DIY: WPI-tuumamitta lankojen vahvuuksille

Aran, DK, bulky, lace - kas, mitäs kummia nimityksiä ne nämä?

Jos englanninkielisiä neule- ja virkkausjuttuja katselee niin näihin termeihin on varmasti törmännyt. Suomessa on tapana sanoa suoraan mitä lankaa tai vastaavuutta ja that's it. Ja kun mennään britteihin, systeemi on eri. Lisää lusikkaa tulee soppaan, kun vertaa ohjeita vielä jenkkeihin. Minä ainakin hämmennyn aina, koska en koskaan muista mikä oli mikä ja kuinka paksusta langasta on kyse. 

Sitten törmäsin Facebookin käsityöryhmässä vanhaan tuotehehkutukseen nimeltä WPI. Vakuutuin heti: tuollainen on saatava! Olin jo tilaamassa netistä*, kunnes tajusin et ehei, teen sen itse!

* Esimerkiksi Succaplokilla oli aika kiva Palicca-niminen WPI-palikka vanhasta puupöytätasosta tehtynä.

Wraps per Inch - Tuumamitta!

WPI on siis tuuman mitta, jolla mitataan langan vahvuutta. Lankaa kierretään mitan ympärille ja lankojen täydet kiertomäärät kertovat WPI-luvun eli kuinka paksua lanka on. Tässä lanka meni 10 kertaa tuumaan, joten se on worsted-vahvuista lankaa. Postauksen lopusta löydät taulukon WPI-luvuista ja vahvuuksista.

Ja näin tehdään DIY-versio:

Tuuma on yhtä kuin 2,54 cm. Sama se onko se pahvi vai mikä, vaikka viivotin, kunhan on tasapaksu. Itse leikkasin mustan kappaleen vanhasta muistikirjan muovikannesta. Siihen tuuman kokoinen lovi ja reikä toiseen päätyyn, jotta sain avaimenperärenkaan muoviläpyskään. Ettei mene heti hukkaan.

Tässä on vähän vielä paksumpaa lankaa. Kuudesti ympäri, joten taulukon (ks. alla) jumbopäässä jo ollaan. Tämä on super bulky -vahvuista. Oikean termin löytäminen muuten voi auttaa myös siinä (ainakin itseäni varmasti tulee auttamaan), että minkälaiseen puikkoon tai koukkuun tarttuu ensi ottamalta tällaisen vyötteettömän jämälangan kanssa. Ainahan sitä testaa mikä on mihinkin hyvä, mutta taulukko voi auttaa siinä, että menee heti ensi yrittämältä valinta nappiin.

Ohuet langat tuovat WPI-mitalle omat haasteensa. Sitä helposti kietoo lankaa liian napakkaan tai liian löysään. Laskee kerran ja laskee toisen kerran, siinä saa korjattua vähän virhemarginaalia.

WPI-metodi toimiikin ohuemmille mysteerilangoille paremmin silloin, kun haluaa käyttää kahta eriä lankaa yhtä aikaa. Eli kaksi ohutta jämälankaa on yhtä kuin yksi paksumpi ja sen paksuuden saa mittaa pyörittelemällä helposti selville.

Ja sitten se WPI-taulukko!

Lataa ylläoleva taulukko tästä (PDF).

Taulukossa vasemmalla WPI. Suluissa on tarkennuksia yhdestä lähteestä. Termit käsittävät yleisimmät kansainväliset viitteet lankojen paksuuteen (yarn weight). Kerrosten tai säikeiden määrää kuvasi joskus ennen ply-ilmaisu. Se ei enää nykylankoihin alkuperäisessä tarkoituksessaan kovinkaan päde, vaikka langanvalmistajat niitä edelleen käyttävät. Pääsääntöisesti kuitenkin niin, että mitä pienempi ply-luku, sitä ohuemmasta langasta on kyse. Alla on ihan ohuimmat langat, sitten keskivahvat ja paksut, ylimpänä "superpaksut". Tiheydet ja menekit ovat viittellisiä ja niissä on hajontaa erilaisissa taulukoissa. Itse kokosin ne lähteistä yhdistellen näin. Lisäsin taulukkoon myös puikko- ja virkkuukoukkusuosituksia ja yleisimpiä käyttötarkoituksia - ihan, että jos vaikka jotain oppisi ulkoa kansainvälisistä vahvuustermeistä niiden assosiaatioiden kautta.

Taulukko on koostettu omista suttumuistiinpanoista, kahden käsityölehden tiedoista ja useasta nettilähteestä. Paria tarkistelin myös neulekirjasta. Menin väliin jo ihan sekaisin, joten toivottavasti taulukkoon ei ole lipsahtanut virheitä. Taulukko on vain yksityiseen käyttöön.