maanantai 1. marraskuuta 2010

Seinäprojekti.

Sisustusviikon aikana esittelen tutoriaaliaikeiteni lisäksi myös muutamia irrallisia kodin projekteja,
jotka toivottavasti herättävät pieniä kipinöitä innostumiseen ja ideoimiseen.
Sain käsiini lastenhuonemaisen puutaulun, jossa istua tönötti sininen nalle.
Ei tönöttänyt kovin kauaa, koska pistin maalipensselin heilumaan.
Entinen poikanalle-taulu oli mahtava "blank canvas" koristelua varten.
Melkein jopa ahdistuin, mitä maalaisko, liimailisko, mitä siihen tekisi?
Päädyin ajatukseen liimata tauluun pienen peilin.
Rähmäkäpälänä kuitenkin onnistuin tiputtamaan peilin, oh my crap!
Onneksi en usko seitsemän vuoden epäonneen vai miten se menikään..?
Koska peili ei mennyt ihan tuhannen päreiksi, päätin liimata peilin tauluun sirpaleina.
Yksin peilitaulu näytti kovin seinään hukkuneelta,
joten siirsin Home-kollaasitaulustani kirjansivuperhosia taulun kaveriksi.
Perhosten lisääminen ei riittänytkään parin päivän jälkeen, vaan laitoin samaan 
naulaan roikkumaan myös lasikehyksen, jonka väliin laitoin pikkusievää kukkakangasta.
Taulu on pieni motivaatiotaulu, johon ensimmäiseksi plänttäsin sinitarralla
ytimekkään iskulauseen "Get excited and make things".
Eikä siinä vielä kaikki! Homma lähti jälleen kerran lapasesta,
enkä näköjään osannut lopettaa sälän lisäämistä.
Viimeisimpänä lisäsin mini "pyykkinarun" ja siihen muutaman kuvan.
Kaksi pelikorttia: hassu koira (koska hassut koirakuvat pelastavat synkimmänkin päivän)
ja vanha pariskunta (koska iänsä yhdessä olleet rakastavaiset, mummukat ja pappukat ovat 
jotain todella hellyttävää, arvokasta ja tulevaisuudessa aina vain harvinaisempaa).
Keskellä kuva äidistäni suurinpiirtein ehkä ikäisenäni (koska äiti on paras).

Saa nähdä mitä lisää vielä keksin seinälle?
post signature

Koti kuntoon: ostoslista.

Oletko kyllästynyt seikkailemaan kaupassa pohtien, että mitä se jääkaappi olikaan vailla?
Minä olen. Tulee monesti ostettua kaikkea turhaa ja taas aina se mitä eniten tartti, unohtuu.
Päätin, että nyt aikuistutaan ja keittiöön tulee jääkaapin viereen  ostoslista.
Se joka jonkun syö loppuun, saa myös kirjoittaa sen ostoslistalle. Piste.
Ei enää turhautumista kaupassa, vaan fiksuja ja säästäväisiä ruokaostoksia!
Tee-se-itse: Shopping list

Tarvitset: 
nivaskan samankokoisia paperipaloja
(=leikkaa paperileikkurilla tai vedä vihosta irti sivut tms)
papereiden kokoinen yksi pahvi
läpinäkyvää, leveää teippiä
tussin, (sakset)
Tee näin: laita pahvi paperinivaskan takapuolelle ja 
vedä teippiä tiukasti koko pläjäyksen ympäri.
Kirjoita nivaskan päälipuolelle teipin päälle "shopping list/ostoslista" tms.
Jos tussi ei ole vedenkestävä, voit vetää teippiä yhden kerroksen tekstin päälle niin se ei kulu pois.
Sijoita lista hyvään paikkaan, jossa sitä myös muistaa käyttää.
Pidä listan kaverina aina hyvin toimivaa kynää, jotta homman juju pitää paikkansa.

Yksinkertainen parin minuutin juttu, jolla on uskottoman suuri vaikutus arkeen :)

Ja eikun lista kädessä ruokakauppaan!
post signature

Koti kuntoon: To Do-taulu.

Toisen sisustusviikon ensimmäinen päivä.
Tästä sisustusviikosta tulee erilainen:
näpsäkämpi ja tutoriaalipohjaisempi.

Pitkin viikkoa pukkaa nyt pienehköjä "koti kuntoon"-henkisiä tutoriaaleja, 
joita voi toteuttaa "HHN" eli halvasti, helposti, nopeasti!
Tässä teemaviikon ensimmäinen tutoriaali:
Tee-se-itse: To Do-clipboard

Tarvitset:
palan pahvia ja sitä suurempi pala vahvaa paperia, tapettia tms
teippiä/liimaa, mitta, tussi, sakset
neulan, lankaa: ohutta ja paksua
clip board-klipsuja ja yhden helmen klipsua kohden
1. Leikkaa sopivan kokoinen pala pahvia.
Päällystä pahvi tapetilla/muulla vahvahkolla paperilla liiman/teipin avulla.
(Voit myös käyttää pelkkää pahvia sellaisenaan, jos vaikka maalaat sen
 tai jos pahvin väritys kelpaa sinulle ilman päällystystä.)
2. Jaa pahvi leveyssuunnassa niin moneen osaan mitä sinulla on klipsuja. Merkkaa kohdat.
3. Pujota lanka kaksinkertaisesti neulaan ja tee langan päähän solmu.
Pujota neula pahvin läpi takaapäin ja pujota neula ensin klipsun reiän läpi ja sitten helmen läpi.
Pujota neula klipsun kautta takaisin pahvin takapuolelle.
Varmista, että helmi on klipsun reikää suurempi.

(Huom: voit korvata kohdan liimaamalla klipsut pahviin tms muulla menetelmällä.
Helmien käyttö sopi minulle, koska se on persoonallisempi tapa kiinnittää klipsut, 
eikä niihin jää mitään jälkiä - jos vaikka tahdon laittaa ne joskus muulloin toisaalle.)
4. Toista sama pujottelu kaava kaikille klipsuille.
Pahvi - klipsu - helmi - klipsu - pahvi.
5. Jos langalla klipsujen kiinnittäminen tuntuu huteralta,
voit varmistaa pitävyyden vaikka taakse pläntätyllä teipillä.
6. Seuraava vaihe: koristeleminen.
7. Tee vaikka näin: kirjoita valkoisiin pieniin paperilappuihin
"today - tomorrow - someday" ja liimaa ne klipsuihin. Lisää yläpuolelle teksti "things to get done..."
Itse käytin nimitarroja, jotka lähtevät helposti pois ja liimajäljetkin saa kostella pyyhittyä veks.
8. Pujota vahvaa (talous-, puuvilla-, virkkaus-)lankaa pahvin yläkulmiin ripustamista varten.
9. Ripusta seinälle ja kokoa ympäri kämppää lojuvat 
idealappuset, inspiraatiolippuset ja pakolliset hommat laskuista ruokaostoslistoihin.
To Do-taulun kustannukset:
ainoastaan klipsut piti ostaa, joten 3 x 0,50e = 1,50e.
Miksiköhän tuo someday-kohta kerää heti alusta lähtien eniten lappusia?
post signature

perjantai 29. lokakuuta 2010

Sisustelemisiin.

Muuttohommat alkavat olla takanapäin...
...täällä on tehty vaihtokauppaa huonekaluilla,
sitten kovasti purettu huonekaluja
ja innolla toisia huonekaluja taas kasailtu...
...täällä on myös purettu vanha vaatekaappi,
heitetty se harakoille ja otettu talteen siitä kaikki ruuvit, vetimet ja saranat...
...on pujoteltu erilaisten tavarakasojen välistä, päältä, alta ja sivusta...
...välillä on käynyt vahinkoja...

...ja tultu tulokseen, että jos kahvi ilman sokeria kaatuu näppäimistölle,
näppäimistö voi vielä pelastua, mutta jos siihen kaataa limpparin,
niin se on hyvästi, kiitos ja näkemiin: näppäimet saakoon toisen elämän koruosina...
...täällä on myös kovasti sitten korjailtu ja paikkailtu vahinkoja
ja odoteltu sitten nätisti liimojen kuivumisia...
...odotellessa on hyvä pitää kuulemma paussia 
ja listata vielä tekemättömiä hommia (ja järkyttyä listan pituudesta)...
...ja samalla on hyvä inspiroitua vaikka tästä 101 ideaa-lehdestä
ja keksiä lisää to-do-hommia (ja ihmetellä sitä, missä välissä kaiken ehtii toteuttaa)...
...välillä on myös toimeenpantu niitä inspiroitumisia
ja saatu to-do-listaa lyhemmäksi...

...ja sanottu sitten ääneen plus yksi miinus yksi on yhtä kuin nolla,
ja todettu, että ei se to-do-lista mihinkään koskaan lyhene,
kun kaikesta inspiroituu aina vain lisää ja lisää ja lisää...
...kaiken huupaamisen keskelle on myös kovasti leikitty ei materiaaleilla
kuten valkoisilla kankailla...
...ja erilaisilla pahveilla...
...kontaktilla ja...
...tietenkin on leikitty myös Coran ja pikku sintin kumiankan kanssa väsyksiin asti...
(Mutta kumpi väsyi ensin koira vai ihminen? Vai kenties kumiankka?)

...ja jäljelle jää kysymys: mitä tämä muuttohomma synnyttikään?
No tietenkin sen toisen sisustusviikon.
Innostuitpa tai et, sisustusviikko on jälleen tuloillaan vaikka väkisin.
Tiedossa on muutamia mahtavia pikkuprojekteja,
joihin ei tarvitse sen kummempia materiaaleja, aika- tai raharesursseja...
...tulevat projektit jos mitkä toteuttavat mottoani:
helposti, halvasti ja nopeasti!

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Kaksi hametta, miljoona korunosaa.

Ostin kierrätyskeskuksesta aika järkyttävän koltun. Kun hinta ei huimannut (0,05e),
niin ostin mekon sen helmaprintin takia. Ei ehkä se tyypillisin minulle sopivin kuviointi tai väritys, 
mutta eiköhän aina kerran vuodessa astuta ulos mukavuusalueelta?
Pistin helman poikki ja tein rypytyskujan, jolloin sain aikaan paperipussimaisen efektin.
Lisäsin hameeseen vielä vyölenksut ja mekkoon kuuluneen vyön.
Ja voila, sinne se epämukavuusalue jäi, tästä tulikin ihan liian mukava hame!
Kierrätyskeskuksesta löysin myös sitä mitä olinkin haaveillut löytäväni:
kauniin pitsiverhon (eurolla). Verhoja en suinkaan ajatellut käyttää verhona vaan...
..tein siitäkin hameen! Pitsiverho on nyt alushame,
joka ei harmikseni ei ollutkaan ihoa/sukkiksia vasten se kaikista mukavin materiaali,
joten jouduin ompelemaan pitsihameen alle vielä oman alushameen..
Kirpparilta joku aika sitten mukaan tarttunut takiaiskoru.
En tykännyt korusta alunperinkään, joten miksi ostin sen? Virhe, hutiostos?
Kappas hei, korumöhkäleenhän voisi purkaa osiin!
Iso koristeosa olisi voinut kelvata överiksi sormukseksi, mutta päätin kuitenkin jatkaa purkaamista..
Ja aika monta korunosaahan siitä tuli. Aika näyttää mitä kaikkia näistä joskus syntyykään.