Keramiikkaa oppimassa.

Kävin yhden illan keramiikkakurssilla. Se oli ihanaa. Joskus lapsena kävin keramiikkakursilla ja yläasteella valinnaisena mulla oli keramiikkaa, mutta ne opit ovat jääneet aika unholaan. Päätin, että nyt on kiva aika laittaa kirjaimellisesti kädet saveen!

Käytössä oli punasavea ja siitä sai tehdä mitä itse halusi. Mielessä oli kolmijalkainen ruukuntapainen asia ja lähdinkin sitä ensimmäisenä toteuttamaan! Jalat olivat haastavat ja jännitti jääkö ruukku suoraan tai kestävätkä jalat edes ruukun polttamista.

Yhden illan saven muovailun jälkeen kunkin työt jäivät kuivumaan ja odottamaan polttoa. Parin viikon päästä tuotokset sai käydä hakemassa kotiin.

Ja siinähän se kaveri nyt seisoo! Ja aika hyvin on tasassakin jalat - aika hyvin siis ensikertalaiselta! Lasitus jäi kurssin vetäjälle ja suoraan sanoen se jäi kyllä vähän harmittamaan. Ruukun sisällä on vahva, tasainen valkoinen lasitus ja ulkopuolella ei sitten niinkään. Tiesin ennalta ettei siitä nyt ihan tasainen tule ja siveltimen vedot näkyvät, mutta ero on silti silmiinpistävä (kun vertasi muihin ja muiden töihin). Lisäksi jalat olivat jääneet kokonaan lasittamatta.. Suunnittelin jo paikkaavani lasitusta emalimaalilla ja sutivani jalat valkoisella akryylimaalilla ruukkuun mätsääväksi.

Toisaalta lasittamattomat jalat näyttävät myös vähän puisilta, eikö? Emmin kovasti maalaanko jalat vai jätänkö savipintaisiksi. Ja muutenhan ruukku on aika veikeä, eikö? Olin jättää suun pois, mutta hömelö kaukaisuuteen tuijottava katse kruunautuu vienolla hymyllä.

Ja ruukku ei ollut ainut mitä kurssilla tein..

..katsos tätä! Se on klassikko, alusta saippualle. Sellaista ei meillä ollutkaan. Ja tässä on lasitus juuri sopiva, paljon tasaisempi mitä ruukussa.

Isosta pieneen - kun näytti, että savea ja aikaa riittää, tein myös minikupin. Sanoin kyllä jo tehdessä etten tiedä mitä varten. Kynälle liian pieni, ompeluneuloille (tai vastaaville minikokoisille asioille) on taas liian iso. 

Viimeisimmästä työstä tuli suosikkini. Se on pilvenmuotoinen alusta! Tein sen teenjuontia varten eli siihen voisi laittaa teepussin (koska käytän pussin aina kahdesti) tai teesihvilän (koska aina sotken sen kanssa).

Toisaalta pikkupilvi olisi myös aika kiva alusta koruille. On vähän paha tapa riisua korvikset sohvapöydälle ja siitäkös ne usein tipahtavat mihin sattuu. Just etsin toista valkoista nappikukkakorvista valkoiselta hapsumatolta! Pilvi voisi olla kiva paikka pöydällä, johon laittaa korvikset.

// Ks. virkatut kukkakorvikset ja niiden ohje tästä postauksesta.

Pienestäkin jämäsavesta sai vielä yhden koristeen. Se on sateenkaaren inspiroima kaari. Ripustin sen kirjaintauluun.

Aika paljon sai noin kilon mötkäleestä savea! Ja ainahan on kivaa oppia uusia kädentaitoja.