Sivut

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

50-vuotislahja osa 2/2: Uniikki kravatti piilokuvalla

Uniikki 50-vuotislahja osa 2! 

Edellisessä postauksessa näytin ompelemani huivin, jossa oli kirjailu koristeena. Nyt tulee vuoroon viiskytäveen miehen käytännöllinen, mutta uniikki syntymäpäivälahja!

Ks. osa 1/2 kirjailtu huivi

Se on kravatti! 

Ja se sisältää pienen salaisuuden.

Salaisuus on kääntöpuolella. Siellä on piilokuva!

Vähän jäi piiloon, koska neliön muotoinen kuva olikin kärjen näkyvää taustaa hippasen verran suuri. Mutta onneksi reunojen alle voi hyvin kurkata, jolloin näkee koko valokuvan. Tässä kuva on vähän vaalea, mutta siinä se on: lahjan saaja 2-vuotiaana synttärikakun äärellä.

Päälle kuvaa ei näy, se jää hyvin piiloon. 

Kokomusta kravatti on puolisilkkiä. Ompelin sen Berninan tulostettavalla ilmaiskaavalla (ohje englanniksi).

Se miten siirsin valokuvan kankaalle oli Facebook kässäryhmän kommenteista bongaamastani vinkistä: asetonilla kuvan siirtäminen! Eka ajattelin, että ei kyllä onnistu. Mutta kokeilin ja kas, oho! Sehän toimii! Toiset paremmin, toiset huonommin - mutta toimi silti!

OHJE: Valokuvan siirto kankaalle 

Tee näin: Scannaa ja tulosta valokuva peilikuvana. Suosi tummaa kuvaa, koska (kuten kuvistakin näkyy) jälki kankaalle on haaleaa. Sudi asetonia siveltimellä pienelle alueelle (ei liian märäksi) ja paina lusikalla päältä. Toimi ripeästi ja älä paina liian kauaa, paperi voi muuten jäädä kankaaseen tai muuten vain mennä puhki. Käsittele kuva pienin aluein ja nosta välissä paperi irti kankaasta tarpeen mukaan. Anna kuivua ja silitä, jolloin kuvan pitäisi pysyä myös konepesussa (tätä en vielä tosin kokeillut, koska kravattia harvemmin pestään).

Tämä ei mennyt kerralla maaliin. Sai tulostaa useamman kuvan, kun hain sopivaa tekniikkaa kuvan siirtoon. Kuva reipeili, tarttui kankaaseen, tuli tuhrua ja ruttua.

Kokeilin myös kuvan leikkaamista pienempiin osiin ja kuvan siirtoa siten paloissa. Toimi ja ei toiminut. Paras jälki tuli, kun teki 2-3 tulosteella samaan kohtaan saman homman. Siinä piti vain olla supertarkka, että asetti kuvan aina just samaan kohtaan ettei kuvasta tule "tärähtänyt" kankaalla.

Täytyy myös tunnustaa...

...että kravatinkaan ompelu ei sujunut ihan kerrasta laariin - eikä edes toisesta kerrasta! Ensin tein yhdellä toisella kaavalla, mutta se oli ihan hanurista - ihan kuin keskikappale olisi unohdettu kokonaan. Mitat eivät toimineet. 

Toisen kappaleen ompelin jo Berninan kaavalla, mutta käytin toista kangasta. Kun siihen silitti tukikankaan, oli se ihan liian paksu. Tein silti kravatin valmiiksi - vain huomatakseni, että kravatin kääntö oikeinpäin oli ihan mahdotonta ilman apuvälineitä. Ja ne työvälineet sitten repivät kankaanpinnan ihan naarmuille. Että siitä tuli sitten ihan superpaksu kraka, joka oli valmiiksi ihan nukkavieru. Ei se käynyt laatuun, kolmas kravatti oli tehtävä.

Paljon oli ratkomista, painetun kuvan siirtämistä (ja rukoilua, ettei se mene jotenkin piloille kaiken ratkomisen, siirtämisen ja ompelun välissä) ja uudelleen aloittamista. Mutta onneksi olin sinnikäs, joskus se ottaa kolme kertaa onnistuakseen. Olen tyytyväinen lopputulokseen. 

Pakkasin krakan (samoin kuin myös lahjaksi annetun huivin) kartongista tehtyyn lahjalaatikkoon. Mukaan tulostin vielä saman kuvan, jotta saaja hahmottaa myös piilokuvan heti sen nähdessään, että mistä on kyse.

Kravatin ja huivin lisäksi mukaan meni myös syysiltojen lämmikettä. Pullossa oli kyllä kaunis etiketti, mutta tulostin silti korttiin käytetyn kuvan myös pulloon taakse niin olipahan sitten pullokin vielä personoitu. Kaikki mätsäsi kyllä kivasti toisiinsa punaisen sävyn myötä.

Sellainen uniikki lahja!

Varmasti sopisi hyvin monelle isänpäivälahjaksi tai muuten vain joulu- tai syntymäpäivälahjaksi.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.