Perinne jatkuu: Vuosipallo 2025

Joulu on saapunut meidän kotiin. Laitoin joulukuusen jo viikko sitten - koskaan niin aikaisten marraskuussa! Aina aikaisintaan ensimmäisenä adventtina. Mutta nyt ekana adventtisunnuntaina on hyvä tehdä ensimmäinen jouluaskartelu - nimittäin vuosipallo!

Olen ylläpitänyt nyt vuosipalloperinnettä yli vuosikymmenen. Se joka ei tiedä mistä on kyse niin tässä siitä on kyse: joka joulu otan huonokuntoisen joulupallon ja uudistan sen joksikin uudeksi. En suunnittele sen suuremmin, annan fiiliksen viedä ja sitten siitä tulee mitä tulee. Joskus yksivärinen, joskus monivärinen. Joskus jotain massaa, useimmiten vain maalia.

Ja tämän vuoden pallo? Se on tässä!

Ensin ei juuri näytä miltään, mutta antakaas kun kerron lisää. Kuvasta ei oikein hahmota, mutta siinä on vauvamme pieni käsi. Tiesin heti, että tietenkin vauva on vuoden teemana, kuinkas muutenkaan.

Mutta tiedättekö, vauvahan ei kovin helposti suorin sormin ja avokämmenin paina kättään silloin kuin olet juuri laittanut maalia ja haluaisit sen tähtäävän johonkin ilman sotkua. Ja jälkimmäiseen viitaten, en käyttänyt kovinkaan paljon maalia, jotta saan helposti myös pestyä käden maalista ennen kuin käsi ehtii vauvan suuhun. Joten jos vähän maalia, on jälkikin aika haalea. 

Mutta käden hahmotan ainakin minä livenä ja taustalla lukee myös eka joulu 2025. Meinasin ensin vauvan nimeä lisätä, mutta tiedänhän sen ilmankin. Eka joulu on just hyvä, ei liikaa tekstiä. 

Itse pallon tuputin vaahtomuovipalalla ensin valkoiseksi, jotta sain tummanpunaisen pinnan piiloon. Sitten tuputin pronssin väristä maalia. Välissä kätösen kuva ja lopuksi sivelin vielä akryylilakkaa, jotta pinta pysyisi hyvänä. Pisteeksi iin päälle lisäsin ohuen ja pienen satiininauharusetin pallon "hattuun".

Tässä koko kokoelma. Aika monta palloa ja yhä kasvava sekalainen seurakunta. Vuosien saatossa on erityisiä suosittekja Mm. tuo helmimassasta tehty nallepallo, unikko- ja värikäs joulurahan pallo - sekä tietenkin toissa vuoden enkelikoiran pallo. Nyt suosikkeihin kyllä tuli tämä uutukainen lisää.

Katso kaikki vuosipallot (alkaen punaisesta, kiertosuunta vastapäivään):
2010 Punainen glitterpallo (ei postausta)
2011 Kirjansivuilla päällystetty ja tussattu peurapallo
2012 Maalattu ja tussattu graafinen pallo
2013 Vaaleansininen maalattu pallo
2014 Kuvioitu pallo
2015 Mustavalkoinen iso pallo
2017 Mustavalkoinen maalattu ja tussattu kuusipallo
2018 Betonipastalla päällystetty pallo
2019 Helmimassalla päällystetty nallepallo
2020 Turkoosi soodamaalipallo - tässä myös lisää vinkkejä pallojen maalaamiseen
2021 Unikkopallo
2022 Värikäs joulurauhan pallo
2023 Jouluyön ja enkelikoiran pallo (maalia ja silkkimassaa)
2024 Paljettipallo

2025 Vauvan ensimmäinen joulu

Vuosipallo on muuten juttu mihin olen usein blogijoulukalenterin lopettanut. Nyt vuosipallo tuli blogiin ekana joulujuttuna! Joulukalenteri jää taas väliin. Viime vuonna raskaus veti voimat, nyt vauva vie kaiken ajan. Vuosipallo oli ennalta se joulujuttu, joka nyt oli ainakin tehtävä, jos ei muuta ehdi.

DIY: Vauvan aistilevy (sensory board)

Meidän pikkutyyppi on siinä vaiheessa, että pikkukätösillä on kiva rapsuttaa, hipsuttaa ja tarrata kaikenlaista kaikkialta. Eletään siis vahvasti tiny hands scratch era -vaihetta. Sormet vaativat koko ajan jotain kivaa pintaa, joten..

...askartelin vauvan aistilevyn! Englanniksi sensory board tai baby's scratch board. Levy antaa aistikokemuksia eri tekstuureista sormille, silmille ja myös korville (eri pinnoista voi lähteä erilainen ääni).

DIY: Vauvan aistilevy

Tarvikkeet löytyvät kotoa kierrättäen: kaikenlaisia erilaisia pintoja.

Muun muassa aaltopahvia, korkkimateriaalia ja eri kankaita kuten pörrökangasta (ei saa lähtä karvaa tukistaessa). Kuvassa myös kuplamuovia, jonka itse jätin käyttämättä.

Pohjaksi käy mikä vain puhdas pahvi. A4-kokoinen (tai sitä vähän suurempi) on kooltaan hyvä.

Ensin pahviin leikataan aukkoja. Ne voi olla pyöreitä tai mitä vain. Ei tarvitse olla edes samankokoisia.

Sitten materiaalit liimataan pahvin nurjalle ja sitten koko komeus taustapahvia vasten. Pidä huoli, että matskut liimautuu hyvin ja aukot on tiiviisti liimattu ilman, että liima tursuilee rakosista. Vauvan suuhun ei saa päätyä kuivunutta liimaa reunoista.

Lopuksi voi pahvien reunat teipata yhteen. On siistimmän näköinen eikä jää teräviä pahvin reunoja. Teippaukseen voi käyttää pakkausteippiä tai vaikka kuviollista jesaria. Itse käytin folioteippiä ihan sen kiiltävän pinnan vuoksi - jos olisi hauska vauvan silmälle.

Ja kyllä levyä onkin rapsuteltu! Mahallaan ja myös selällään niin, että levyä pidetään käsien ulottuvilla. Pikkumies on tykänny tosi paljon.

Itsekin tykkäsin tämän tekemisestä. Ei vaatinut paljoa ja lopputulos tuli heti käyttöön. Ei vie paljoa säilytystilaa ja kun levy ei enää kiinnostele, voi sen sitten surutta heittää pois.

Suosittelen kaikille kanssavauvoille! Kivaa puuhaa ensin askarrellen aikuiselle ja sitten levottomille pikkukätösille.