Pillerit purkkeihin

D-vitamiinia, maitohappoo, magnesiumia.. ja mitä kaikkia näitä nyt on. Montaa tablettia sitä päivittäin ottaa. Ongelmaksi (suuret ovat ongelmat, heh) muodostui jokapäiväinen lääkelaatikoiden sekamelska, jonka seasta sai tabletteja noukkia. Ärsyttävä aikasieppo ja tilaryöppö! En tykkää.

Ennen 

Tältä näytti lähtötilanne kaikissa autenttisissa ryötteissä, leipäpaahtimen muruissa ja muussa joukkoon sopimattomassa. Piti olla hallittu kori ja rajoitettu homma, mutta joko sitä piti pelata tetristä, että erikokoiset laatikot ja tablettiliuskat istuvat metallihäkkikoriin tai sitten vain pistää mihin käsi osuu eli yleensä ihan miten sattuu.

Eikä mikään hyvä paikka siinäkään mielessä, että juurikin tuolle tasolle paistaa suora aurinko. Ja jos ei aurinko paahda niin ainakin leipäpaahdin käy kuumana. Ei hyvä, siinähän pillerit hikoilee mennen tullen.

Pitkään mietin mihin siirtäisin vitskut ja hitskut (lue: vitamiinit ja hivenaineet). Pöydän tasolla niiden on silti oltava, ei niitä mistään kaapista muista ottaa. Sitten muistin nämä pienet tummat lasipullot!

Ostin Ruohonjuuresta pieniä mehushotteja ja koska pienet lasipullot olivat jotenkin tosi söpöt, en raskinnut heittää niitä pois. Kannatti ottaa talteen.

Pesin pullot tiskikoneessa ja liuotin etiketit pois. Kaulan ympäriltä otin pihdeillä avaamisesta jääneen ylimääräisen metallirinkulan pois. Sitten pullot olivatkin valmiit uusiokäyttöön.

Pillerit purkkeihin ja kas tätä roskan määrää!

Vähän kyllä pistää miettimään, että onko nämä kaikki liuskat eli läpipainopakkaukset tarpeellisia? Mikseivät voi olla suoraan purkissa roskamäärän vähentämiseksi? Nämähän ovat sekäjätettä. Vaikka on metallia, eivät kuulu metallinkeräykseen (paitsi jos on kummaltakin puolelta metallia). Ja vaikka on muovia, eivät silti kuulu muoveihinkaan. Melkoista haaskausta, hyvin moni voisi olla pienessä purkissa kuten esim magnesium niin veisivät vähemmän tilaakin?

// EDIT: Lisäyksenä sanottakoon, että per pieni purkki ei mahtunut pitkän ajan vitskuja ja hitskuja, se tuskin olisi suotavaakaan. Loput jäivät alkuperäisiin laatikkoihinsa ja kaappiin odottamaan pullojen tyhjentymistä. En löytänyt selvää tietoa kuinka valoherkkiä ovat tabletit, joten lyhyen ajan sisältö on turvallisempi. Toki onneksi pullot ovat tummia ja suodattavat osan valosta. 

Kun sain pillerit purkkeihin, dymotin päälle lyhyet dymoteipit merkeiksi sisällöistä. MH niin kuin maitohappo, B niin kuin biotiini.. Itse tunnistan kaikki ulkonäöltä, mutta mies käyttää osaa myös (esim. D-vitamiinia), joten pullojen merkkaus oli suotavaa selkeyttä kahden käyttäjän talouteen.

Nämä näyttävät myös vähän vanhanaikaisilta lääkepulloilta, eikö? Melko söpöjä yksinkertaisuudessaan.

Ja jälkeen:

Ah, kuinka pelkistettyä! Ei rumia pahvipakkauksia, ei mitään ylimääräistä. Ja kuinka pieneen tilaan ison laatikon pillerit mahtuivatkaan! Ihan kuin olisi laittanut tilaa pankkiin.

Eikä tähän uuteen paikkaan aurinko paista, joten ovat nyt paisteelta suojassa.

Tältä näyttää myös alkutilanteen minimalisoitu taso. Happea väliin, kyllä nyt passaa. 

Tällaiset ihan pienetkin muutokset auttavat kohti minimalismia -operaatiota etenemään. Vaikka muutos ei ole suuri ja mitään ei sinänsä karsittu pois, tuo se selkeyttä arkitoimintoon. Minimalismi ei ole vain tavaran karsimista, niukkuutta ja pelkistämistä, se on myös oman elämän yksinkertaistamista ja selkeyttä. Sitä, että on oikea tavara oikeassa paikassa ilman, että sitä esimerkiksi pitää jatkuvasti järjestellä ja ylläpitää. Ei siihen usein tarvitse muuta kuin sen yhden pienen muutoksen ja homma selkeytyy. Nice.