Lahjapankki osa 7: Viisi ommeltua lahjaideaa

Viimeinen osa lahjapankkiin! Sainpas tämän paketoitua ennen helmikuuta. Täpärälle meni, mutta nyt on tässä kaikki joululahjapostaukset vuosimallia 2022 esitelty. Huh, tässä on - nyt ne on vihdoin postattu ja tehty!

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa)
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto
osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille
osa 5: 3D-tulostettu lahja

osa 6: Kuvansiirto kankaalle 

Viimeisen osan jujuna on viisi ommeltua lahjaa. Viisi erilaista, helppoa, mutta käytännöllistä lahjaa ommellen. Ota tästä vinkkiä ja ideaa vaikkapa ystävänpäiväylläriksi?

Ommeltu lahja 1/5
Setti hiuspompuloita pikkutytölle

Otsikko sen jo kiteyttää - tytölle ponnareita. Ohut perusdonitsi trikoosta, ohut rusettidonitsi puuvillasta, pelkkä rusettiponnari leveään kuminauhaan ja sitten vielä kaiken päälle nutturan ympärille laitettava muhkudonitsi pörrölangasta virkaten.

Nämä oli superhelppo tehdä. Käytin tilkkulaarista löytyviä kangaspaloja. Tein ponnareille myös säilytyspussin, johon kirjoin jämälangalla saajan nimikirjaimen. Pussukka ponnareineen livahti toisen ostolahjan rinnalle käyttöä odottomaan.

Ommeltu lahja 2/5
Makeat yöhousut/yöbokserit miehelle

Miehen kanssa vaihdetaan aina joulusin yövaatelahja. Se on jo perinne, muuten ei sitten hankitakaan yövaatteita. Mies ostaa minulle yöpaidan, minä ompelen miehelle yöpöksyt. Tänä-eikun-viime-jouluna ne oli kovin pullaiset! Ompelin siis pari joulua takaperin korvapuustikuvioisesta kankaasta (ks. alla linkki) yöpaidan ja se on ollut ihan lemppari siitä asti. Nyt yritin etsiä samaa tai vastaavaa pullakangasta pöksyiksi, mutta tämä rusinapullakangas oli ainut minkä löysin. (Tosin naurettiin, että jos tiettyä pullaa katsoo niin ne näyttää ihan tisseiltä: tissipullapöksyt!).

Kangas on paikallisen kangaskaupan palalaarista. Kaavan otin jo valmiina olevista, hyviksi todetuista yöboksereista. Taakse lisäsin This is the back -merkin, se on Kylie and the Machinen.

Ks. korvapuustipaita - postaus sisältää myös lahjapankki vuosimallia 2020 ommellut lahjat, check it out!

Ommeltu lahja 3/5
Zero waste -kestorätit kierrättäjälle

Ompelin noin 50 kappaleen kestorättisetin. Kaikki tummanpunaisena saajan lempivärin mukaan. Näissä on t-paitoja, tilkkuja ja jämäkangaspaloja. Kaikki 100 % puuvillaa kaksinkerroin, reunat saumurilla yhteen surrautettuna. 

Itse tykkään trikookestoräteistä, ne on keittiössä laatikossa ja käytän niitä kaikkeen mihin tavallista keittiörättiä: pyyhin pöydän, roiskeet ja lopuksi tiskialtaan. Yhtä rättiä käyttää tahroista rippuen 1-3 kertaa ja sitten siirrän kylppärissä olevaan koriin odottamaan pesua. Pesen 60 asteessa joko muiden siivousrättien, pyyhkeiden tai keittiöpyyhkeiden mukana. Ovat korvanneet täysin talouspaperin enkä ole sitä ostanut sen jälkeen yhtään rullaa, kun aloitin kestorättien ompelun kohta kaksi vuotta sitten. Harvemmin arjessa enää edes käytän keittiörättejä, kun ne alkavat niin helposti haisemaan ja en tykkää siitä.

Ks. zero waste -kestorätit t-paidoista 

Ommeltu lahja 4/5
Uniikki kaulahuivi/hartiahuivi naiselle

Tein viime kesänä lahjaksi uniikin, kirjaillun huivin (ks. alla linkki). Nyt otin idean toisen kerran käyttöön! Puolipellavaa koko leveydeltä noin 70 cm, siihen kirjailtu nurkka ja reunojen ompelu. Aika vaivatonta - paitsi, että kirjailu oli ihan suuuuuuperhidasta. Mutta antoisaa!

Ks. uniikki, kirjailtu huivi

Ensin siis kirjailin kissan. Valitsin aiheeksi kissan, koska saaja oli perheensä kanssa hankkinut vasta uuden kissan. Puhelimestani löytyi kuva kissanpennusta ja sen hahmottelin pikkuruiseen kokoon ja sitten kirjailin.

Tämä kangas oli niin kevyttä ja harvasidoksista, etten tähän uskaltanut soraan ommella kissamerkkiä kiinni. Sen mustavalkoiset värierot olisivat myös näkyneet läpikuultavan huivin nurjalle. Ratkaisuna oli ommella ensin kissa puuvillakankaalle ja sitten puuvillakankaasta nurkka huiviin. Yritin tehdä sen niin siististi kuin vain osasin ilman, että kulmasta tulee liian iso ja painava muuten niin ilmavaan ja kevyeeseen huiviin. Mielestäni onnistuin aika hyvin!

Ommeltu lahja 5/5
Jotain käytännöllistä nuorelle

Eurokankaasta bongasin ihanaa mustavalkoista muumikangasta. Se on pikkuruista vohvelia. Ostin sitä kappaleen. Yhdestä leveydestä sai kolme keittiöpyyhettä. Kolmas jäi vähän kapeammaksi, joten jätin sen itselle. Kaksi muuta meni kahteen eri pakettiin. En uskaltanut laittaa kahden kappaleen settiä, koska jos vaikka saaja ei olisi muumeja keittiöönsä halunnutkaan.

Muistaakseni kankaassa oli 40 asteen pesusuositus, mutta esipesin sen valmiiksi 60 asteessa ennen ompelua, joten kutistin kankaan valmiiksi. 

Itselle jätettyyn pyyhkeeseen en ommellut ripustuslenkkiä - sitä ei meillä tarvita! Olen lisännyt tuollaisen rengassysteemin keittiökaapin oveen. Siihen pyyhe lepäämään, pysyy hyvin.

On muuten tuo rengas vanha, muovinen käsirengas. Ja suikale nahkaa.

Pyyherengas esitelty myös tässä postauksessa: 12 kierrätysniksiä keittiöön

Virkatut tuolinpäälliset

Joskus idea ottaa aikansa kehittyäkseen.

Ja joskus luulee saavansa idean valmiiksi yhdessä illassa. 

Nyt siihen meni sitten kolme iltaa.

Oli nimittäin aika vaihtaa uudet pyllynpehmikkeet keittiön tuoleille. Nämä olivat niiiiin ihanan pehmoiset ja pörröiset tyynyt - silloin vuonna 2017. Sittemmin liiskaantuneet. Lyttääntyneet. Lannistuneet. Tahriintuneet. Edes alapuolelle ompelemani matonliukuestepalat eivät pitäneet enää kutiaansa. 

Ks. miltä pehmoiset alustat näyttivät uutena (eikö oo niin ihanan fluffy?!)

Olin kaupoilla etsimässä uusia ja sitten mietin, että mitä ihmettä. Otetaanpa hetkonen. Enkä osta! Miksi ostaisin? Uudet teen. En samanlaisia, mutta jostain mitä on jo kotona valmiina!

Ja se mitä kotoa ainakin löytyy, on langat! Ja kuteet.

Joitakin vuosia sitten virkkasin ihan kuteesta persalustat samoille tuoleille (ks. postaus), mutta en niistä oikein tykännyt. Olivat jotenkin "kylmät ja kovat". Ne purin ja kas, nyt lähti sama kude samaan tarkoitukseen - mutta kaveriksi vielä jotain muuta! Päätin virkata ohuella langalla kuteiden ympärille. Myös ontelokude on vanhasta korista purettua. Ja valkoinen villalanka iän vanhasta kirppisneuleesta purettua.

Ja näin se homma meni!

Testailujen jälkeen totesin, että kaksi eikä kolme kudetta ei riitä. Sopiva paksuus oli ottaa kumpikin tuplana mukaan. Siihen päälle virkkasin spiraalina villalankaa.

Tee näin: Virkkaa 10-12 ks kudenipun ympärille. Käännä pää alun päälle ja ala virkkaamaan 2. kerrosta *1 ks, 1 kjs* jokaiseen edellisen kerroksen s:aan. Alku saattaa näyttää siltä, että eihän siitä mitään tule, mutta kiristä kudenipun kummastakin päästä, jolloin 1. krs menee nätisti kasaan. Kun lähdet 3. krs:lle, virkkaa aina kjs:n kohdalle *1 ks, 1 kjs* ja kasvata aina tarvittaessa toistamalla sama myös ks:n kohdalle.

Virkkaus menee spiraalina eikä kerroksia erota. Alussa on helppo katsoa mihin kohti tarvitsee lisäyksen, puolivälin jälkeen on hyvä testata välillä tasolle, että alusta ei lähde kuprulle kumpaankaan suuntaan. 

Lopuksi viimeistelynä virkkasin pelkällä villalangalla kiinteitä silmukoita yhden kerroksen. Ontelokudepätkillä tein sitomisnauhat muutaman kiinteän silmukan avulla.

Näistä tuli mukavan pehmoiset ja tukevat! Virkkaus oli mukavaa, koska kerroksia tai lisäyskohtia ei tarvinnut laskea, kunhan vain virkkasi ja lisäsi mututuntumalla vähän väliä lisäyksen. Se riitti.

Ja helposti kyllä valmistuivat, ottivat vaan vähän enemmän aikaa mitä ajattelin. Sitä joskus luulee pysäyttävänsä kellon ja virkkaavansa  supermiehen-eikun-supernaisen nopeudella. Ei ihan valmistuneet yhteen iltaan kuten turhan optimisesti ajattelin, hahahahaha. Kolmena iltana tein, välissä piti toista purkaa, kun tein liikaa lisäyksiä. Mutta tuli hyvät.

Ja kuten ajattelinkin, olivat aika liukuria puupinnalla. Sitä jos ryhti sortui niin tuntu, että tippuu tuolilta. Joten suosiolla otin mallia teddyalustoistani ja lisäsin alle pyöreät liukuestepalat. Näitä en tosin kiinnittänyt alustoihin kiinni. Näyttävät pysyvän paikallaan ihan ilmankin.

Onneksi kahden hengen taloudessa on vain kaksi tuolia keittiössä. Näille riitti just hyvin kierrätyslankakerät, vähän rippeitä jäi kustakin, mutta muuten kerät hupenivat käyttöön. 

12 kierrätysniksiä keittiöön

Tässäpä tulee keittiöniksien tykityspostaus!

Koska kukapa ei haluaisi keittiöön toimivia pikkuvinkkejä? Jotka ovat vielä käytännöllisiä ja kierrätyssilmälasien läpi hyväksyttyjä? 

Kierrätysniksit keittiöön 12 ideaa - uutta ja vanhaa kierrätysniksiä (koska niksitkin on tehty kierrätettäväksi, heh), joista suurin osa on edelleen käytössä ja jotka olen ainakin meidän keittiöön hyväksi havainnut. Ehkäpä joukosta löydät sinunkin keittiöösi toimivan niksin?

Kierrätysniksi keittiöön 1/12
Laimenna aineet suihkepulloihin

Jos tekee altaallisen tiskipesuvettä, se on asia erikseen - mutta jos tiskaa yksittäisen astian, pisara tiskiainetta (kun pullosta ei vähempääkään saa) on aivan liikaa. Silloin voi tiskiainetta laimentaa valmiiksi vanhaan, puhdistettuun suihkepulloon. Tässä triossa on tuhtia rasvaisten pintojen puhdistustököttiä, valmiiksi laimennettua tiskiainetta ja myös keittiön tasoille sopivampaa laimeaa pesuainetta. Tykkään myös pullojen minimalistisesta yhteisilmeestä, kun kaikki etiketit ovat veks.

+ Plus! On muuten ihan entsteksparas tuo tiskiharja. Meillä ei ole enää vuosikausiin ollut mitään muovista tiskiharjaa (miettikääs paljonko siitä menee kovaa muovia roskiin käytön jälkeen), vaan ostimme vaihtopäisen tiskiharjan (jonka vaihtopää on puuta ja luonnonharjasta). Se on visuaalisestikin sievempi.

Kierrätysniksi keittiöön 2/12
Ripusta kuivauskaapin alle koukkuja

Tätä näkeekin monessa keittiössä, mutta kerrataas silti. Kun ripustaa harjat ja muut s-koukkuihin kuivauskaapin alle niin tiskiallas pysyy siistimpänä ja järjestyksessä. 

Tiskiliinakin kuivuu hyvin nipsussa. Tuo nipsu on muuten tuollainen nipsu, joka on ollut nimilapussa, vähän vastaava mitä verhonipsut.

Vihreä pörrö-pesujuttu on itse virkattu pesutasku. Käytän sitä erityisesti leipätaikinan pesuun käsistä. Pari vetoa ja tahmataikinat ovat sormista poissa. Ks. ohje tästä postauksesta.

Kierrätysniksi keittiöön 3/12
Lisää kuivauskori kuivauskaappiin

Tämä on ehkä nerokkain keksintö, mitä olen keittiössä keksinyt! Käytössä ihan joka päivä. 

Se on vanha metallikori, jonka pelastin omasta kirppiskasasta ja laitoin nippusiteillä kuivauskaappiin. Se on just sopivan pituinen, ei hakkaa takaseinää vaan roikkuu ihan itsekseen. Koriin on hyvä laittaa pienet veitset, kuorijat ja muut pikkuiset keittiöjutut, jotka muuten putoaisivat alahyllyn väleistä alas. Veitsetkin löytää hyvin korista ja ne on turvallista ottaa - ei tarvitse muiden kuivaamassa olevien astioiden lomasta etsiä vihannesveistä!

Kierrätysniksi keittiöön 4/12
Laita hyvä ripustuspaikka keittiöpyyhkeelle

Tämä on myös nerokkaimmat omat keittiöniksit top kolmosessa. Järjettömän helppo ripustuspaikka keittiöpyyhkeelle. Tästä ei muuten pyyhe tipu alas eikä jätä jälkiä pyyhkeeseen. Tai vaadi että pyyhkeessä olisi mitään ripustuskoukkuja. 

Ja arvaisiko, että niksi rakentuu vanhasta muovirannekorusta ja ympärille pikaliimatusta nahkasuikaleesta? Rannekorun sijaan voi käyttää mitä vain muuta rengasta. Ehkä muovi on materiaaleista paras tässä tarkoituksessa. Nahkasuikaleen sijaan voi käyttää myös narua, mutta visuaalisesti nahka sopii tähän. Eikä se jätä oven vetimeen mitään jälkeä.

Tai jos kuitenkin haluaa nipsun, tässä toinen vaihtoehto! 

Tämä oli pitkään käytössä, kunnes klipsi alkoi jättämään ikäviä jälkiä joihinkin keittiöpyyhkeisiin.

Keittiöpyyhekin itse tehty ja on edelleen käytössä, toki hyvin jo haalistuneena.

Kierrätysniksi keittiöön 5/12
Laita merkki tiskikoneeseen

Tämä on toooosi vanha niksi! Oli edellisessä asunnossa käytössä. Vanhan pelin kirjaimista DIRTY / CLEAN ja takana magneetti. Oli aika kätevä ja esti tehokkaasti likaisten astioiden eksymisen puhtaiden sekaan.

Kierrätysniksi keittiöön 6/12
Ompele vuoka- ja peltialustat

Toisin sanoen se on kuin jättimäinen pannunalusta. Tämän ison suojan välissä on vanhaa saunatakkia - eli lämpöeristeeksi voi laittaa melkeinpä mitä vain. Kunhan päälle tulee ainakin puuvillaa (ettei ole sekoitetta, jossa muovipohjaiset kuidut voivat sulaa pintaan kiinni kuumuudesta).

Ks. vuoka-alusen postaus ja katso myös tämä pienempi versio.

Kierrätysniksi keittiöön 7/12
Kierrätä tilkut vuokasuojiksi

Jos sulla on paljon lasisia ja keraamisia vuokia ja tarjoiluastioita, niiden väliin voi ommella tilkuista vuokasuojia. Loppuu se kalina ja kilinä! Ja tekstiili suojaa tietenkin myös astioiden pintaa naarmuilta.

Ks. vuokasuojien postaus.

Kierrätysniksi keittiöön 8/12
Sulje pussit nipsuilla

Tämä on niin hyvä! On ollut käytössä varmaan vuosikymmenen (yhtä vanha on muuten tämä kuvakin). Pyrin sulkemaan aina kaikki pussit. Sulkemiseen voi käyttää pyykinpoikia tai vaikkapa rikkoontuneesta housuhengarista irroitettua klipsiä.

Kierrätysniksi keittiöön 9/12
Laita kaappiin lisätaso

Syvä kaappi, johon pienet astiat hukkuvat? Ratkaisuna on pienen lisätason laittaminen hyllyn perälle! Tuo valkoinen hökötys hyllyn perällä antaa selkeän paikan pienille kulhoille ja antaa vähän logiikkaa turhan syvän kaapin järjestykseen. Pikkutason voi rakentaa hyllyyn vaikkapa pahvilaatikoista.

Tuo minun valkoinen hökötykseni on myös - outoa, mutta totta - vanhoista videokaseteista! Kyhäsin sen vuosia sitten sisustuskontakin avulla ja lopulta se löysi paikkansa tästä kaapista. Kestävä pikkuhylly! 

Ks. VHS-hyllystä lisää tästä postauksesta. 

Kierrätysniksi keittiöön 10/12
Tee omat, pyyhittävät pöytätabletit

Vahakangas ei sinänsä ole yhtään tai eipä sitten lainkaan ekologinen materiaali, mutta se on ekologisempi kuin monet valmiit pöytätabletit, joita ei voi kunnolla kostealla puhdistaa tai jotka käytössä murentuvat ja lopulta joutuvat roskiin sen takia, että ulkonäkö ei ole enää kiva. Vahakangaspöytätabletit voi ommella ihan mihin kokoon vain. Ne voi tehdä kaksipuolisena ja pinnan voi pyyhkiä aineella ja rätillä puhtaaksi. Tableteista tulee sopivan jämäkät ja jähmeät, joten (pöytäpinnasta riippuen) pysyvät hyvin paikallaan.

Ja jämistä voi tehdä vaikkapa punotut lasinaluset kuten kuvassa.

Ks. vahakangaspöytätabletin postaus.

Kierrätysniksi keittiöön 11/12
Leikkaa vanhat leikkuulaudat pieniksi

Jos käytät ohuita, muovisia leikkuulautoja, tiedät et joskus ne vain murtuu. Tai imee tahroja niin, että osa laudasta on ällöttävä ja haluat heittää laudan pois. Jos osa laudasta on kuitenkin vielä ihan käyttis, leikkaa se talteen! Vahvat sakset ja pitkät leikkuuvedot riittävät.

Pieniä leikkuulautoja on helppo käyttää vaikkapa yksittäisen tomaatin leikkaamisen. Tai jos keittiössä ei ole tarvetta, sopisiko askartelujen puolelle leikkuualustaksi? On muuten hyvä suoja myös paperiveitsen alla.

Ks. tämä ja monta muuta muovin kierrätysniksiä tästä postauksesta.

Kierrätysniksi keittiöön 12/12
Virkkaa purkinavaaja

Jos sulla on jämä liukuestemattoa ja lankajämä niin virkkaapa niistä tämä jo klassikoksi muodostunut pikakäsityö. Aivan huippu, en tulisi enää ilman. Avaa kyllä kaikki hankalat hillopurkit ilman ärräpäitä ja ilman, että pitää viedä purkin miehen käsivoimien armoille.

Ks. purkinavaajan postaus plus ohje.

Siinäpä oli 12 keittiöniksiä! Löytyikö joukosta jotain uutta kokeiltavaa omaan keittiöön?

+ Katso myös nämä: paidoista kestorättejä / 3 virkattua kierrätystä keittiöön  

Lahja 18-vuotiaan tulevaan kotiin

Perhepiirissä nuori mies täyttää jo ihmeelliset 18-vuotta! (Voi itku, mihin katosi se pienen pieni poika? Itsehän en ole vanhentunut juuri yhtään, heh.)

Ja kun on yksi virstanpylväs elämässä eli askel aikuisuuteen niin onhan sitä myös ihan pikkaisen poikaa lahjottava.

Aloitetaan kortista!

Tyylini on jälleen yksinkertaisesta yksinkertaisempi. Pelkkä iso numero, sehän se juhlan aiheen syy on. Paksua tussia ja vesiväreillä liukuväritys numeroihin. Valkoiset pisteet tein Gelly Roll -kynällä. Ne on ihan huippuja, saa valkoisenkin näyttämään valkoiselta minkä värin päällä vain.

Ja itse lahja! 

Päätin koota paketin sitten siihen tulevaan omaan kotiin, josta saaja ilmeisesti jo vähän haaveilee. Itse tehdystä lähti liikkeelle - ompelin vohvelista keittiöpyyhkeen, tein tuplapaksun patalapun ja sitten päälle vielä kaksi kestokeittiörättiä.

Kun menin kauppaan hakemaan lahjaan täydennystä, homma taas vähän eskaloitui. 

Pienestä lahjasta tulikin 18-osainen! Kaikkea ennemmin tai myöhemmin tarpeellista tavaraa kotiin (lähinnä keittiöön).

Paketoinnista tuli melko möhkäle ja piti ihan erikseen laittaa lappua kylkeen mitä möhkäle sisältää. Hirveen vaikea paketoida 18-osaista lahjaa, jos ei halua käyttää lahjakassia tai laatikkoa. Sellofaania oli just ja just sopivasti (tai himpun verran liian vähän) möhkäleen ympärille. Siihen meniki vikat sellofaanit. Lisää en taida ostaa. Koskaan. Jos jatkossa paketoisi lahjat jotenkin muuten kuin kertakäyttöiseen muoviin.

 

DIY: Vanhat t-paidat kestoräteiksi

Siivottiin vähän vaatekaappeja. 

Seurauksena tuli ongelma: mihin laittaa vanhat t-paidat, jotka ei kelpaa mihinkään?

Ja kelpaamattomilla t-paidoilla tarkoitan todellakin niitä kulahtaneita t-paitoja, joita ei voi oikein myydä, viedä kierrätyskeskukseen tai ilmaiseksikaan antaa, koska...

..niissä on reikiä, ällöttävät hikikainalot tai muita epämääräisiä tahroja, totaalisen kiertyneet saumat, printit kulahtaneet tai murtuneet, ompeleet karkaneet paikoiltaan ja/tai kaikkea muuta epämieluista ilmiötä.

Mihin sitten hävittää nämä?

Tässä yksi käytännöllinen idea (jonka otsikostakin jo saattoi spoilaantua)!

DIY: T-paidoista pestävät kestorätit

Tein näin: Kokosin kaikki 100 % puuvillaa* olevat minun ja miehen t-paidat sivuun ja leikkasin ne about 16-17 cm kokoisiksi neliöiksi. Leikkaaminen kävi helposti, kun taitteli paitaa niin, että sai kerralla 2-4 neliötä leikattua. Leikkasin puolet neliöistä vähän suuremmiksi, jotta neliöitä ei tarvitse tarkkaan kohdistaa ennen yhteen ompelua.

* Muut kuin sataprossaset puuvillaiset t-paidat laitoin "leikkaa nämä kuteiksi" -koriin. Päätin, että käytän kestorätteihin vain sataprosenttisia puuvillapaitoja, jotta voin surutta pestä rätit kuumemmassa ilman negafiilistä siitä, että jos räteistä vielä mikromuovia irtoaisi. Puuvillaiset paidat olivat myös sopivasti tarkoitukseen vähän jämäkämpiä kuin viskoosi- tai polyestersekotteiset t-paidat.

Sitten ompelu!

Surruuttelin surutta saumurilla kaksi neliötä yhteen.  Asetin aina pienemmän neliön suuremman päälle abouttiarallaa kohdilleen yhden laidan mukaan. Siitä sitten vain yhden noston taktiilalla ompelin yhteen kulmat pyöristäen. Ompelu kävi superhelposti, kun ei tarvinnut kohdistella tai piiruntarkkaan katsoa kulmia kohdilleen.

Osassa kyllä meneekin reunat sunnuntaiompelijan tyyliin enemmän loivaa vinoutta kuin skarppia suoraa. Vähän tuli hyppytikkiäkin, koska saumurista olisi ollut jo aika vaihtaa neula. Mutta ajattelin, että tosiaan nämä ovat vain rättejä, joten mitä väliä?  Kyllä ne asian ajaa, vaikka sieltä täältä saattaa silmään osua hyppytikki tai ompeleeseen lispaantunut reuna.

Ompelin yhteensä nelisenkymmentä kestorättiä. Viitisentoista jäi vielä pöydälle, kun ei jaksanut enää enempää samalta istumalta.. Eli kaikkiaan aika hyvä satsi, ei tarvitse käytössä "säästellä".

Kokonaisuutena pyrin siihen, että vastakkain on eri väriset palat. Samalla sain tähdättyä niin, että aina vähintään toinen rättipuolisko on paksumpaa puuvillaa ja toinen sitten vähän lirumpaa versiota. Ainakin sormituntuma sanoo, että mitä paksumpi trikoorätti, sitä kivempi vois olla käytössä.

Ja mikä näiden tarkoitus on?

Taustoitetaan:

Jo syksyllä lopetettiin talouspaperin ostaminen. Suututtaa ostaa jotain niin kertakäyttöistä ja sellaista mitä tuli käytettyä aina ihan turhiinkin asioihin. Joten nostin tyhjentyneen talouspaperitelineen kirppiskasaan ja möin sen huimalla 3 eurolla pois. Sinne meni ja mies totesi vain: RIP talouspaperi. (Eli tämä postaus on myös osa Operaatio minimalismi -proggista!)

Viimiset puoli vuotta tilanteissa, joissa talouspaperia olisi ennen käyttänyt, tuli korvikkeeksi tiskiliina, keittiöpyyhe tai se ärsyttävin: keittiössä pyörivä vessapaperirulla. Jotenkin tuumasin, että pieni rulla on melko sama asia kuin se jo pois karsittu asia. Joten nyt vihdoin zero waste -vaihtoehto tilalle!

Ja nyt nämä kestorätit ajavat talouspaperin sijaa. Onneksi meillä on iso pesukone, nämä mahtuvat hyvin vaikkapa keittiöpyyhkeiden kanssa pyörimään 60 asteessa, joten ei tule kulutusta ylimääräisen pesukonepyörrityksenkään puolesta.

Joskus aiemmin jo yritin samaa ja ompelin pienen erän kestoliinoja bambu joustofroteesta, mutta ne siirtyivät kyllä ihan perussiivouskäyttöön eivätkä jääneet keittiöön. Olen nyt tyytyväinen, että sain vihdoin aikaiseksi nämä kestorätit! Aion sanoa näitä roiskeräteiksi. Siihenhän ne ovat: kun kokatessa roiskahtaa, näillä pyyhitään.

Vielä pitää keksiä hyvä paikat puhtaiden ja käytettyjen rättien systeemille. Ehkä oma pesupussi, johon voisi laittaa suoraan pesua odottamaan? 

Any ideas? Onko sulla vastaavia kestorättejä keittiössä? Missä säilytät niitä?

Pillerit purkkeihin

D-vitamiinia, maitohappoo, magnesiumia.. ja mitä kaikkia näitä nyt on. Montaa tablettia sitä päivittäin ottaa. Ongelmaksi (suuret ovat ongelmat, heh) muodostui jokapäiväinen lääkelaatikoiden sekamelska, jonka seasta sai tabletteja noukkia. Ärsyttävä aikasieppo ja tilaryöppö! En tykkää.

Ennen 

Tältä näytti lähtötilanne kaikissa autenttisissa ryötteissä, leipäpaahtimen muruissa ja muussa joukkoon sopimattomassa. Piti olla hallittu kori ja rajoitettu homma, mutta joko sitä piti pelata tetristä, että erikokoiset laatikot ja tablettiliuskat istuvat metallihäkkikoriin tai sitten vain pistää mihin käsi osuu eli yleensä ihan miten sattuu.

Eikä mikään hyvä paikka siinäkään mielessä, että juurikin tuolle tasolle paistaa suora aurinko. Ja jos ei aurinko paahda niin ainakin leipäpaahdin käy kuumana. Ei hyvä, siinähän pillerit hikoilee mennen tullen.

Pitkään mietin mihin siirtäisin vitskut ja hitskut (lue: vitamiinit ja hivenaineet). Pöydän tasolla niiden on silti oltava, ei niitä mistään kaapista muista ottaa. Sitten muistin nämä pienet tummat lasipullot!

Ostin Ruohonjuuresta pieniä mehushotteja ja koska pienet lasipullot olivat jotenkin tosi söpöt, en raskinnut heittää niitä pois. Kannatti ottaa talteen.

Pesin pullot tiskikoneessa ja liuotin etiketit pois. Kaulan ympäriltä otin pihdeillä avaamisesta jääneen ylimääräisen metallirinkulan pois. Sitten pullot olivatkin valmiit uusiokäyttöön.

Pillerit purkkeihin ja kas tätä roskan määrää!

Vähän kyllä pistää miettimään, että onko nämä kaikki liuskat eli läpipainopakkaukset tarpeellisia? Mikseivät voi olla suoraan purkissa roskamäärän vähentämiseksi? Nämähän ovat sekäjätettä. Vaikka on metallia, eivät kuulu metallinkeräykseen (paitsi jos on kummaltakin puolelta metallia). Ja vaikka on muovia, eivät silti kuulu muoveihinkaan. Melkoista haaskausta, hyvin moni voisi olla pienessä purkissa kuten esim magnesium niin veisivät vähemmän tilaakin?

// EDIT: Lisäyksenä sanottakoon, että per pieni purkki ei mahtunut pitkän ajan vitskuja ja hitskuja, se tuskin olisi suotavaakaan. Loput jäivät alkuperäisiin laatikkoihinsa ja kaappiin odottamaan pullojen tyhjentymistä. En löytänyt selvää tietoa kuinka valoherkkiä ovat tabletit, joten lyhyen ajan sisältö on turvallisempi. Toki onneksi pullot ovat tummia ja suodattavat osan valosta. 

Kun sain pillerit purkkeihin, dymotin päälle lyhyet dymoteipit merkeiksi sisällöistä. MH niin kuin maitohappo, B niin kuin biotiini.. Itse tunnistan kaikki ulkonäöltä, mutta mies käyttää osaa myös (esim. D-vitamiinia), joten pullojen merkkaus oli suotavaa selkeyttä kahden käyttäjän talouteen.

Nämä näyttävät myös vähän vanhanaikaisilta lääkepulloilta, eikö? Melko söpöjä yksinkertaisuudessaan.

Ja jälkeen:

Ah, kuinka pelkistettyä! Ei rumia pahvipakkauksia, ei mitään ylimääräistä. Ja kuinka pieneen tilaan ison laatikon pillerit mahtuivatkaan! Ihan kuin olisi laittanut tilaa pankkiin.

Eikä tähän uuteen paikkaan aurinko paista, joten ovat nyt paisteelta suojassa.

Tältä näyttää myös alkutilanteen minimalisoitu taso. Happea väliin, kyllä nyt passaa. 

Tällaiset ihan pienetkin muutokset auttavat kohti minimalismia -operaatiota etenemään. Vaikka muutos ei ole suuri ja mitään ei sinänsä karsittu pois, tuo se selkeyttä arkitoimintoon. Minimalismi ei ole vain tavaran karsimista, niukkuutta ja pelkistämistä, se on myös oman elämän yksinkertaistamista ja selkeyttä. Sitä, että on oikea tavara oikeassa paikassa ilman, että sitä esimerkiksi pitää jatkuvasti järjestellä ja ylläpitää. Ei siihen usein tarvitse muuta kuin sen yhden pienen muutoksen ja homma selkeytyy. Nice.