Raikkaita rättejä.

Keskikesän juhla ohi. Se meni kivasti mökillä. Surkeista surkein sää, mutta se ei haitannut lainkaan, kun flunssa iski ihan puskista. Vointi oli ajottain säätäkin surkeampi, mutta silti päätin: kun kerran kässäjuttuja otin useamman mukaan, edes jotain yritän toteuttaa. Ja lopputulos on tässä!

Kolme uutta virkattua rättiä. Olen virkannut rättejä aiemminkin ja kyllä se on vain todettava, että kyllä ne virkattuna ovat yllättävän kestäviä. Kaikille pinnoille eivät ole parhaimpia valintoja, mutta oikein hyviä perusrättejä.

Mallit ja ohjeet ovat tästä kirjasta: Raikkaat rätit (Camilla Schmidt Rasmussen & Sofie Grangaard sekä Helle Benedikte Neigaard, Moreeni 2017). Kirja on kyllä kiva, siinä puolet räteistä virkattuja ja puolet neulottuja. Itse vähän ohitin neulotut ja valitsin virkatuista kolme itselle kivointa ja mielenkiintoisinta mallia, joista saisi kustakin oppia jotain uutta.

Aamukaste (ihana nimi!) oli kivoin tehdä. Siinä meni pylväitä ja kiinteitä silmukoita rivi kerrallaan. Pylväitä tehtiin ristiin kuvion muodostamiseksi. Lopputulos on lähes samanlainen kummaltakin puolelta. Pinta on aika ryhdikäs, mutta silti kivan herkkä ilman, että on kuitenkaan liian isoja reikiä rätissä.

Toisena tein "kattotiiliä". Tässäkin mallissa vuoroteltiin pylväs- ja kiinteiden silmukoiden rivejä. Itse "tiilet" syntyivät edellisen pylväsrivien kautta kierretyistä pitkistä pylväistä. Nurjalta malli on ihan sileä. Tekniikka oli minulle ihan uusi, joten se oli kyllä kiva oppia.

Kolmanteen käytin ekan rätin jämät (toisesta rätistä ei jäänyt mitään yli koko kerästä) ja muita lankajämiä. Se on nimeltään värileikki ja se oli aloitettiin yhdestä kulmasta ja lisäykset tehtiin tuplana keskelle riviä. Värit ovat kivat, mutta tekeminen ei ehkä sujunut leikiten.. (ks. lisää lopusta).

Rätit olivat kyllä hyvä keino oppia jotain uutta! Kolme erilaista tyyliä, kolme erilaista pintaa. Pitää jatkossakin kokeilla uusia silmukkatekniikoita rätin muodossa. Siinä toistuu kuitenkin tekniikka sen verran monta riviä, että hyvin jää malli mieleen.

Loppukevennys!

Tässä eka yritys värileikin kanssa. Aika kaukana neliöstä! En käsitä miten pystyin vaihtamaan väriäkin jopa kahdesti katsomatta koko työtä. Alussa tuntuikin, että ei tämä nyt oikealta näytä.. mutta jatkoin ja kas, tuommoinen kellohan siitä meinasi tulla. Fail!

Tiedättekö muuten tunteen, kun tajuaa mokanneensa, mutta ei vain halua uskoa sitä? Sitä vannoo ja syyttää toista. "Tein just ohjeen mukaan, siinä on kyllä ihan taatusti virhe...", sitten tarkistaa ohjeen ja on valmiina haukkumaan ohjeen tekijän syvimpään kaivoon kunnes tajuaa, että ei kerkkeles, ihan itse tein väärin. Oonpa tyhmä. Syytän flunssa-aivoja. Rättiväsyneenä ei vissiin pitäisi tehdä rättejä.