinen, vaan asettuu kivasti kiinni.

Tätä oli niin kiva tehdä! Toivottavasti auttaa myös pientä ompelijaa tulevissa käsityöprojekteissa.

OHJE: Vauvan trikoopipo ja tumput osa 1/2

Tässä postaus, joka on pitänyt jo pitkän tovin saada aikaiseksi - ihan. koska alkaa olla jo kohta liian kylmä trikoopipoille ja -tumpuille. Meillä tosin on niin kuumaverinen pikkukaveri, että varmaan pärjätään trikoisilla vielä jonkin aikaa, etenkin jos lisää vähän kerrosta esim. hupusta trikoopipon päälle. 

Aloitetaan siitä pienemmästä ja helpommasta ompeluksesta eli trikootumpuista!

Trikootumput on kivat, koska

a) ne on superhelppo ommella ja niihin riittää pienikin tilkku.

b) niitä voi kivasti tehdä vaikka vauvalahjan viereen. Tumput sopivat erityisen hyvin pikkusille, jotka sattuvat raapimaan itseään. Silloin ohuita trikootumppuja voi käyttää myös sisällä.

c) ulkona tumppuja voi pitää myös neuletumppujen alla silloin, kun yksinään eivät riitä ja ulkona ei kuitenkaan ole vielä toppatumppujen aika. 

Tein ensin keväällä ekan satsin vain liian myöhään tajutakseni, että käyttämäni kaava (jätetään mainitsematta mikä oli, jos vaikka olikin virhe tekijässä eikä kaavassa) oli ihan suoraan sanoen malliltaan *erseestä. En tiedä mitkä nuken tumput nämä ovat, mutta ovat malliltaan niin kapeat etteivät menisi edes keskoselle - tai menisivät, mutta ehkä olisivat vaikea pukea.

Otin kaavan ja mittanauhan käteen ja muokkasin hommaa niin, että sain toimivan kaavan tumpuille. Käänne pidemmäksi, tumppu-osa lyhyemmäksi ja paljon leveämmäksi. Tuli tilaa ja on helppo sujauttaa vauvan käteen. Resori joustaa, mutta pysyy hyvin hihan päällä.

OHJE: Vauvan trikootumput

Tarvitset trikoota noin 10x40 cm suikaleen verran (tai irtopaloja tilkuista) ja resoria noin 11x22 cm verran.

Ja mikseipä tumput voisi tehdä myös merinosta, collegesta tai vaikka jostain neuleesta.

Leikkaa kappaleet:

- tumppu-osaan 4 kpl noin 9x9 cm neliötä, joista pyöristetään yläkulmat.

- käänteisiin 2 kpl noin 11x11 cm neliöt.

Ompele:

1. Ompele tumppu-osat oikeat puolet vastakkain kaarevasta reunasta. Ompele joustavalla suoralla ompeleella tai käytä saumuria.

2. Ompele resorineliöt putkiksi oikeat puolet vastakkain.

3. Käännä tumput oikeinpäin ja pujota putki kaksinkerroin, avaa sisälle taitteeseen jäävä sauma ettei se paina paksuna käytössä. Pujota putki tumpun päälle. Kohdista sivusaumat ja ompele yhteen. Venytä resoria ommeltaessa.

Ja valmista tuli. On nopeaa ja helppoa, valmistuu useampi putkeen liukuhihnameiningillä. Onkin hyvä olla muutamat tumput etenkin siinä vaiheessa, kun sormet meinaavat eksyä koko ajan suuhun ja tumput menevät märiksi nopeaa. Silloin tumppuja on hyvä pestäkin niin on hyvä, että jos yhdet tumput ovat kuivumassa ja toiset odottavat pesua niin kolmannet voi vielä pujottaa puhtaina ja kuivina pikkukätösiin.

Eikö tullutkin aika hauskat turtles-tumput!

Omat suokkarit on kuitenkin nämä mustavalkoiset tumput, joissa on hylkeen kuvia. Ne passaa niin hyvin mm. tuon haalarin kanssa, kuin olisivat ihan samaa settiä.

Ja sitten seuraavaksi jatko-osa: Vauva trikoopipon ohje!

// EDIT: Tässä linkki jatko-osaan.

3 x Vauvan kontrastikuvat

Vauvan kontrastikuvat eli kirjaimellisesti kuvat, joissa on kontrastia - vauvalle. Joidenkin tutkimuksien mukaan ihan vastasyntyneelle vauvalle kannattaa näyttää erilaisia kontrastikuvia. Ne kehittävät katseen kohdistamista, pään hallintaa (pään kääntäminen kuvan mukana) jne. Ja onhan se pienen aktivointi hyvä aloittaa jo ihan pienestä alkaen niin tulee vanhemmallekin sitten se päivittäiseksi rutiiniksi, joka myöhemmin vauvan kasvaessa taittuu tietenkin leikkituokioiksi.

Tässä kolme helppoa ideaa miten toteuttaa kontrastikuvat itse! Nollabudjetilla tietenkin.

3 x kontrastikuvat: OMPELE HAITARIKIRJA TILKUISTA

Ekat värit mitä ihan pikkuinen näkee ovat musta, valkoinen ja punainen. Niissä väreissä toteutin tämän pehmeän haitarikirjan. Ja kierrättäen tietenkin.

Ja miten tein sen?

Löysin tilkkulaarista sopivat tilkut: mustavalkoisia eläimiä ja joku ihme rapu-tilkkupala. Niistä leikkasin yhteensä kahdeksen suorakulmiota. Leikkasin kahden vastakkaisen tilkkukuvan väliin kovikkeeksi farkkupalat ja pehmikkeeksi fleeceä - kummatkin vanhoista vaatepaloista. Siksakksin yhteen ja sitten puuvillakantilla niputin pötköksi. Kanttikin oli tilkkulaarista suikaleeksi leikattua jämäkangasta.

Laitoin joka toisen kuvan mustavalkoisena, joka toisen kuvan rapukankaasta. Kovike-pehmike oli hyvä idea, haitarikirja pysyy tosi jämäkästi pystyssä avattuna, mutta on myös kevyt ja pehmeä.

Tätä se pikkumies tuijotteli paljon, vaikka ei hahmottanutkaan mitä kuvioita näki. Ehkä myöhemmin, kun tunnistaa eläimet eläimiksi, leikitään tällä sitten taas ihan uudestaan.

Ja jos ei ompelu ole juttusi, voi homman toteuttaa myös askartelun kautta!

Tarvitset vain printterin, jämäkkää pahvia tai kartonkia (vaikka pahvilaatikoista, itse käytin vanhan muistikirjan kansia), kontaktimuovia ja puikkoliiman.

3 x kontrastikuvat: ASKARTELE HAITARIKIRJA PAPERIKUVISTA

Ja miten sen tein?

Tein ilmaiseksi Canvalla erilaisia graafisia valmiskuvia Canvan vapaasti käytettävästä kuvapankista. Eläimiä ja ihan vaan kuvioita*, joista vaihdoin värit, niin että jäljelle jäivät vain punainen, musta ja valkoinen. Tulostin, liimasin pahville ja kontaktoin pötköksi. Helppoa ja nopeasti valmista!

* Joidenkin tutkimuksien mukaan vauva näkee ensimmäsienä pyöreät kuviot, joten niitä voi suosia.

Tämä haitarikirja oli vielä enemmän käytössä. Ensin kyljellään ja sitten, kun jaksoi kannatella päätä, haitarikirja oli hyvä tummy time -harjoitteluun kuten kuvassa oikealla.

3x kontrastikuvat: ASKARTELE IRTOKUVAT

Ja jos oikein helpolla haluaa päästä, niin voi printata vain yksittäisiä kuvia joko yksittäin tai kaksipuolisena. Liimaaminen kartongille voi riittää, jos ei halua kontaktoida. Jos omistaa laminointikoneen, sillä ainaki saa kestäviä kontrastikuvia. Mutta kontaktikin riittää oikein hyvin.

Yksittäisiä kuvia voi näyttää selällään makaavalle vauvalle ja siirtää kuvia niin, että vauva voi siirtää katsetta ja päätä kuvan mukana.

Erityisesti mäyräkoiran kuva kiehtoi pikkumiestä! Ehkä se oli tuo punainen pallo, joka huomion kiinnitti.

Yksi kuva meillä on vessassa hoitotason vieressä. Late-lammasta pitää aina moikkailla ja nykyisin myös nykiä joka välissä. Mikäs siinä, helpottaa vaipan vaihtamista, kun on jokin kiva mitä katsella.

Nyt kun meillä ollaan neljättä kuukautta (apua miten aika onkin mennyt nopeaa), eivät nämä enää juuri kiinnostele (yllä olevaa Late-lammasta lukuunottamatta) vaan tilalle ovat tulleet ensilelut ja -kirjat. Mutta kaikkia käytettiin paljon aikasemmin. Joten ilolla suosittelen kaikille pienille vauvoille! 

Vauvan pehmo-aistikuutio kierrättäen

Uutta vauva-aiheista postausta! Tämä toki myös tilkuista kierrättäen.

Nyt kun viikkoja karttuu vauvalle, suuntaan pikku hiljaa ajatukset leikkimiseen ja leluihin - mitä kaikkea voikaan tehdä itse vauvalle ommellen! Hetken sain nyt tässä vauva-arjen pyörityksesssä ompelurauhaa (mutta vain hetken), joten aloitin lelu-ompelukset siitä helpoimmasta ideasta. Tämä oli nopea ommella!

Pehmokuutio! Se on iso ja muhkea. Ja rouhea. Ja superpehmeä. Eli kaikkea eri laidoilta. Se on myös vähän tuollainen aistikuutio - jokainen sivu on käteen eri tuntuinen.

Kuutio on melko isohko, mutta tarkoituksella. Nämä suht samankokoiset Herra Hakkaraisen kuutiot pelastin taloyhtiön saa ottaa -pöydästä. Mielestäni ne olivat hauskat! Ja kuutioissa oli osa just tuollaisia aistituntimuksia tuovia, oli pörrökangasta ja ulkonevia osia - ja siitähän se idea sitten omaan pehmokuutioon tulikin. 

Valitsin erilaisia tilkkuja. Vohvelikangasta, yksi liukas leopardipala on puretun laukun sisävuorta, muut tilkut jotain sisustuskankaiden näytekappaleita, jotka puolestaan nappasin mukaan kierrätyskeskuksen saa ottaa -laarista.

Kuusi neliötä ja sitten eikun kuutio kasaan. Sisälle laitoin superlonpatjasta leikatun neliön (muutamana kappaleena). Pysyy neliö hyvin kuosissaan. 

Lopuksi pyöräytin koko neliön pesukoneessa. Ei mennyt miksikään!

Vielähän ei vauva osaa tarttua esineisiin, mutta sitä kohti mentäessä. Pehmokuutio on jo valmiina (ja muitakin saatuja leluja on jo valmiina!) odottamassa leikkejä.

DIY: Vauvan bibsit (sis. ohje)

Uutta vauva-aiheista ompelusta! 

Eli vuorossa esittelyssä vauvan bibsit, eli toiselta nimeltään olisivatko sitten kuolalaput? Tai vaikka kuolahuivit? Pienet pukluliinat? Ainakin käyttötarkoitus tulee jo nimessä ilmi: ne suojaavat vauvan vaatteita valtoimenaan kuolaavalta kaverilta tai sitten pieniltä puklutahroilta.

Kuolahuiveja voi käyttää jo ihan pienellä. Säätää vain koon oikeaksi käyttäjän mukaan. Ja tietenkään ei nukkuessa tai syöttäessä käytetä. Itse käytän lähinnä sitterissä tai jos on puoli-istuvassa asennossa sylissä. 

En voi sille mitään, mutta pikkutyyppi näyttää ihan pieneltä maantierosvolta huivi kaulassaan! Se on varmaan tuo väri, joka tuo mieleen ajatuksen maantierosvosta. 

DIY: VAUVAN BIBSIT ELI KUOLAHUIVI/KUOLALAPPU

Pienelle vauvalle riittää esim. 28-30 cm kanttiinsa oleva neliö. Materiaaliksi sopii vaikkapa puuvillatrikoo, flanelli.. mikä vain kevyt, hyvin hengittävä, imevä ja nopeasti kuivuva, pehmeä kangas. Itse valitsin kankaaksi näihin bibseihin harsoa (double gauze).

OMPELE NÄIN:

Leikkaa kaksi neliötä, ompele ne oikeat puolet vastakkain, jätä kääntöaukko. Käännä oikeinpäin ja tikkaa reunojen ympäri (samalla sulkeutuu kääntöaukko). Lisää vastakkaisiin nurkkiin nepparit. Joko painoneppikset tai vaikka käsin ommeltavat nepparit.

Tämä bibs-malli on yllättävän helppo ommella ja valmista tulee nopeasti.

Itse ompelin heti kaksi kappaletta.

Toinen malli on myös kolmiohuivi. Sama periaate, mutta kaulassa ovat vain yksinkerroin. Edellä oleva malli on siitä hyvä, että siinä on kääntöpintaa enemmän, jos tulee tahroja.

Näissäkin voi käyttää harsoa tai puuvillatrikoota. Aika pieni trikootilkku sopii näihin, eikä juuri ole langansuunnalla merkitystä tässä ompeluksessa.

Tuo dinosaurustrikoo on aika hauska, eikö!

Kokeilin harsosta myös tällaista piparireunaista kuolaliinalappua, mutta siitä tulikin piparireunan sijaan tuollainen epäsymmetrisen aaltoileva. Ei ihan sitä mitä ajattelin, mutta on se ihan käyttökelpoinen.

Kovasti on huivit pikkutyypillä käytössä. Helpompi vaihtaa ja pestä kaulassa olevaa bibsiä, kun vaihtaa joka välissä bodya. Ei se jatkuva riisuminen ja pukeminen tai vaihtoehtoisesti tahraisissa vaatteissa ole vauvankaan mielestä kovin kivaa. Näin vältetään vähän turhaa vaatteilla poikkoilua.

Sitten onkin jo vauvan ensimmäinen juhla, juhannus! Me vietetään sitä rauhallisesti (tai niin rauhallisesti kuin vauva-arki voi rauhallista olla) ihan vain kotona. Hyvää juhannusta kaikille!

 

DIY: Kangashousut ilman kaavoja

Ompelin jotain mitä harvemmin (tai ei koskaan) tule tehtyä - nimittäin housut! Lukuisia yläosia ja lukemattomia mekkoja on tullut ommeltua ilman kaavoja, mutta vähissä ovat kaksilahkeiset. Tässä loppukeäsästä otin itse itselleni heitetyn haasteen vastaan ja ompelin kesäpöksyt! 

Idea lähti näistä vajaamittaisista kukkapöksyistä, jotka ostin kirpparilta muutamalla eurolla ja joihin kyllä ihastuin. Ihanan väljät ja vilpoisat! Ajattelin, että kopioin housut toiseen kuosiin, jotta on kahdet rennot kesäpöksyt.

Kaava eli housut viikattuna kankaan päälle taitteelle (käänsin kyllä kuvaamisen jälkeen housut nurin, halusin vain näyttää kuvaan tuon kivan kukkakuosin, nurin on aina helpompi leikata) ja leikkasin kaksi kappaletta. Alkuperäiset oli leikattuna neljästä kappaleesta, mutta totesin että ihan hyvin voi mennä vain sisäsaumoilla. Ulkoreuna oli luotisuora, joten miksi siihen turhia saumaa tekemään.

Jäljelle jäävästä kankaasta leikkasin vyötärölle kaitaleen. Eka meni pieleen, koska en muistanut ensin mitata valitun kuminauhan leveyttä ja vyötärökaitale oli siihen sitten ihan sopimaton. 

Ompelin (saumurilla) ensin lahkeiden sisäsaumat yhteen, sitten haarasauman edestä takaa. Sitten yhdistin vyötärökaitaleen, pujotin kuminauhan ja muutamalla tikkauksella lukitsin sen paikalleen niin ei pyöri kujassa miten sattuu mutkalla. Lopuksi tein lahkeisiin käänteet.

Nämä oli ihan superhelppo ommella, kun kappaleet edestä ja takaa ovat ihan samat. On siis sen verran löysä malli ja haara alennettu, että periaatteessa housut voisi pukea päälle kumminpäin vain, ei ole etu- ja takapuolta - tai niillä ei ole eroa.

Näistä tuli niin kivat! Käin yhdet festaritkin jo näillä. Töissä on ollut. Menee helteellä viileänä ja viileämpänä päivänä alle voisi vaikka pukea sukkikset eli näillähän tarkenee varmasti vielä vähän syksymmälläkin (ja vielähän ei siis ole syksy, olen vakaasti vielä loppukesässä).

Ja mitä tein ensin väärin leikatulle vyörärökaitaleelle? Pistin sen kahdeksi putkeksi, toisen ompelin muhkeaksi donitsiksi ja toisen ihan vain auki olevaksi viistopäiseksi ja suljetuksi putkeksi. Sen voi kietoa hiuksiin ja vaikka nutturan ympärille tai ponnarin ympärille rusetiksi. Hauska ja helppo tapa mätsätä kangastilkkuja asuihin!

DIY: viholle kannet ja kirjanmerkki (Ompele tilkuista osa 4)

Neljäs jatko-osa tilkkusarjaan! Poimin aiemmin kierrätyskeskuksesta verhoilun näytepaloja ja näistä tilkuista on syntynyt niin hiuspantaa, kukkaroa kuin iloa koirallekin. Nyt vuorossa kahden nahkajäljitelmän käyttö!

Ks. Ompele tilkuista -sarja:
osa 1: Kolme tapaa tehdä kukkaro
osa 2: Nopea älylelu koiralle

osa 3: Hiuspanta ommellen ja ei-ommellen

Tein kirjanmerkin. I know - aika basic. Joillekin tosi tylsä ratkaisu, itselle hyvinkin erikoinen. Joskus olen jonkinlaisia kirjanmerkkejä yrittänyt tehdä, mutta mikään ei ole jäänyt pitempään käyttöön. Olen ihminen, joka käyttää merkkinä mitä vain lappua. Leffalippu, kassakuitti, postikortti...

Mutta jos nyt opettelisi kirjanmerkin käyttöön!

DIY: Kirjanmerkki

Eipä tähän paljoa ohjetta tarvitse: suikale kaksinkerroin ja tikkaus suikaleen ympäri, päähän väliin lenkin lisäys. Reunojen saksiminen ja siistiminen, sitten lopuksi tasselin teko ja kiinnittäminen lenkkiin. 

Pitkään mietin, että kirjailisinko jonkin tekstin tähän nahkajäljitelmään. Mutta en osannut päättää tekstiä. Jätin täysin yksinkertaiseksi. Mitä simppelimpi ja litteämpi, sitä parempi se saa nyt olla.

Viime vuosina minusta onkin tullut melkoinen lukutoukka. Niin kauan olin lukematta oikeastaan yhtään mitään, mutta tänä vuonna olen lukenut jo 45 kirjaa. Viime vuonna meni 40 rikki, tänä vuonna tavoite on saada luettua 50 kirjaa.

Ja siitä se ajatus sitten lähti:

Olen pitänyt kirjaa lukemistani kirjoista kalenterin lisälehtiin, mutta jos lukuinto jatkuu vuosia, olisi kiva pitää kirjaa vähän pidemmästikin. 

Joten tein vihon lukemilleni kirjoille! (Ja onhan niitä sähköisiä versioita ja kaikenlaisia mahdollisuuksia, mutta tykkään kirjoittaa, joten en vielä halua lähteä mihinkään mikä lisää ruutuaikaa.)

DIY: Viholle kannet

Yksi pala, sisäpuolelle ns. taskut ja vihko sisään! Tämä toimii niin muistikirjoille kuin vaikka neuvolakorteillekin, joille vastaavia kuoria moni tekee. Helppo kestosuoja myös vaikka oppikirjalle!

Viholle kannet - eli miten?

Valitse materiaalia, joka ei rispaannu*. Oli se sitten nahkaa tai vaikka korkkikangasta, voit tehdä samasta tai muusta materiaalista reunoihin taskut. Itse tein ne rikkoontuneesta muovitaskusta! Leikkasin kaksinkerroin, tikkasin reunoista päältä ja siistin reunat. Taskun syvyys on hyvä, kun se on noin puolet sivun leveydestä.

*Ja jos rispaantuu, ompele ensin kaksinkerroin, oikeat puolet vastakkain ja sitten käännä oikeinpäin. Voit tehdä näin mistä kankaasta vain, vaikka puuvillasta. Jos on liian löperöä, voit silittää väliin tukikankaan vahvikkeeksi.

Ja DIY-vihko:

Sisällehän voi laittaa minkä vain valmiin vihon, kunhan se on kooltaan pari milliä kanttiinsa pienempi. Itse tein "mittatilauksena" kansiin sopivan vihon ylijääneistä papereista. Ompelin sivut nippuina ihan tavallisen neulan avulla toisiinsa. Katso ohje sivujen eli vihon tekoon tästä postauksesta.

Sellainen parivaljakko. Ja on taas kaksi tilkkua saa ottaa -tilkkukasasta saatu hyvään hyötykäyttöön.

Jos tykkäät vihoista ja muistikirjoista, katso myös nämä postaukset:

Tee-se-itse-vihot ompelukoneella
Kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi
Pienestä muistikirjasta uusi

Postikortista muistilehtiön kannet
Vanhasta kalenterista uusi muistikirja
Muistikirja vanhoihin kansiin
+ Tulostettava viikkopäivyri
+ Tee-se-itse-budjettivihko
+ Vanhan kalenterin kierrätys: 5 vinkkiä