Yöpaidasta tulikin arkimekko.

Kun toiseksi tarkoitetusta tulikin jotain toista.

Kerrankin ajattelin, että ompelen itselleni mukavan ja väljän yömekon. Kankaaksi valitsin Paapiin koirakuvioista kangasta - kun sitä soimaa, että eihän kolmikymppinen voi kävellä kadulla koiraprinttimekko päällä, eihän?

Paitsi, että kyllä voi! Ainakin sen jo tein.

Siitä siis piti tulla yömekko. Kaavanakin käytin toista yömekkoa. Kaksi kappaletta ja kaitaleet päälle. Ei hihojen istutuksia, muotolaskoksia tai mitään. Yhtää pitkää väljyyttä. Väljät ja kaarevat sivusaumat a-linjaan levenevästi.

Mutta valmiina pistin mekon päälle ja päätin, että ei tätä kyllä yön pimeydessä pidetä. Laitetaan koirat päivänvaloon, tästä tulee ihan joka arjen käyttömekko! Ja sitä se kyllä onkin jo ollut, useana työpäivänäkin päällä.

Hihansuihin ja pääntiehen tein kaitaleet. Ne ovat kyllä helppo tapa, voi vain saumuroida koko mekon kasaan. Ja kaitaleisiin saa hyvin kangasreunoja hyötykäyttöön! Eli kaikin puolin win-win.

Yleensä, jos ei kohdistele kuvioita, menee kaikki vinkkuraan. Nyt en edes yrittänyt kohdistaa, itse asiassa en edes ajatellut kohdistamista, koska kuvio on kuitenkin niin villi. Mutta kohdistaminen osin sujui ihan tahtomatta. Melkein ovat koiran naamat sivusaumoissa kohdillaan, haha!

Tästä tuli just niin mukava mitä yömekko voi olla - mutta vain päivävaatteeksi siirrettynä! Ei kiristä, ei kurista. Ja jos vähän turvottaakin - se ei haittaa sillä se ei näy mihinkään! Vähän on sellainen muumimekko, kaiken peittävä tanttamalli leveydeltään. Mutta joskus tarvitsee niitäkin.

Mutta mihinpä tarvitsisi näitä? Kun on kiva printti ja hintava kangas, sitä haluaisi hyödyntää pienimmätkin tilkut. Nämä jäi metrin (olikohan sitä metri, kaippa se oli) kangaspalasta jäljelle. Leikkuusilppua ja vähän isompaa kaitaletilkkua.

Ideoita pikkutilkuille? Pitääköhän alkaa keräämään aineistoa johonkin trikooryijytyöhön? Siihen uppoaisi kyllä paljon niitä ihan pienimpiäkin paloja!

Huttupakkaus osa 5: Muovipakkauksesta käyttökelpoista.

Huttupakkaus, se on turhaa tavaran paketointia. Kunpa tuotteet tulisivatkin niin, ettei ympärillä ole turhaa muovia ja ilmaa - ihan huttua!

Ks. erilaisia huttupakkaus-kierrätysarjan osia vuosien varrelta: osa 1 / osa 2 / osa 3 / osa 4.

Bongasin varastosta läppärilootan. Siis oikeasti siellä se hyllyllä oli nököttänyt useamman vuoden: tyhjä laatikko, tyhjää pakkausmuovia täynnä. Hohhoijaa, miksiköhän se piti sinne säilöä? Päätin ottaa laatikon käyttöön, vahva pakkaus sopii monenlaiseen säilytykseen.

Mutta entäs sitten muovinen sisus? Mikä muovikammotus! En laita roskiin, eihän tuota voi edes kierrättää muovinkeräykseen vaan sekajätteeseen pitäisi laittaa moinen kolpero. Mutta mitä kaikkea siitä voisi saada?

Hyödyttömästä muovipakkauksesta jotain hyvinkin käyttökelvollista!

Kun ottaa vahvat, isot sakset ja kunnon päättäväisyyttä, muovin saa leikeltyä vaikka ja miksi. Tässä muutama idea (ks. selitykset alta mitä kaikkea tässä on nyt leikelty). Protip: leikkaa muovia aina pitkin leikkauksin niin tulee siistimpää jälkeä. Jos alkaa pienesti nykertämään, tulee vain sahalaitaa ja reunasta tulee entistä epätasaisempi ja rumempi. Pitkät linjat, niillä hyvä tulee.

Pienen sekajätesilpun lisäksi yksi läppärin suojamuovipakkaus taipui jopa seitsemäksi erilaiseksi ideaksi:

1. Kuppiosat - niistä tuli kirjaimellisesti kuppeja. Muovissa oli neljä erilaista syvennystä, niistä sai hyviä maalin ja muiden seosten sekoittamiseen. Kahdessa oli oikein pensselin lepuutuskolo valmiina paikoillaan.
2. Sekoitustikut - nämäkin maalin ja muiden seosten sekoittamiseen. Kaikki pienet suikaleet, niistä sai hyvän kasan sekoitustikkuja varastoon. Voi käyttää parikin kertaa samaa uudelleen.
3. Levitysliuskat - vähän kuin edellisest sekoitustikuat, mutta leveämpinä versioina. Käyvät hyvin pastojen ja paksujen liimojen levitykseen. Tykkään, että näissä on viistotetut päät. Helpottavat levittämistä.
4. Piuha- ja kuulokepidikkeet - leikkasin leveistä reunoista pari kuuloke- ja pikkupiuhapidikettä. Ne on ihan vain soikioita liuskoja, joiden päissä on lovet. Helppoja ja käytännöllisiä pidikkeitä.
5. Lankajemmat - oli se muoto mikä vain, kyllä se hommansa ajaa. Reunoihin lovet ja lankajämät ympärille. Vastaavia olen leikannut ennenkin ja nyt sain kymmenen lisää.
6. S-koukut - ne ovat kunnon ässiä! Kun tarvitsee väliaikaista ripustamista, muovikoukku ajaa asiansa.
7. Ylijäävät palat - pari liuskaa on hyvä jättää jemmaan. Sitä ei tiedä mihin ja milloin tulee akuutti muovipalan tarve, haha.

Tässä demonstrointi ässäkoukusta. Kaikki mikä ei vedä painoltaan ässää vinkkuraan, kelpaa koukutettaksi ässään. Tässä mallina patalappu. Mutta hyvin voisi olla kauppakassi, keittiöpyyhe, koiran hihna tai mitä vain!

Ennen - jälkeen.

Aika paljon sai muovia käyttökelposeen kuntoon sen sijaan, että koko höskä olisi mennyt kertaheitolla roskiin.

DIY: Prikoista korvikset.

Oijoi, toinen korvispostaus heti peräkkäin! Nyt pukkaa korvista ja punaisena!

Kun edellisessä postauksessa eivät punaiset innostaneet, nyt punainen lanka (ja prikat!) inspiroivat sitten tosi kovaa. Yhtäkkiä halusinkin oikein tummanpunaiset korvikset. Virkattuna!

Prikat ovat hauskoja remppaosaston helmiä. Niitä saa monessa koossa ja pienimmät niistä tuo korviksiin kivaa painoa ilman, että painavat kuitenkaan ihan liikaa korvalehdessä.

Ks. myös muita prikoista tehtyjä koruja: Punottu kaulakoru / Päällystetyt prikkakorvakorut / Prikat korujen pohjana (Afrikan tähti -pelikorut)

Tein samalla ohjeen korviksiin:

DIY: Virkatut prikkakorvakorut

Ohje on helppo! Korvikset virkataan yhtenä kappaleena prikkoja lisäten ja niiden ympärille virkaten. Ei siis tarvitse katkaissa lankaa niinkuin yleensä - prikkojen ympärille lankojen päättely on aika hankalaa saada sievästi ja napakasti ilman näkyviä solmuja ja paksumpia kohtia.

Tarvikkeet: 1 cm prikkoja 6 kpl, 2 cm prikkoja 2 kpl, ohutta virkkauslankaa (Perfect Crochet Maxi -virkkauslankaa), virkkuukoukku langan ja käsialan mukaan, korvakorukoukut ja välirenkaat.

Tee näin: Virkkaa ensimmäisen pienen prikan ympärille 15 ks. Yhdistä ps:lla ensimmäiseen silmukkaan. Ota toinen prikka mukaan ja toista sama: 15 ks ja ps loppuun. Virkkaa ekaan prikkaan 2 piilosilmukkaa ja ota sen jälkeen kolma prikka mukaan, toista: 15 ks ja ps loppuun.

Jatka suoraan ensimmäisen prikan ympärille ja virkkaa 1 kiinteä kjs jokaisen ks:n päälle. Toista sama toisen prikan ympärille. Kun on 2 s jäljellä, ota "taustalle" mukaan kolmas prikka. Silmukka kiinnittää prikat toisiinsa.

Tee 2 ps ensimmäisen prikan reunaa myöten ja ota mukaan neljäs, iso prikka. Virkkaa sen ympärille 25 ks ja ps loppuun. Käännä virkkaussuuntaa ja virkkaa kiinteä kjs jokasen ks:n päälle. Eli virkkaa ns. takaperin ja kun olet neljännen prikan alussa, katkaise lanka. Kiinnitä parilla ompeleella neljäs prikka pienemmän prikan reunaan kiinni. Päättele lanka taakse mahdollisimman huomaamattomasti.

Virkkaa toinen korvis ihan samoin ja lopuksi liitä ylös välirenkaat ja korvakorukoukut. Ja valmista tuli! Prikkojen paikkaa ja kokoa vaihtamalla voisi saada monenlaisia tyylejä luotua.

Itselle näistä tuli tosi mieluisat! Näyttävät, mutta yksinkertaiset - juuri sitä mitä korviksilta usein tahdon.

DIY: Inspiraatiota korutarvikepaketeista.

Huh mitkä viikot takana!

Kestoflunssa, järjetön työsuma, stressiä ja migreeniä. Nyt onneksi jo helpottaa ja voi ehkä hymyilläkin. Tajusin eilen, että oli ihan jo vaje ja kaipuu käsitöihin. Aikaa tai energiaa ei ollut mihinkään isoon, mutta jos jotain pientä lämmittelyä?

Muistin viime vuoden puolella ostamani tee-se-itse-korvakorusetit Tigerista. Olin ihan jo unohtanut nämä!

Hiukan usein mietityttää Tigerin ekologisuus (kun on niin paljon valikoimaa ja kaikki on niin halpaa, mutta ei mennä nyt siihen), mutta käyn siellä silti aika useinkin bongaamassa askartelutarvikkeita. Hyviä korujuttujakin on osina, että nyt sitten myös valmiina tarvikepaketteina.

Nämä tarvikepaketit sisälsivät todella kaiken mitä tekemiseen tarvitsee. Siis jopa muovinen pikkuneula oli mukana! Sakset ja pihdit vain puuttuivat. Saisikohan tuon muovineulan vielä lentokoneeseen, heh?

En enää halunnutkaan paketin mukaisia punaisia korviksia, vaan jätin langan käyttämättä ja valitsin tilalle mustaa, valoista ja tumman harmaata kirjailulankaa. Tein niillä oman sävytyksen.

Päättelin langat niin, että ne saa myös joskus tarpeen mukaan helposti saksittua pois ja sitten tilalle voi vaihtaa jonkun ihan muun värimaailman!

Toinen paketti sisälsi tarvikkeet jopa kaksiin korviksiin. Jo silloin ostaessa tiesin, etten tule just samanlaisia settien Ikea-ohjeilla tekemään, vaan jotain ihan muuta. Inspiroiduin korvisten tietyistä osista ja...

..päätin yhdistää ne yhdeksi ja samaksi korvispariksi! Toisesta paketista helmet ja hapsut, toisesta metallineliöt ja muotokieli. Neliöiden keskellä olevat helmit ovat muuten ns. kiinteät. Ne eivät heilu ja helise vaan korvikset ovat kuin yhtä pötköä, jonka ympärillä vain sattuu olemaan neliöt.

Kahdet korvikset (oli muuten tämän vuosikymmenen ekat diy-korut!) ja pikkumateriaaleja jäi vielä ylitsekin johonkin muuhun käytettäväksi. Oikein hyvät lämmittelykässät pikkupaussin jälkeen.

Iloisempaa viikkoa uudet korvikset heiluen toivottaa hän!

DIY koiralle: Snuffle mat.

Tässä on kyllä väriyhdistelmä, jota harvemmin minun käsistäni näkee.

Ja materiaalinakin fleece, jota pyrin välttämään.

Mutta niistä kahdesta itselleen epäsuositusta asiasta tuli koiralle snuffle mat eli toisin sanoen eräänlainen leikkimatto! Tai tuoksumatto. Herkkumatto. Älymatto. Ihan miten sitä nyt sitten haluakaan kutsua.

Kyseessä on siis pieni hapsuinen matto, jonka "sisuksiin" olisi tarkoitus ujuttaa pieniä herkkuja ja sitten koira saisi ne sieltä kaivaa hajuaistillaan esille.

Idea lähti tästä Mustissa & Mirrissä näkemästäni kaupan versiosta. Inspiroiduin heti ja ajattelin, että tästäpä uusi aktivointijuttu mummukoiralleni. Cora muutenkin nauttii herkkujen etsimisestä niin mikseipä myös tällaisesta herkkuhapsumatosta?

Tein maton näin:

Leikkasin vanhoja fleecejämiä suikaleiksi ja ompelin mustia ja pinkkejä hapsuja vähän kuin vuorotellen rivi riviltä pohjalle. Pohjana käytin vanhaa muovista pöytätablettia, joka ei ole ollut kestotahrojen vuoksi käytössä enää pitkiin aikoihin. Se oli sopivan pehmeää ompelukoneen paininjalan alle. Pitkällä tikillä hapsurivit ja siinäpä se olikin. Ihan yhtä tiheää en tehnyt mitä kaupan versio oli.

Ja miten se toimi?

Hyvin! Herkkuja matolle ja hajuaisti kehiin. Cora tiesi heti mistä oli kyse eikä riehtonut pikkumattoa tassuillaan. Vähän pelkäsin, että se vain hutkii ja kuopii mattoa, mutta olikin ihan hätiköimättä ja käytti vain kuonoaan.

"Lisää kiitos!" 

Tästä tuli hyvä matto. Saa mummo tehdä vähän töitä herkkujensa eteen!

Virkatut ja neulotut hiusdonitsit.

Donitsit, nuo hiusten pulleat kaverit.

Niitä nähtiin ysärillä ja pakko sanoa, että vaikka kuinka ennen päästin gasp-äänen ja voihkaisun, että ei kai ne nyt oikeasti taas ole muodissa niin kyllä vain: ne näyttävät jälleen silmään aikasta kivalta.

Ja varsinkin, jos ne ovat virkattuja tai neulottuja!

Tein neljä erilaista hiusdonitsia. Virkaten ohuesta langasta, paksusta langasta ja neulon yksinkertaisesti putkilona ja taas toiseen menosuuntaan tehtynä (eli kapeana putkena ja leveänä, jolloin pitkät sivut yhdistetään).

Pieni röyhelödonitsi osoittautui aika näppäräksi. Se virkataan suoraan hiuslenkin päälle.

Tässä ystäväni hiusmallina esimerkkiä näyttämässä.

Iso donitsi sopii sen sijaan nutturan ympärille. Kun valitsee hiuksiin mätsäävän sävyn niin se antaa helposti illuusion muhkeammasta nutturasta! Hyvä kikka tällaisille ohuthiusmeikäläisille.

Toinen neulottu nuttura on kirjoneuletta - yksi valkoinen silmukka siellä ja täällä superhelpon rytmityksen mukaan. Tälläinen kirjoneuletyö eli lankojen vaihtelu prosessi on hyvää harjoitusta vasta-aloitteleville neulojille. Tai nopea välipala jämälangoista jo homman osaaville. 

Olen kyllä tosin huomannut, että enemmän on tullut pidettyä hiusdonitsia ranteessa kuin hiuksissa. Joskus on vaikea löytää hiuksiin sopiva joustavuus ja materiaali (tällä viittaan enemmänkin kangasdonitseihin), jolloin hiusdonitsi lurpahtaa aika nopeasti kuontalosta pois. Kädessä pysyy ja näyttää kivalta - oiva ranneke ja rento talviasuste siis!

Hittinä hiusdonitsit -ohjeet virkattuihin ja neulottuihin hiusdonitseihin ovat uudessa Kauneimmat Käsityöt -lehdessä. Viime viikolla ilmestynyt talvinumero 1/20 löytyy lehtipisteistä.

Pst! Seuraa lisää virkkaus- ja neuleideoita Kauneimmat Käsityöt -lehden Facebookista tai Instagramista!

Vuoden ensimmäinen kässä.

Klassikko iski jälleen: ensin sitä luulee, että selvisi lyhyellä flunssalla ja sitten se iskeekin selän takaa kahta kertaa pahempana. Eli ei kovin toimelias startti ole ollut tähän vuoteen. 

Eilen alkoi jo makaaminen ottamaan pannuun ja raahauduin ompelukoneen ääreen. Ompelin pienen jyväpussin silmille. Tai otsalle. Ihan vain, koska tällaista olen pitkään tarvinnut. Aina se tulee migreenin yhteydessä mieleen ja kun migreeni menee ohi, myös ajatus jyväpussin tarpeesta unohtuu.

Ei ollut kovin päräyttävä vuoden eka kässä (mutta itselle tarpeellinen), joten tuplasin tylsyyden ja tein pussille myös säilytyssukkulan (eli putkilopussin). On muuten myös itse pussi silkkitilkusta. Oli tuollainen pieni pala, jonka koko oli just sopiva jyväpussiksi. Mikäs sen hellempää silmille kuin silkki?

(Ja katsokaa noita pikkutupsuja! Silkkiä ja tupsuja, hyvä yhdistelmä!)

Ja tässä kun on ollut aikaa lötköillä sohvalla niin päätin koota myös kässäbingon tälle vuodelle (no kun muutkin instassa ja muualla niin minäkin tahdoin!). Siinä on muutama ikuisuusprojekti, muutama mitä oon tahtonut jo pitkään tehdä kunnolla ja muutama sellainen mitä ois vaan "pakko saada tehdä".

Saa nähdä montako saan ruutua saan ruksittua vuoden aikana! Keskus jäi vielä tyhjäksi. Ehkä keksin siihen jonkin yllärin myöhemmin. Mutta muun muuassa tällaisia tulossa vuoden aikana - toivottavasti!

Mitä sun kässäbingosta löytyisi?

Lahjapankki 2019: DIY-lahjoja naisille.

Tämän vuoden joululahjapankki on kaksiosainen. Eilen esittelin muutamia ompeluksia (pyöräilevälle) miehelle (ks. postaus) ja nyt luvassa naisellisempia ideoita.

DIY-lahjoja naiselle - kahdeksan helppoa ja mutkatonta ideaa!

1/8 Lahjaidea: Jotain kaunista

Koru on klassikko. Koru on näppärä ja herkkä lahja sellaiselle, joka tykkää koruista. Valikoi vain sopiva tyyli, väri ja tekniikka. Tämä kolmen ruusukiven riipus meni lahjaksi äidille. Kivet on pujotettu kahden eri kokoisen renkaan väliin.

Malli on omasta päästä ilman ohjetta.

2/8 Lahjaidea: Jotain hemmottelevaa

Jalkakylpy on ihanaa hemmottelua. Sitä alkaa näin vanheten arvostamaan jalkojen hyvinvointia ja niiden verenkiertoa. Näissä on mesiangervojalkakylpysuolaa - eli toisin sanoen merisuolaa ja kuivattua mesiangervoa jauhettuna yhteen. Suolaa lisätään lämpimään veteen ja sitten vain lillutellaan jalkoja ja nautitaan.

Mesiangervon pitäisi rentouttaa, auttaa levottomiin jalkoihin ja vähentää sekä puhdistaa hienhajua jaloista. Kaveriksi purkitin myös pienet purnukat pihkavoidetta. Ne valmistuivat kätevästi jo syksyllä yrttivoidekurssilla (ks. yrttikurssista ja voiteista lisää tästä).

Ks. joulukalenterin luukusta printattavat etiketit ja muita hemmottelulahjoja.

3/8 Lahjaidea: Jotain käytännöllistä

Pyyheturbaanit! Tämä on oma arki-iltojen suosikki hiustenpesun jälkeen. Oma pyyhe on tosin ihan kulahtanut ja jäin vähän kateelliseksi näille mikrokuitupyyhkeille, jotka ompelin lahjoiksi. Sitä on monenlaista turbaania ja kikkakolmosta, mutta ihan paras on ainakin itsellä ollut ihan vaan pätkä kuminauhaa - se on lenkkejä ja nappeja parempi pitämään turbaanin kasassa! Kun pienen kuminauhalenkin ompelee niskaan, turbaani pysyy hyvin päässä. Ei heilu eikä tipu. Ja hiuksetkin kuivuvat paljon nopeammin!

Ks. ompelu-ohje alta.

DIY: Pyyheturbaani

Ompele näin: Leikkaa kaksi kappaletta, jonka suora pituus on noin 60 cm (+ saumanvarat) ja levein kohta noin 25 cm (+ saumanvarat). Lisää suoraan reunaan käännevara, kaarevaan riittää 1 cm saumanvara. Jos froteen nurja ja oikea poikkeaa toisistaan, muista leikata kappaleet peilikuvana. Ompele kaareva reuna yhteen oikeat puolet vastakkain, lisää niskaan pieni pätkä kuminauhaa (5-8 cm riittää riippuen kuminauhan joustavuudesta). Ompele ja käännä suora reuna - valmista!

Mikrokuitufrotee Eurokankaasta // Pesuohjeena oli vain 30 astetta. Myyjän mukaan pitäisi kestää korkeammankin lämpötilan. Testipesin koko kankaan 40 asteessa ja hyvin kesti, ei nyppääntynyt tms. Kutistu kyllä (en mitannut paljonko), mutta onneksi ostin ekstraa.

4/8 Lahjaidea: Jotain trendikästä

Hiusdonitsit ovat hip ja in ja muuta mukavaa - jälleen kerran! Ysärin lapsena donitsit ova tuttuja ja taas ne on trendikkäitä. Niitä myös muutaman eri materiaaleista ompelin. Helppoa ja mukavaa pikkuompelusta tilkuista.

5/8 Lahjaidea: Jotain supermukavaa

Klassikkolahja, yöpaita! Tämän oversize-yöpaitulin koristelin myös sleepy girl -tekstillä.

Tosin. Vähän tässä huijasin. Eka ompelin alusta ja sitten totesin, että tulipa kerta kaikkiaan ruma. Valitsin toisen kankaan ja onnistuin samaan siitä vinkkuran ja aivan liian pienen. Olin luovuttaa, kun kangaskauppakin oli kiinni - mutta menin ruokakaupoille ja bongasin tpaidoista XXXL-kokoisen tpaidan. Tpaita nurin ja saumoista uudelleen muotoilu ja done! Siihen teksti päälle ja paituli pakettiin.

6/8 Lahjaidea: Jotain keittiöön

Itse tykkään näistä virkatuista tiskipalloista. Vaikka ne virkataan vähän ärsyttävästi pelkästä polyesterilangasta, olen niihin silti tykästynyt. Hapanjuurileipurina olen todennut, että ovat todella hyviä jynssäreitä (lähtee leipätaikinat pöydästä!). Samalla putsaantuu kattilat ja tiskialtaat. Sitten muun tiskirättipyykin mukana peseytyvät eivätkä mene pesussa miksikään.

Keltaiset pidin itselläni, punaiset virkkasin lahjaksi saajan lempivärin mukaan.

Ohje pesupalloihin tässä postauksessani.

7/8 Lahjaidea: Jotain äidille ja tyttärelle

Suuret rusettipannat ovat kuulemma pikkutyttöjen hitti. Ompelin samaa settiä iloisen persoonalliset rusettipannat pikkutytölle ja tämän äidille niin voivat samistella rusettiensa kanssa.

Kaavat sain mukaani Oulun kädentaitomessuilla Nuppu Print Companyn rusettipajasta.

8/8 Lahjaidea: Jotain jouluista

Tämä oli ehkä yksi ihanimmista joululahjoista mitä tein: pörröinen pöytäkuusi. Siinä on myös led-valot! Pohjalla on muoviverkko, joka on sidottu kartioksi ja siihen ympärille on kiedottu Pampula-lankaa. Päälle kiedotaan kuparilankaiset led-valot ja latvatähden korvasin herttaisemmasti kangasrusetilla.

Tuo Pampula-lanka on kyllä hauska pörpylälanka. Se on niin pehmoinen ja "lämmin". Pikkupeurakin näköjään ihan oikein nojaa kuusen söpöön pehmeyteen.

Loiste-kuusen ohje: Tuulia Design. 

Pöytäkuusen paketointi oli myös yksi mielenkiintoisimmista. Meinasin ensin sujauttaa sen vain suureen lahjakassiin, mutta onnistuinkin saamaan sen lahjapakettiin. Teippasin led-valot kartonkipyörylälle, joka toimi myös paketoinissa tukena. Pohjapala mahdollisti myös toisen lahjan piilottamisen kuusen sisään yllätykseksi! Leikkasin lahjapaperin kartioksi ja teippasin sen kuusen ympärille. Ei varmaan ollut vaikea arvata kuusenmuotoisesta ja kuusipaperilla paketoidusta paketista, että mitä sen sisällä on?

Ja lopuksi vielä kuva kuusesta valot päällä. Aika kiva, eikö!