DIY-korujen alkeet osa 1

Toivottiin ja nyt sitä tulee!

DIY-korujen alkeet. Aloittelijan ABC korujen tekimiseen. Kaikki mitä tarvitsee tietää korujen teosta (eli ei juurikaan paljon). Korujen konmaritus -postaus vilvoitti tämän aiheen. Ja nyt yritän vastata seuraaviin kysymyksiin: 

Miten pääset mahdollisimman vähin tarvikkein korunteon alkuun? Missä ei kannata nuukailla tai fuskata? Mitkä ovat "pakolliset" tarvikkeet ja välineet? 

Plus päälle vinkit korujen tekoon pienellä budjetilla! 

Tästä lähtee!

Osa 1 keskittyy ensin välineisiin. Jatko-osa keskittyy tarvikkeisiin eli korujen osiin ja muihin materiaaleihin, toisin sanoen niihin mistä itse koru rakentuu.

Mitä välineitä tarvitset, jotta pääset koruissa alkuun?  

1. Pihdit

Pihdit ovat tärkeimmät. Toki on monia koruja mitä voi valmistaa ilman pihtejä, mutta.. Pihdit ovat a ja o.

Suotta hankit kokonaista pihtisettiä. Alkuun pääsee kaksilla eri kokoisilla pihteillä, leikkurit lisäksi jos niikseen tulee. Omat ekat otin työkalupakista. Toiset ostin ruokakaupan remppaosastolla. Muutamalla eurolla saa hyvät pikkupihdit. Näillä neljällä minä koruilen:

1. Lattapihdit eli litteäkärkiset pihdit
Kapeakärkiset pihdit, joissa sisäpuoli on tasainen ja joilla saa hyvän otteen. Ns. tärkeimmät peruspihdit. Monissa "remppapihdeissä" voi olla isot uurteet sisäpuolella. Liian isot voivat haitata, jolloin pihdeillä ei saa kunnon otetta. (Ja jos haluat valmistaa hopeakoruja, satsaa silloin 100 % tasaisiin pihteihin. Hopea on sen verran pehmeää, että uurteista voi jäädä hopeaan jälkiä.)

2. Pienemmät lattapihdit 

Nämä hankin myöhemmin lisäksi, jotta saa paremman otteen pienemmistä osista. Mitä pienemmät pihdin kärjet, sitä parempi. Näissä on myös magneettiset kärjet eli osat eivät tipu heti, jos vähän ote heilahtaa. (Joskus tosin magneettisuus on joissakin tapauksissa myös haitaksi.)

3. Pyöröpihdit eli pyöreäkärkiset pihdit

Pyöreäpäisiä tarvitsee lähinnä sitten, kun taivuttaa osia eli vaikkapa metallilankaa tai korupiikkien päitä lenkeiksi. Alkuun pääsee myös vain kapeapäisillä lattapihdeillä.

4. Sivuleikkurit

Kun metalliosia tarvitsee katkaista, siihen tarvitsee pihtimäiset leikkurit. Älä käytä saksia, siinä menee vain terät piloille. (Ja jos haluat valmistaa hopeakoruja niin silloin satsaa suoraan kultasepänsaksiin sivuleikkurin sijaan.)

Ja kun pihdeistä on puhe niin kerrataas vielä korujen teon "sääntö nro 1" eli kuinka avata ja sulkea välirenkaat oikein:

Ota pihdeillä vastakkaisilta puolin kiinni ja vie lenkin päät poispäin toisistaan. Ei niin, että rengas suurenee ja renkaan päät erkanevat toisistaan vaan siten, että ne avautuvat limittäin vastakkaisiin suuntiin. Ja vain sen verran kuin tarvitsee. Usein ihan pieni lovi riittää. Helpommin sen renkaan sitten sulkee.

2. Koruilijan THE sormus

Tämä ei ole ehdoton hankinta, mutta suosittelen vahvasti. Sormus on nimeltään avolenkin avaaja ja siinä on neljä eri kokoista lovea. Sormus on mulle aika iso, joten yleensä pidän sitä peukalossa, koska siihen siinä on parhaiten hollilla.

Ja mitä avolenkin avaajalla tehdään? Se helpottaa pihtien kanssa työskentelyä. Kun on esimerkiksi useita osia ja useita välirenkaita, hommaa hidastaa se kaksien pihtien ees taas sompailu. Sormus sormeen ja voit avata ja sulkea lenkit vain yksillä pihdeillä. Snip, auki ja snip, kiinni. Niiiiiiiin helppoa.

Kustannus sormukselle on noin 2-3 euroa eli ei juuri mitään. Sormuksia saa korutarvikkeiden verkkokaupoista. Omani löysin helmikauppa.com:sta (ei maksettu mainos).

3. Sopivat liimat

Pihtien jälkeen tärkein kaveri korujen teossa on ollut minulla hyvä liima. Usein ihan superglue, merkillä ei väliä. Yhdellä hyvällä peruspikaliimalla pääsee jo pitkälle. Muutava vinkki liimaamiseen:

1. Mitä materiaalia liimataan mille materiaalille? Joihinkin tarvitsee elastisuutta mukaan. Esim. kaksi kovaa pintaa napsahtaa helposti irti toisistaan. Silloin vaihtoehtona on käyttää ns. joustavampaa pikaliimaa. Joissakin tapauksissa toiset luottaa epoksiin, toiset taas kontaktiliimaan. Yksi jippo myös auttaa kovien pintojen yhteen liimaamisessa: liimaa väliin jotain joustavampaa ja karheaa, esimerkiksi liimauspintojen kokoinen nahkapala. Se auttaa usein.

2. Kuinka paljon liimaa laitetaan? Jos laitat liikaa, liimauskohta on huonompi. Liimaa pitää olla kauttaaltaan liimauskohdassa, mutta vain ohuesti eli yksi tippa voi riittää. 

3. Kolmas tärkeä asia on aika eli kauanko kappaleita puristetaan vastakkain. Homma kusee monesti siksi, että kappaleet liikahtavat ennen kuivumista. Puristamiseen auttavat erilaiset puristimet, ks. alta lisää.

+ Vinkki! Valitse pikaliima, jossa on a) sellainen korkki, joka ei liimaudu tuubiin kiinni ja b) jossa on terävä kärki tuubin päässä, jolloin liimaa on helpompi annostella oikea määrä oikeaan paikkaan.

4. Mitä muuta koruilijan työpakkiin?

Mikä muu voisi olla hyödyksi? Nämä varmasti löydät kotoa valmiiksi nollabudjetilla:

1. Sytkäri ja paksu neula
Jos (ohueassa) muovisessa koruosassa ei ole reikää, voit tehdä sen kuumentavalla neulaa tulessa. Sytkäri on kynttilää nopeampi ihan yksittäisten reikien teossa. Kuumenna neula lähellä liekkiä ja tuikkaa mahdollisimman nopeasti muoviosaan. Tarvittaessa toista useamman kerran, jotta reiästä tulee tarpeeksi suuri ja siisti. Neulalla sulattaminen on korvaa pienen koruporan (ellei sitä sitten tarvitse muiden materiaalien takia).

2. Viila
Ihan tavallinen kynsiviila korvaa hiomapaperin. Kynsiviila hioo terävät kohdat ja sillä voi hioa liimauskohtia karheimmiksi, jolloin kappaleet tarttuvat toisiinsa paremmin.

3. Pinsetit
Jos sormenpäät tuntuvat massiivisilta, pinseteistä on apua.

4. Puristimet 
Kaikenlaiset nipsut, klipsit ja puristimet sekä pyykkipojat ovat paikallaan, kun pieniä osia liimataan. Varmojenkin käsien sormet tärisevät kriittisellä hetkellä. Jos vaan voi muodon puolesta voi niin kiinnitän kappaleet aina heti liiman lisäämisen jälkeen jonkinlaisten puristimien väliin kuivumaan. 

5. Säilytystarvikkeet

Kokemuksesta osaan sanoa: koruilijan hommat eskaloituvat helposti. Heti, kun/jos osia alkaa kertymään, kehitä itsellesi jonkinlainen säilytyssysteemi. Useimmiten muoviset tarralliset pussit, joissa osat myydään, pettävät liimaltaan melko pian. Sitten pienet osat helisivät minne lie ja tarvikkeita menee kirjaimellisesti hukkaan.

Ideoita säilytykseen: pienet minigrippussit, vanhat korulaatikot, konvehtirasiat, suklaamunien hylsyt (jep, niitäkin olen käyttänyt, etenkin läpinäkyviä), lääkepurkit (pyyhi ensin rätillä mahdolliset lääkejämät pois), pienet lahjarasiat.. Lajittele ja kokoa pussit tai laatikot johonkin isompaan laatikkoon tms, josta saat kaiken tarvittavan helposti esille. 

Kuvan dosettimaiset lokerikot ostin aikoinaan Tigerista. Niihin olen lajitellut osia värin, materiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Siinäpä se! 

Näin vähin välinein pääsee kyllä alkuun. Ei sitä kummia tarvitse.

Todistusaineistoa:

Pitkään piti kaivaa kuvakansioita, mutta tämä kuva löytyi! Se on vuodelta 2008 tai 2009. Katsokaa, näin vähin välinein aloittelin korujen valmistamista. Pihdit (edelleen käytössä samat), toiset ihan liian isot pihdit työkalupakista (ja sinne ovat takaisin muuttaneet), sakset, metallilankaa ja helmiä Tiimarista, korvakorukoukkuja ja jonkinlaisia kangasrusetteja. 

Ja tietenkin kuvaamisen assarina Cora! 

Ja löytyi myös "kuva" edellisen kuvan tuotoksesta! 

Jonkinlaiset helmi-rusettikorvikset. Ei mitään muistikuvaa näistä.

HAHAHAHAHAAA. En kestä, kylläpä on sumea kuva. Millä perunalla tämä on kuvattu??

Vastaavista helmi-nauhakorviksista kuva reilusti yli kymmenen vuoden takaa. Nämä on nähtävästi muuten valmistettu jopa ilman pihtejä, koska en vielä tuolloin DIY-korujen alkutaipaleella ollut tietoinen korupiikeistä (joista jatko-osassa lisää!), joten olen kasannut koukut helmeen ja rusettiin ompelulangan avulla. Ei kovin kestävä ratkaisu, mutta muistaakseni ajoi asiansa.

Jatko-osa tulossa!