tiistai 22. elokuuta 2017

Origami-kurki (tutoriaali).

Paperikurjet! Nuo klassiset linnut, varmaan yksi perinteisimmistä origami-malleista. Oletko koskaan kokeillut taitella?
Tein niitä tässä hetki sitten ison kasan. Edellisestä (ja ensimmäisestä) taittelusta oli mennyt tovi, joten käämi meinasi palaa, kun en muistanut muutamaa kinkkistä työvaihetta. Pikaisesti tutoriaaleja vilkuilemalla totesin, että ovatpas ne huonoja - moni johdatti ainakin minut harhaan! Muutamasta ekasta ei tullut mitään! Mutta sitten homma lähti luistamaan ja taittelu meni kuin tehdaslinjastolla. Taitellessa päätin tehdä oman ns. auki kirjoitetumman tutoriaalin kurjen taitteluun. Ihan vain, koska jos se samalla jäisi myös omaan muistiin paremmin haltuun. Eli reippaasti kokeilemaan taittelua:
Leikkaa paperista neliö. Parasta on, jos saat taitteluun kopiopaperia ohkaisempaa paperia - kopsupaperillakin menee, kunhan vain painaa kunnolla taitokset. Apuna voi käyttää vaikka viivoitinta.
Ensimmäinen vaihe: Taita neliö kahtia pysty- ja vaakasuunnassa. Tulee pienempi neliö. Taita vielä neliö vinottain sivut vastakkain, jolloin siitä tulee kolmio. Paina taitokset kunnolla ja avaa neliö auki.
Toinen vaihe: Ota neliö yksi kulma alaspäin (näin on helpompi hahmottaa). Ajattele neliötä taitoksien jakamina lohkoina. Tuo violetilla merkityt lohkot vastatusten, samoin toiselta puolelta vihreällä merkityt lohkot. Neliö kasaantuu ns. vastakkaisille sisätaitoksille. Ensin ylhäällä ollut kulma jää lopuksi taitosten päälle.
Kolmas vaihe: Pidä neliö edelleen sama kulma alaspäin. Taita sivut vastatusten ylös. Käännä ja toista sama. Taita ylhäältä pinkillä merkitty "kolmio" alaspäin. Paina taitokset kunnolla ja avaa taitokset.
Neljäs vaihe: (Tämä voi olla alkuun vaikein, mutta hyvin se menee!) Edelleen sama kulma alaspäin, ota kulmista päällimmäinen eli vihreällä merkitty kulma. Nosta se ns. yläkautta kokonaan auki. Sivut jotka käänsit edellisessä vaiheessa kohti vastatusten avautuvat nyt siivekkeiksi. Paina taitokset kunnolla. Käännä työ ja toista sama.

Viides vaihe: Taita pinkillä merkityt sivut työn kummaltakin puolelta kohti keskustaa. Pidä kärjet terävinä.
Kuudes vaihe: Nosta kärjet viistosti ylös (tässä oma maku vaikuttaa taitoksen kulmaan). Avaa taitokset ja taite samasta kohtaa uudestaan, mutta vie taitokset keskellä olevien siivekkeiden väliin (siniset kohdat yhteen). Toista sama kummallekin puolelle. Taita pää ja pyrstö hiukan viistoon (tähän on monia eri tapoja).

Seitsemäs vaihe: Taita siivet alaspäin työn kummaltakin puolelta. Nyt kurki on valmis! Voit käsin vielä avata kurjen pohjaa
ja tasata siipiä, jolloin se pysyy esimerkiksi pöydällä tasaisessa liidossa.

Ja valmista tuli!
Ja tätä varten tein kurkia! Niistä tuli paikkakortteja viime viikon juhliin. Kirjoitin siipiin jokaisen nimen ja niistä tuli ihan nättejä. Vähän erilaisia paikkakortteja, eikö!

lauantai 19. elokuuta 2017

Juhlan aika!

Se on juhlan aika! Havahduin lähestyvän juhlan myötä orastavaan inspiraatioon, että nyt se paljon vaatekaappiin kaivattu juhlallinen pikkumustamekko on ommeltava. Mustaa satiiniakin oli valmiina. Ja siinä se sitten tuli, lempitunikaa kaavana käyttäen. Suora, hihaton ja ilman muotolaskoksia - eli helppo tehdä, helppo pitää. Morsiussatiini menee sellainaan, ei tarvinnut edes vuorta. Pääntienhen tein kaarrokkeen niin tuli nätimpi kuin käänteestä tai päärmäyksestä. Ja alle tunti siihen meni! Kauemmin mietin mitkä korut valitsen, mitkä korot laitan ja minkä laukun otan.
Koruissa päädyin näihin muovitimantteihin, kaulakoru ja nappikorvakorut. Korvikset näyttävät vähän jääkimpaleilta! Nämä tein jo aikoja sitten, mutta nyt vasta esittelen. Alkujaan ovat muuten jotain koriste"kiviä" - poimin mukaan muistoksi eräistä muista juhlista, joissa niitä oli ripoteltu pöytään koristeeksi. Nämä sopivat hyvin pikkumustan kanssa, tuovat tyylikkyyttä ilman, että riitelevät värikkäiden kenkien kanssa.

Nyt juhlimaan! Ehkä lisää kuvia perästäpäin. Mitään en lupaa, mutta ainakin on tulossa lähiaikoina tulevien juhlakoristelua!

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Voihan vessapaperit.

Nyt näette autenttisen näkymän vessasta kaamean valaistuksen alla (ah mikä loistokas kuva kaikkine mössöineen). Kyllä, siellä on hämärää ja pölyistä ja siellä ne vessapaperit pyörii. Ai, että onpa kiva. Aina repaleisen kiireisesti auki vedetty pussi ja siihen levinneet rullat. Siinä, kun sitten kulkee ja pyykkiä vähän pölläyttää, suihkusta tulleena vähän kastelee ja vahingossa syrjään potkaisee niin ei hyvä. Ei yhtään hyvä.
Ajattelin, että en tätä enää kattele, pelastan rullaraukat nostamalla ne hyllyyn. Mutta ei tämäkään hyvä. Epämääräinen muovimytty ei näyttää lähinnä roskapussilta. Ratkaisuksi keksin läpinäkyvän muovin eli kirkkaan vahakankaan.

Siitä leikkasin koko leveydeltä yhden suikaleen, ompelin sivut ja pohjan yhteen, leikkasin muodostuneesta kaksinkertaisesta suorakulmiosta alanurkat pois ja ompelin nämä vastatusten, jolloin lieriöstä tulee automaattisesti laatikkopohjainen (eli aika perustekniikka miten minkä vain korin tai kassin pohja tehdään ilman pohjakappaletta). Reunan käänsin kaksinkerroin, jotta sivut pysyvät jämäkämmin pystyssä.
Jes, tämä hyvä. Kivan minimalistinen! Ei ole mitään turhaa. Nyt rullille on oma paikka missä pysyvät paikoillaan eivätkä silmää hierrä. Kiva, että tuosta näkyy läpi. Ei tarvitse kylässä kävinjänkään etsiä missä on varapaperia tilanteen sattuessa päälle.

Tällaista pikavessa-asiaa tällä kertaa. Tuntuu, että ei tässä arjessa ehdi tehdä mitään muuta kuin vain nopeita juttuja!

maanantai 14. elokuuta 2017

Trikoomakramee.

Joko trikookuteiset makrameet jo trendistä? Täältä tulee vielä yksi! Tein ihan pikaiseen. Oksa ja trikookuteen jämä, josta ei sellaisenaan ole riittänyt yhtään mihinkään. Leikkelin kuteen pätkiksi ja sidoin oksaan ja satunnaisille isoille solmuille. Laitoihin tein jämien jämistä isohkot tupsukaiset. Valmista tuli nopeammin kuin peukkua ehti näyttää.
Ja siinä se on nyt parvekkeella. Pikakässäilyä nollabudjetilla. Saa roikkua partsilla, kunnes menee huonoksi. Ja mummokoirakin tuli kuvausrekvisiitaksi. Kyllä vielä tarkenee pilkkiä ilta-auringossa!

Olkoon alkanut uusi viikko aurinkoinen ja elokuisen lämmin!

perjantai 11. elokuuta 2017

Ilmakasvit ikkunaan.

Ilmakasvit! Nuo trendikkäät pikkuset kasvit eli juurettomat Tillandsiat (Airplant) ovat näkyneet pitkän tovin siellä ja täällä.
Itse tein jahkailun jälkeen viimein hankintapäätöksen, kun selailin Sanna Raskun Kaunista ja vihreää -puutarhakirjaa (WSOY 2017). On muuten ihanan visuaalinen kirja! Kauniilla otteella tehty, tuota "opiskelee" ihan mielellään.
Siinä se oli, kaikki tuo hauskuus, juurettomuus ja piikikäs visuaalisuus kolahti ja kovaa! Lähes maanisesti lähdin hakemaan omaa ilmakasvia. PAKKOSAADA ILMAKASVI.
Mullattomat ilmakasvit voi sijoittaa melkein miten vain ja mihin astiaan vain - mutta minä tahdoin ne roikkuvaksi. Jotain palloja on saatava. PAKKOSAADA PALLOJA. Mietin, että kurvasenko takaisin ostoksille... vai penkoisinko kaappeja? Ja siitä se selkiytyi: pistän ne muovikuppeihin! Reiät reunoihin ja siimaa ripustukseen - valmista ja ilmasta!

Alkujaan muovikupit ovat käsisaippuapulloista - jep! Saippuapulloista! Leikattuna ja reunat silitysraudalla sulatettuna. Olivat pitkään säilytyskuppeina ja toimivat siinä tosi hyvin. Postaus kuppien tekemisestä löytyy tästä.
Ja siinä ne ovat! Ilmakasvit saippuakipoissa! Hassua. Pakko hankkia kyllä vielä hankkia kolmas ilmakasvi näiden kahden käppyrän lisäksi.. ettei tuo yksi kuppireppana roiku ihan tyhjänä.
Muovikuppien siirtäminen ikkunaan oli nerokasta. Ovat kevyitä eikä ole vaaraa, että tippuessaan menisivät sirpaleiksi. Ja koska ovat kevyitä, pystyi ne myös surutta ripustamaan verhokiskoon.
Hassuja käppyröitä! Nyt vielä opettelemaan Raskun kirjasta noiden ylläpito, jotta opin pitämään nuo myös hengissä!

keskiviikko 9. elokuuta 2017

10 ideaa kirjailuun osa 3/3.

Nyt vuorossa Kauneimmat Askartelut -lehden (nro 3/17) innoittaman kirjailuteeman viimeinen osa (ks. 1/3 osassa tauluja ja 2/3 osassa koruja) ja jäljellä on muutamia sekalaisia nostoja lehden kirjailuista!

Ensin vaikka case paperit! Paperiin ja pahviinkin voi kirjoa. Tässä nyt esimerkiksi kirjekuoren ja itse tehdyn vihkosen (ohje ko. lehdessä) kirjailu. Päälle vielä ruusuinen kortti (siihen on lehdessä myös piirroskaavio). Kortin pisteily oli kivaa! Mihin vain kartonkin voi puhkoa reiät ja siihen vain langalla kirjailemaan - eikä tarvitse olla edes kirjailulankaa, hyvin käy myös monenkertainen ompelulanka.
Ja tässä paksulla puuvillalangalla koristeltu lahjarasia. Pisteenä iin päälle kirjailu pakettikortti.
Tai miten olisi kirjailtu kaulus? Tämä on niille, jotka eivät tahdo tehdä peilikuvia. Sievää kuviointia voi tehdä myös epäsymmetrisesti.
Vanhaa neulettakin voi uudistaa villalangoin. Oli se neulepusero tai -takki, sen ilme piristyy varmasti uusilla yksityiskohdilla. Tämä neuletakki oli matkalla paloiksi, koska olkapäillä oli pari ikävän näköistä reikää, mutta nypykoristeluin (eli ranskalaisin solmupistoin) ansiosta reiät sai huomaamatta umpeen ja samalla koko vaatteen ilmekin piristyi! Ajatella, oli silppuriin menossa ja nyt olen pitänyt neuletakkia tosi paljon!
Samalla pelastin vanhan rupuisen tpaidan tekemällä sen rintamukseen kaktus-koristeisen taskun trikoojämäpalasta. Tästä tuli uusi suosikki yöpaitani ja mies virnuilee hulluksi kaktusnaiseksi (vaikka eihän meillä ole edes yhtään kaktusta!).

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 
#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

maanantai 7. elokuuta 2017

10 ideaa kirjailuun osa 2/3.

Edellisessä postauksessa (ks. tästä) vilautin uusimman Kauneimmat Askartelut -lehden kirjailukokonaisuuden ensimmäistä puoliskoa. Nyt jatko-osassa lisää kirjailua! Kokonaisuutta ideoidessa päätin, että on pakko kokeilla miten kirjailu taipuu koruiksi - onhan korut lempimuotoni aika lailla kaikessa itse tekemisessä.
Idea 1: Kirjailu ristipistoilla nappi-aihioon. Kokeilin kaulakoruksi ja sormukseksi. Aika hyvin taipui aihioon, vaikka ensin ajattelin että onkohan ristipistokangas eli ts. aida-kangas lie liian paksua. Mutta näppärästi kävi ja kirjailukin oli nopeaa. Itse päädyin mustavalkoiseen yksinkertaisuuteen, mutta muutaman centin nappikokoonkin mahtuisi tekemään vaikka mitä ristipistokuviota (itsehän en edes tehnyt ristipistoja).
On se kyllä varsinainen timanttisormus, hehee.
Idea 2: Kirjontakehyksessäkin voi tehdä korupohjia. Tässä yksi versio (ks. valmis koru alta). Pingotettuun kankaaseen voi hahmotella kuvan ja sitten vain lohkot täytetään häivepistoin. Reunoihin tein kapean "nauhan" laakapistoja ja sitten leikkelin ja ompelin kirjotun kankaan nahkapalaa vasten.
Ja lopputulos näyttää tältä! Tuli aika kiva, graafinen ja kivan epäsymmetrinen. Ja arvaatteko muuten mitä? Tämä ei ole edes kokonaan kirjontalangoista. Käytin osaan lohkoista myös moninkertaista ompelulankaa. Eroa ei näe!

Ihan hyvä vaihtoehto vaikkapa niihin hetkiin, kun haluaisi tiettyä sävyä, mutta ei halua/ehdi/tarvitse ostaa kokonaan uutta kirjontalankanippua niin sen sijaan voi käyttää myös tavallista ompelulankaa.
Idea 3: Omat kestokirjailupohjat! Tämä on ehkä yksi nerokkain idea mitä olen vähän aikaan korujen saralla keksinyt. Mistä voin kovasta muovista (tämä esimerkiksi cd-levykotelon sisämuovista) voi sulatella neulan kanssa kirjailupohjan. Valitse vain muoto, tee reiät ja kirjaile menemään. Voi kirjailla vaikka joka päivä eri kuvion!
Tein myös sormusversion sähäköillä vauhtiviivoilla. Sormuksessa on se hyvä puoli, että taustapuolen pistot jäävät piiloon. Kaulakorussa pitää vähän miettiä miltä se taustapuoli näkyy, kun auttamattahan se näkyy kaulassa liikkuessa.

Ks. korujen ohjeet Kauneimmat Askartelut -lehdestä (3/17, löytyy hyvin varusteltujen kauppojen lehtipisteistä!).

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 
#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

perjantai 4. elokuuta 2017

10 ideaa kirjailuun osa 1/3.

Tällä viikolla ilmestyi uusi Kauneimmat Askartelut -lehti (nro 3/17). Sen yhtenä isona teemana on kirjailu - ja minä sain lähteä sitä toteuttamaan! Juttu on kolmen aukeaman pituinen ja se kulkee otsikolla 10 ideaa kirjailuun, mutta oikeastaan ideoita on jopa 15, jos lasketaan myös mukaan ne, joista ei ole kirjallista ohjetta. Tässä ideoista muutama ensimmäinen!
Kirjailukehyksistä voi tehdä kivoja tauluja, koska kirjailukehys toimii itsessään kehyksenä. Ja kankaan voi aina vaihtaa toiseen, joten kehys ei todellakaan ole kertakäyttöinen. Ekan kuvan sinisävyinen kaupunkinäkymä sisältää lehdessä myös piirroskaavan, mutta tämä Hello-kehys on ihan freestyle-tyylillä.
Ja "kirjailla" voi myös ompelukoneella! Joko kankaalle tai paperille. Itse kokeilin paperille tehosteompeleita.
Ja kartongin päälle liimatun kuvan päälle voi myös kirjailla käsin yksinkertaisia kuvioita. Muotokuvaan voi tehdä korvien kohdalle pienet lenkit, jolloin muotokuva toimii myös korvistelineenä. Tämä voi olla joidenkin silmään vähän liian creep, mutta itse tykkään. Frida Kahlo, kukkia ja korvikset - mistä en voisi olla pitämättä?
Frida se toimii kuuliaana korvisten "esittelypaikkana". Kuva pysyy hyvin seinällä kevyillä korviksilla ihan sinitarralla. Ei reikiä ja helppo siirtää paikasta toiseen.
Tässä oli ensimmäinen osa niistä viidestätoista ideasta. Hetken vielä pihistelen muita ideoita ja malttamattoman uteliaat voivat käydä lehtipisteen kautta lukemassa lisää, muut joutunevat odottamaan jatko-osia.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 
#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Uudet peitteet.

Pehmoiset keittiöntuolien nauhattomat istuinalustat (ks. postaus) jättivät pienestäkin palasta tyynyksi sopivan palan. Ja siitä se idea sitten lähti. Uudistin samalla koko makkarin keskipisteen eli sängyn peitteineen.
Ensin tein siis teddytyynyn jämäpalasta (taakse lakanasta taustakangas) ja sille kaveriksi kaksi mustaa tikkikuvioista tyynyä kankaasta, jonka ostin täysin impulsiivisesti yhtään tietämättä mitä siitä teen. No kaksi kappaletta tyynyä tuli! Ne passaavat hyvin vaaleanpunaisen collegetyynyn kanssa, jonka ompelin tikkikuvioineen reilu vuosi sitten (ks. tyynyn postaus tästä).
Ja ei se sitten siihen jäänyt. Tuli tyynyt ja totesin, että nyt tarvitsee uuden, kunnollisen päiväpeitteen. Ei auttanyt kuin mennä Eurokankaaseen. Ostin kahden metrin jättipalan Linnan muurilla -nimistä päiväpeitekangasta. Sen leveys on kivasti 280 cm, joten ei tarvinnut muuta kuin huolitella reunat.

Eikä siinä vielä kaikki. Kun ei ollut yhteen päivään tarpeeksi ompelumetrejä tehtynä, tein vielä uuden helmalakanan. Se peittää sängyn alle piilotetut roipelaatikot. Edellinen helmalakana oli römssyinen ja liian tuhti. Purin sen ja tein uuden ilman laskoksia. Paljon parempi! Samaan hengeen vetoon lakanasta jäi sopiva kappale, jolla päällystin sängynpäädyn. Aikasempi oli harmaa ja se näytti päiväpeitteen kanssa tunkkaiselta. Sängynpäätynä on dyykatty styroksilevy (ks. postaus tästä).

Jos joku ihmettelee tuota porrasta sängyn edessä, se on meidän koiramummon reitti sänkyyn. Tässä postauksessa portaiden tekemisestä (pohjana ihan vaan pahvia!) lisää. Nuo portaat ovat olleet käytössä jo kaksi vuotta!
Ja siinä se mummeli lepäilee. Koira löysi tyynyjen keskeltä jo uuden lempipaikkansa - tuon lähes sängynlevyisen pötkylätyynynkin sisätyynyineen ompelin vasta! Nyt vähän epäilyttää tuo kirkas valkoinen, kun koira nuuhaa sen kuitenkin täyteen mustia pikkukarvoja...

Mutta tulipas ommeltua yhteen päivään!

tiistai 1. elokuuta 2017

Pehmoiset alustat (+ ompeluvinkki).

Heinäkuu on nyt viimeisimmillään. Kuu kääntyy ompelukoneen hurinan ja turinan saattelemana. Tästä teddykankaasta ompelin jotain ihanan pehmoista keittiöön! Arvaatko mitä?
Uudet keittiötuolit ja uudet istuinalustat! Ihan uusien tuolien suojaksi ja myös pehmoista istuinmukavuutta tuomaan.
Ostin kangasta ihan vain 40 cm kaistaleen (Eurokangas). Kahteen tuoliin se riitti mainiosti ja ylikin jäi palanen.
Istuinhalkaisijan mukaan leikkasin kolme pyörylää per alusta. Alle puuvillaa (vanhasta lakanarekaleesta), päälle teddyä ja väliin vielä ohuempaa lämpövanua (leikkelin tämän vanhan pilvenmuotoisen miniviltin - oli mennyt niin huonoksi, ettei enää pesussakaan puhdistunut).
Oishan sitä voinut puuvillakankaat silittääkin, mutta mitä sitä suotta. Kyllä ne persauksen alla prässääntyy?
Ja nyt seuraa ompeluvinkki! Maton alle laitettavat liukuesteet. Leikkasin ja ompelin palat alustojen alle (ennen kuin yhdistin kerrokset toisiinsa). Ja ai että! Pysyy muuten just paikallaan penkissä, ei liu'u eikä liiskannu kasaan.

Idea jäi mieleen, kun joskus kaupassa kääntelin alekorissa olleita istuintyynyjä. Niissä oli vastaava nihkeä pohja ja nyt tuli testattua idea käytännössä. Kyllä, liukueste toimii muuallakin stopparina kuin vain maton alla.

// EDIT: Liukuesteitä löytyy monenlaisia jo ihan marketeista. Kannattaa valita tuollainen litteä ja tiheä liukueste. Ruudukolliset ja harvat eivät ainakaan näillä tuoleilla toimineet. Kannattaa testata omalle tuolille antaako ko. liukueste tarpeeksi kitkaa.
Kaikista parasta on se, ettei istuinalustoihin tarvinnut laittaa solmimisnauhoja lainkaan. Paljon pelkistetymmät näin! Mikseihän kaikissa alustoissa ole liukueste nauhojen sijaan?
Tykkään kovasti. Kaukaa näyttää siltä ettei alustoja olekaan ja läheltä taas pinta on ihanan pehmyt ja lämmin. Antaa lohtua uhkaavasti lähestyvään syksyyn. Pehmeyttä, lämpöä ja valkoisuutta tarvitaan aina syksyllä. Mutta nautitaan elokuusta ensin. Olkoon se myös pehmeä ja lämmin! Ja täynnä ompelua!