Sivut

keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Karkkipapereista toilettilaukku

Karkkiaaaa!

Nämä mansikkadumlet ahmin aikoja sitten ja laitoin jemmaan. Viime viikolla hetkeä ennen viikonloppureissuun lähtöä tuli pakottava nyt-heti-tarve uudelle, isommalle toilettilaukulle - karkkipapereista!

Olen tehnyt aiemminkin karkkipapereista pussukoita, ks. postaukset: Keltainen Dumle-pussukkaMarianne-pussukka ja tutoriaali vuosimallia 2011 / Geisha-pussukka / Ekstrana päälle "Ideoita karkkipapereista"-koostepostaus - yksittäisistä jäljelle jäävistä karkkipapereista voi tehdä vaikkapa jääkaappimagneetteja tai nappikorvakorut, nam!
Karkkipapereista ompelu kankaaksi on hauskaa. Ensimmäinen vaihe on kaikista hauskinta, kun saa pläntätä karkkipaperit kontaktimuoviin kiinni.

Tässä palat: isot sivukappaleet, laitoihin sivusuikaleet ja pohjakappale.

Mutta sitten oh no...
"Hei, teenpä samalla uuden karkkipaperipussukkatutoriaalin" muuttuikin täydelliseksi FAIL-kategoriaksi:
Jotta paperit pysyvät kontaktimuovissa kiinni, on muovi vuoritettava. Ja homma kusi täysin.
(Kuvassa mustat kappaleet sisätaskuja.)

Koska tässä vaiheessa huomasin, että ei tämä ollutkaan yhtään hauskaa. Ostin piheydessäni halvempaa kontaktia ja näköjään ompelukone ei tykännyt yhtään tästä muovista. Oli niin liukasta, mutta silti jokseenkin tosi tahmasta? Vastaavaa ongelmaa ei ole ollut aiemmin. 

Yleensä "kangaspalojen" ristiin ja rastiin tikkaus vuoren kanssa sujuu ihan hyvin, mutta nyt jo sylttäs niin, että meinasin luovuttaa. Päätin kuitenkin, että kyllä tästä toilettilaukku tulee vaikka liimata pitäisi.
Jätin sivukappaleet pois ja yksinkertaistin mallia. Jätin myös sisätaskut pois. Mitäs sitä turhia hienostelemaan sisäpuolen kanssa, kun ei tullut ulkokuorestakaan priimaa vaan ihan kauheeta suttua.

Saumat pysyy ihan hyvin, mutta kontaktin päällä olevat ompeleet katkeilevat ja irtoavat ihan pelkästä katseesta. Ei siis paljoa katsella läheltä. Kunhan nyt saumat pitää kutinsa et sisus ei leviä kassiin niin se saa nyt riittää. Asiansa ajaa, mutta ei siitä nättiä tullut. No kerroinpa silti tänne. Ensi kerralla valitsen paremman ja tutun kontaktin. Näköjään niissäkin on tosi isoja eroja. Tai ehkäpä vihdoin kokeilen sitä kristallimuovia mitä niin moni kehuu?
No on se ainakin aika herkullisen värinen jos ei muuta.

Oispa karkkia.

10 kommenttia:

  1. Tätä ohjetta olen kaivannut. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) toivottavasti sinulla vain ompeleet onnistuvat paremmin kuin tässä uusimmassa.. :)

      Poista
  2. Nätti se on kuvissa ainakin ja jos ajaa asiansa, niin hyvä tuli! Reissuun lähtiessä on mulla ainakin sama ongelma: mikä pussukka, iso, pienempi, ehkä sellainen kosteudenkestävä paras... Ja nythän mä tajusin, tuohan olisi hyvä uimahallissa! Kiitos rikkaista ja edullisista ideoistasi =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppureissun ajan ainakin ajoi asiansa, mitä nyt päällitikkaukset halusivat elää omaa elämäänsä..:D kiitos ja ole hyvä, mukavaa kuulla et olet pitänyt ideoistani, toivottavasti myös jatkossa :)

      Poista
  3. Ehkä tuo toteutus olisi pitänyt tehdä toisin kuin kontaktimuovilla. Karkkipaperit voi ensinnäkin silittää kankaan läpi ja muovina voi käyttää mm. kirkasta pöytämuovia, jota saa rullatavarana kaupasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiemmin toteutus ei ole kärsinyt, kontaktimuovi on toiminut ja kestänyt hyvin - vanhin karkkipaperipussukka kontaktilla on ihan blogin alkuvuosilta eli tosi vanha! :D koskaan en ole kokenut tarvetta papereita silittää. Yleensä jätän litteänä jonkun prässin väliin odottamaan käyttöä, mut pitääpä joskus kokeilla silittämistä. Pöytämuoviakaan en ole kokeillut, se tuntuu kovin paksulta.. pysyn kontaktimuovissa (mut eri merkissä) tai sitten kokeilen kristallimuovia.. :)

      Poista
  4. Saako kysyä, mikä on hyvää kontaktimuovia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan mielipideasia minkälainen on hyvää. Mutta jos on puhe nimenomaan pussukkaan käytettävästä niin silloin itse olen ainakin pitänyt vähän sellaisesta paksummasta, tämä uusi oli tosi ohuen tuntuista ja liian liukasta. Merkkiä en osaa tähän heittää mikä on hyvää. Voi myös riippua paljon ompelukoneesta mikä luistaa hyvin paininjalan alla sylttäämättä :)

      Poista
  5. Jokaisesta käsityöprojektista oppii jotain uutta. Tosi kaunis pussukka tuli. Hyvä että jaksoit sinnitellä loppuun.

    Minä kokeilin myös vähän aikaa sitten ihan ensimmäisen kerran kontaktimuovilla ja karkkipapereilla ompelua. Olihan se kontaktimuovin käyttäminen nopeampaa. Pelloplast on minun suosima muovimerkki, se on paksua ja melko mattapintaista. Mutta kontaktimuovin liima tarttui neulaan ja ommel syttäsi sen takia. Liima kyllä lähti hinkkaamalla neulaa paidan helmaan, mutta onhan se työlästä irrottaa neula puhdistettavaksi aina sauman jälkeen :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin oppii ja sehän on hienoa se :) Pitääåä muistaa tuo Pelloplast merkkinä seuraavalla kerralla :) Ja kiitos!

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.