Pieni opas käsityömessuille: Mitä missä milloin?

Pian ne on, kaamoksen paras kohta: Tampereen kädentaitomessut! Jippii!

Mitkä Tampereen messut? Miksi niistä kohistaan? Miksi mennä sinne ja mitenkäpäin siellä pitäisi sitten olla ja mitä tehdä? Kaikki vastaukset lyötyvät tästä postauksesta*.

*) Postaus ei ole maksettu mainos. Olen messuilla töissä pressinä ja tämä ei ole blogipassin postaus, vaan tahdon kertoa messuista ihan omasta tahdostani, en lipun vastineeksi. 

Tampereen kädentaitomessut, Euroopan suurimmat 15-17.11.19

1) Mitä missä milloin?

Valmistautuminen on tehokkaan messuilijan a ja o. Messut jakaantuvat kolmeen halliin (+ neljäntenä ihana deli, josta saa päälle herkkuja), joten kävelemistä ja näkemistä riittää. Tutustu ennalta messujen infoon. Messujen sivuilla on kävijälle hyvät perusvinkit (juo vettä, ota hyvät kengät, muista syödä - kaikki nämä perusasiat) ja infot ravintolasta ja kahvilasta, narikkasysteemistä sekä bussikuljetuksista*.

+ Messuvinkki! Printtaa sivuilta hallikartat ja ala värityspuuhiin: kirjaa ylös must-pisteet. Löytää sitten tungoksessakin ne suosikkinsa. Meitsi väritti jo omansa. Eli ainakin aika pitkälti kaikki kangaspuljut ja koruvalmistajat.

*) Busseista sen verran, että lähde ajoissa bussilla takaisin kaupunkiin, jos edessä on vielä paluujuna tai -bussi kotiin. Viime vuonna tiet olivat niin ruuhkautuneet etteivät messubussit eikä edes taksit päässeet liikkeelle ja kaikki liikenne vain seisoi paikallaan. Kyllä otti vereenpaineeseen, kun oli lopulta noin kahdesta minuutista kiinni että ehti junan kyytiin.

2) Valmistaudu tungokseen

Ai, että se ihmisväen sumppiutuminen. Jos se on hermoja raastavaa, älä mene messuille lauantaina, valitse vaikkapa sunnuntai. Päivistä viimeisin pitäisi olla kuulemma se rauhallisin. Lauantai taas pahin. Omat messukäymiset koostuvat perjantaipäivistä, silloin tungos on vielä siedettävää.

Kuvassa Oulun messut, siinä on väljä käytävä juuri minuutti pari ovien avaamisen jälkeen. Vastapainona sama tilanne tunnin päästä. Eikun hymyissä suin läpi tungoksen!

+ Messuvinkki! Mikä helpottaa tungoksessa? Jätä talvitakki narikkaan, turha se on takki päällä hikoilla. Käsissäkin se vie turhia tilaa. Ja jos mahdollista niin lapsellekin voisi olla kivempaa, jos vaunuilla ei tulla ahtaiden käytävien tukkeeksi. Myös reput ovat ikäviä, jos kaveri puskee päälle repun kanssa. Reppu myös hiostaa ja lisää ärsytyskynnystä ihan omasta takaa.

3) Tee ostoslista

Jos tarvitset jotain tiettyä, kirjaa se ylös. Ei sitä siinä tarjonnan paljoudessa muuten muista. On kankaita, lankoja, askartelu- ja taidevälineitä, valmiita käsitöitä, muita tarvikkeita. Tee tarvittaessa inventaario niin ei ainakaan messuhuumassa tule ostettua sellaista mitä jo kotoa löytyy.

+ Messuvinkki! Messujen sivuilla voit myös hakea kaikki tietyn materiaalin myyjiä, vaikkapa kangasmyyjät, joiden valikoimiin voi tutustua verkkokaupoissa etukäteen. Samalla hahmotat hintatasot ja mahdolliset messutarjoukset.

Katso myös alempaa mitä minun ostoslistaltani löytyy!

4) Tsekkaa ohjelma

Messut ovat täynnä nähtävää ihan seiniä myöten. Varaa aikaa myös taitonäytteille ja näyttelyille sekä lavaohjelmille. On muotinäytöstä, paneelia ja vaikka mitä esittelyä. Tsekkaa mikä sinua kiinnostaa ja suunnittele kulkureittisi messuilla niin, että satut olemaan ohjelman alkaessa oikeassa hallissa.

+ Messuvinkki! Kiireinen messuilija voi muut näyttelyt ohittaa, mutta älä missaa vuotuista Suomen Kädentaidot Uutuustuote -näyttelyä. Se on kivaa nähtävää, joukosta voi löytyä täysin uusia innovatiivisia tuotteita ja ideoita.

5) Osallistu ja tee itsekin!

Messuilla on parasta tekemisen fiilis. Jos on mahdollista kokeilla jotain tekniikkaa tai materiaalia - tee se! Se, että pääsee tekemään käsityömessuilla jotain itse, on kuin saisi sokeria pullan päälle. Tampereellakin on useita pajoja makrameesta dreijaukseen ja kudonnasta origamiin.

Viime kuussa Oulun kädentaitomessuilla uskaltauduin kokeilemaan ekan kerran pitsinnypläystä. Tein yhden rivin ja voi vitsi sai kyllä tehdä monen monta ranneliikettä ihan sen yhden "pitsiviivan" valmiiksi. Nuppu print companyn osastolla myös ompelin rusettipannan. Se oli ihana ompeluhetki kesken messujen.

+ Messuvinkki! Ommel ry:n osastolla on hieno projekti, niiden osastolla ommellaan koko messujen ajan nonstoppina kuukautiskestositeitä hyväntekeväisyysprojektiin ruandalaisten tyttöjen hyväksi. Aika hienoa!

6) Oi, inspiraatiota!

Pidä silmät auki. Etenkin näytteidenasettajien mallityöt ovat ideoille vapaata riistaa. Hyödynnä niitä ja inspiroidu! Itse ainakin odotan, että näen taas jotain superkaunista. Paljon seinälle ripustettavia sisustuselementtejä. Jouluideoita, valoja ja kransseja. Uusia tuotteita ja mahdollisuutta hypistellä erikoisia materiaaleja (kuten nokkoslankaa ja muita itselle uutukaisia) ja selviä hittikäsitöitä (kuten höyhenmakrameekorviksia).

+ Messuvinkki! Älä säikähdä, jos tuntematon yhtäkkiä kysyy mitäs sinä tuosta aiot? Näin minulta on kysytty - ei kerran, eikä kahdesti vaan ainakin kolmesti. Se on aika hauskaa, hallit täynnä saman henkisiä kädentekijöitä ja kenen kanssa vain voi aloittaa keskustelun ihan vaan käsitöistä. Jo se, että kuulee mitä toinen aikoo tehdä, voi olla hurjan inspiroivaa. Mukavia kohtaamisia.

7) Hittijutut esillä

Messuilla näkyvät ajan hitit. Kahden viime vuoden messuilla ovat näkyneet niin korkkikankaat, seinäryijyt, makrameet, tonttuovet, tupsupallot - ja edelleen lasihimmelit pitävät pintansa. Mikähän on tämän vuoden messuhitti?

+ Messuvinkki! Tampereen kädentaitomessuilla julkistetaan myös vuoden 2020 käsityötekniikka. Mikähän se voisi olla? Veikkaan tuftausta!

8) Älä kävele onnesi ohitse

Ja todella tarkoitan tätä: jos jotain todella haluat, osta se heti tai myöhemmin a) et jaksa kävellä sinne uudestaan ja sekös jää kaivelemaaan tai b) et löydä sinne ja sekös vasta harmittaakin tai c) jaksat ja löydät, mutta sitä ei ole enää jäljellä sehän se vasta onkin inhottavaa!

Itseä kaivelee vieläkin, kun Oulun messuilla en heti ostanut Alpine-pörrölankatarjousta. Eipä ollut enää haluamaani väriä jäljellä, kun palasin myöhemmin hakemaan lankaa. Ja viime vuonna jätin ostamatta Lumiukko-figuurin ja sekös oli koko vuoden mielessä, kunnes tänä vuonna sen ostin! Lumiukko odottaa jouluasetelmaan pääsyä.

+ Messuvinkki! Ota mukaan oma varakassi, jossa on hyvät kantorivat. Näin voit yhdistää ostoksiasi. On helpompaa kantaa yhtä asiaa mukanaan kuin monta pientä nyssäkkää.

Ja mitä löytyy omalta messulistaltani? Ainakin nämä tärpit:
- Ruukin kehräämöltä ostin viime vuonna iiiiiiihanan pienen ja söpön alpakan (rakastan alpakoita!) ja nyt haluan ostaa sielle kaverin.
- Messukorvikset - mitkä messut ne olisivat, jos ei yksiä korviksia ostaisi? Kuvassa Outa by No -lankakeräkorviksia, jotka jäivät Oulun messuilta ostamatta, kun en osanut päättää väriä.
- Jotain uutta kangasta, kenties Ommellisen Bananas-digitrikoota (rakastan myös banaaneja!), jonka unohdin ostaa Oulun messuilta. Ostin kyllä siitä vierestä muuta, mutta banaanit jäi, yhyy.

Eli eikun messuille - messut ovat täyttä inspiraatiota!

Jos törmätään, tuu sanoon moi!

Kädentaitoja 2018.

Se on se viikonloppu jälleen, kun some täyttyy kässäilijöiden vuoden yksi kohokohdista: Tampereen kädentaitomessuista. Eikä suotta, ovathan ne Euroopan suurimmat. Olin nyt työn puolesta messuilijana toista kertaa ja voin sanoa, että nautin jälleen suuresti. Niin paljon ihasteltavaa ja katseltavaa (ja tuhlattavaa!).

Olin messuilla perjantaina. Ruuhkaa oli, mutta ei niin että järki olisi mennyt. Olen kuullut kuinka ainakin lauantaisin kaikki on aina ihan tukossa. Perjantaina pääsi välillä liikkumaan ihan vapaasti (kuten kuvasta näkyy) ja se oli ihanaa.

Ihan joitakin kässätrendi-havaintoja messuilta. Tässä muutamia poimintoja niistä:

Paljon oli seinäkoristeita ja kransseja. Ja kaikkea mihin oli liitetty valoja - enää ei ole siis vain valotauluja, on myös valomakrameeta (vähän näkyy kuvassa huonosti, mutta kyllä siinä kivasti led-valot killuivat)!

Ryijyt ja minimakrameet pitivät vielä pintansa. Myös kirjailua näkyi. Ihanasti perinteisiä tekniikoita mikä on hyvä, onhan kuluneen vuoden kässätekniikka kirjailu ja tulevan vuoden tekniikka kudonta.

Ja tupsuja! Karvatupsuja, kudetupsuja, lankajämätupsuja - ihan kaikissa muodoissa, pieniä ja suuria. Tupsuiset asusteet ja koristeet ovat kyllä yksi ehdoton in juttu nyt.

Täytyy myös sanoa, että viime vuoden hitti, tonttuovet olivat edelleen näkyvästi esillä. Niitä oli monessa paikassa ja monenlaisia. Eikä riittäneet pelkät ovet vaan oli kokonaisia miniatyyrimaailmoja kaikenlaisia jouluasetelmia. Ne inspiroivat myös pariin pieneen ostokseen (ks. alempaa)..

Yllä olevat kuvat: Joulupuu-askartelusetit ja paperinauhakranssi: Taito Pirkanmaa / Alpakka-tupsut: Ruukin kehräämö / Valomakramee: Suomen lanka / Minimakramee: Lankava / Valokranssi: Villakamari.

Osteltavaa olisi ollut niin paljon. Messujen tarjonta on ihanan laaja. On askartelu- ja ompeluvälineitä, lankoja, kankaita, paperituotteita.. Kaikkea mahdollista mikä voi kässäilijää kiinnostaa. Tässä muutamia paloja lukuisista ihanuuksista.

Yllä olevat kuvat: Paperituotteita: Ninnimoi / Kirjailtut heijastavat rintakorut: Kirjosilta / Neulojan muki: / alareunojen korut: Ilo knitting shop / Muistikirja: Iloinen varis (?).

Minusta on ihanaa, että kädentaitomessut esittelevät niin isoja yrityksiä ja pieniä tekijöitä. Yksityisyrittäjiä, suunnittelijoita, toiminimellä tekeviä ja kaikenlaisia kädentaitajia. On niin erilaisia taitoja ja tekniikoita saman katon alla. Esimerkiksi ihastelin näitä huovutettuja eläimiä (ihastelin niin, että jäi ottamatta ylös kenen tekemiä olivat) - eivätkö olekin todella taidokkaita!

Mitkä bambit, oravat ja kisuliinit! Niin söpöjä. Eivätkä olleet hinnalla pilattuja - olen kerran pari kokeillut huovuttamista neulalla ja en osannut sitä yhtään. Meni hirveän kauan yhden pallon tekemiseen, joten arvostan kyllä tällaista taitoa. Nuihin on mennyt kokeneeltakin varmasti paljon aikaa ja vaivaa.

Ja sitten ihastelut sikseen, siirrytään messuostoksiin!

Kiinnosti tai ei, tässä ne tulevat:

Kankaat

Edellisetkin ovat käyttämättä, mutta koska näppituntuma on niin ihana ja messuhuumassa sitä hurahtaa, ostin yhden aikomani kankaan sijaan neljä erilaista kangasta. Verson puodista sielulintua ja lehtiprinttiä (jonka nimeä en tiedä, mutta ostinpa kerrankin myös jotain värikästä!), Majapuusta digicollegea (kuosi on kuin neulottu!) ja Ommellisesta merinovillaneulosta.

Jälkimmäisin oli kyllä niin kipukynnyksen rajoilla. Metrin pala maksoi 30 euroa.. Jätin ensin ostamatta, mutta hallista poistuessa palasin vielä hakemaan kankaan ajatellen, että jos en nyt ota sitä niin se jää kyllä harmittamaan. Ja vaikka hinta kirpasi, olen varma, että saan tuosta joskus jotain tosi ihanaa, joka maksaa itsensä kyllä takaisin. Niin ihanan tuntuista merinovillaa!

Korvakorut

Pitäähän sitä nyt korvisfanin yhdet messukorvakorut ostaa! No ostin kahdet yhdellä reissulla. Ihastelin jo viime vuonna Pauliina Rundgrenin tyyliä yhdistää puuta ja emalia samaan koruun. Silloin jäi ostamatta ja nyt korjasin sen virheen. Nuissa valitsemissani korviksissa on plussana myös se, että niissä onkin nappitaustat eikä ainaiset koukut.

Uhana designin  pisarakorvikset eivät olleet messuostos. Eivät siis olleet messuilla, mutta kävin samalla Tampereen reissulla Uhanan on kivijalkamyymälässä Verkatehtaankadulla. Siellä tehdään pisaroita customeina, saa itse valita loputtomasta väriskaalasta omat pisarat! Päädyin kultaan, punaiseen liukuväriin ja kultaisiin pleksipisaroihin - ihan jotain muuta mitä alkujaan ajattelin! Liukuväritys oli jotain ihanan uutta ja kimallusta näin pimeään pikkujouluaikaan en vain voinut vastustaa. Nämä ovat nyt neljännet pisarani. Heh. Ei näitä voi olla liikaa.

Askartelut

Materiaaaliostot jäivät tällä kertaa yllättävänkin suppeiksi. Sinelliltä "vähän" silkkimassaa (valkoista ja mustaa piti ostaa, mutta ei saanut irrallisena niin otin sitten koko setin), pötkön heijastavaa kangasta (en muista mistä ostin) ja Ullakalta kukkarokehyksen. Jälkimmäiselle ei ole mitään käyttökohdetta vielä mielessä, mutta ostin kun kerran suht edullisena vastaan tuli. Joskus tuollaista kaivannut ja onpahan nyt valmiina, kun seuraavan kerran juhlavampaa kukkaroa mieli tekisi tehdä.

Muut joulujutut

Hurahdin messujen miniatyyritarjonnan inspiroimana ajatukseen jouluasetelmasta, jossa olisi kaikkea pientä ja söpöä. Sillä ajatuksella ostin keraamiset laamat, puisen pikkureen ja pussissa olevan ihanuuden (ks. alta).

Nahkatortun tein ilmaisessa työpajassa. Aina on kiva päästä katselun ja kävelyn seassa kokeilemaan käsin jotain edes ihan pientä.

Alpakka!

Jo viime jouluna se orasti, rakkaus laamoihin, alpakoihin ja kaikkeen vähäkään niitä muistuttavaan. Kun näin nämä Ruukin kehräämön pienet pöytäkoristeet, olin myyty. Kuinka erilaisia ilmeitä kavereilla olikaan! Oli vaikea valita mikä puhutteli minua eniten. Eihän tuolla mitään tee, mutta onhan se pirun suloinen koriste! Ja kaiken lisäksi oikeasta alpakan karvasta. Alpakasta, joka saa elää ulkona vapaasti. Ruukin kehräämö on muuten Suomen eka ja vielä ainoa alpakanvillaan erikoistunut pienkehräämö. Aika hienoa se.

Kiitos Tampere, olen inspiroitunut! Ensi vuonna uudestaan! (Lue myös 2017 messujen postaus tästä.)

Kävitkö myös messuilla? Mikä fiilis sinulla jäi messuista?

Kätevä & tekevä.

Viime viikonloppuna kävin ekaa kertaa Lahden Kätevä & Tekevä -kädentaitomessuilla.

Olin messuilla työn puolesta (mutta ei siitä sen enempää, koska pidetään pieni kiila työn ja blogin välissä) ja oli kiva nähdä messut kahdesta näkökulmasta, esittelijänä ja kävijänä.

Yleistunnelmaltaan messut olivat kivat. Ehkä vähän pienet, odotin suurempia. Pienesti mietin mikä oli messujen kohdeyleisö: käsillätekijät vai kuluttajat? Oliko tarkoitus myydä materiaaleja, tarvikkeita ja ideoita tekijöille vai tekijöiden valmiita töitä kuluttajille? Moni kävijäkin sitä ihmetteli, missä ovat materiaalit? Aika suppeasti oli käsityömateriaaleja tarjolla. Pöytä siellä, pöytä tuolla. Kyllä niitä oli, mutta valikoimaa ei silti ollut kovinkaan runsaasti. Valmiita tuotteita oli toki myös, mutta turhan paljon joukosta löytyi myös esimerkiksi erilaisia rasvamyyjiä, jotka eivät liity mitenkään kädentaitoihin. Se on aina harmi, että teemaan liittymättömät firmat vievät paikkoja sellaisilta, jotka kolahtaisivat paremmin kohdeyleisöön.

Tykkäsin, että käytävät olivat väljät ja visuaalisuuteen oli panostettu messujen ilmeestä lähtien. Erityistä plussaa annan lavasta, pienistä showcase-näyttelyistä ja runsaasta ohjelmasta.

Tuo mekon helma on kyllä upea! Hiukan karmiva, mutta todella upea! 

Täysin pompomtupsuista tehty takki! Kuinka ihanan erilaista ja luovaa. Tällaiset inspiroivat paljon.

Messuilta löytyi myös piste, jossa sai tehdä teekuppineulatyynyn itse ja ihan ilmaiseksi. Siellä oli valtava määrä lautasia, kuppeja ja kaikenlaisia koristelumateriaaleja. Hienoa, että kävijöille tarjottiin jotain käsillä tehtävää, jonka sai viedä kotiin mukanaan ilman osallistumismaksua. Yleensä aina pienissäkin workshopeissa on joku materiaalimaksu, joten täysin ilmainen piste oli ihanan virkistävää.

Pisteen luullakseni järjesti Lahden Työn Paikka Oy.

Minäkin tein oman teekuppityynyni! Ennen pisteen purkamista oli sen verran hiljaista, että ehti hyvin käydä askartelemassa. Aioin jotain haaleaa ja hillittyä, mutta sittenhän se taas lähti ihan johonkin muuhun sulkineen ja helmineen. Olisipa vain ollut aikaa ja tarvikkeita ommella kangas kunnon pyöreäksi palloksi. Suoraan liimaaminen kuppiin sai melkoiset rypyt aikaan vaikka kuinka nätisti yritti asetella. Mutta olipahan kyllä hyvää kuumaliimaa - en ole tainnut koskaan käyttää yhtä kuumaa ja pitävää kuumaliimaa! Olin ihan, että vau, tällaistako sen pitäisi olla?

Pienien taukojen aikana sitä ehti myös kierrellä lompakon kanssa. Nukkekotimessujen puolelta ostin maailman pienimmät "fiskarssit"! Tekijä sanoi, että oli iso työ löytää oikeanvärinen oranssi kynsilakka, jolla maalata sakset.

Aion tehdä minisaksista nappikorvakorut. (Ja pienestä joulupallosta kaulakorun.) Mutta sitten vasta, kun olen varma että pystyn liimaamaan mitään noin pientä tarkasti paikoilleen. Sain työreissun tuliaisina päälle kunnon flunssaruttotaudin. Tässä on nyt kaksi päivää jo oltu peiton alla yskimässä, tärisemässä ja tuskailemassa..

Ja ostinhan jotain kädentekijän kierrätystuotteitakin. Ihastuin näihin Minkan heijastimiin. En osannut mitenkään päättää kissan ja pupun väliltä, joten otin kummatkin. Pupu on nahkaa ja kissa pleksiä. Niin ihania!

Kukkarönnyörit eivät jääneet myöskään kiinni, kun yritin ohittaa RAE Factoryn pisteen. Tein uukkarin ja ostin saman tien nämä laiskiaiset! Niin monta kertaa Instagramissa ihastellut näitä ja nyt ostin ne omaksi!

Kävitkö sinä Kätevä & Tekevä -messuilla? Mitä tykkäsit?

Seuraavaksi sitten edessä Tampereen messut, kässäilijän vuoden kohokohta! Sinne menen myös töihin, mutta onneksi silti vain kävijäksi eikä esittelijäksi. Se on aika rankkaa duunia, etenkin puolikuntoisena. Nyt kone kiinni ja yskänlääkkeen ja nessupaketin kanssa takaisin petiin lepäämään.

Oulun Kädentaitomessut 2018.

Viikko sitten Oulussa messuiltiin.

Yleensä vähän kartan tällaisia (turhia) messujen anti -esittelyitä (etenkin näin viikko jälkikäteen). Mutta teen nyt poikkeuksen, sillä kulunut viikko on ollut kiireinen ja en ole ehtinyt aiemmin esitellä muutamia kivoja löytöjä (tai saati kässäilemään mitään uutta postattavaa).

"Haluaisin ostaa jotain jouluksi."

Pörrökuusi oli ostettava. Niitä oli usemmassakin pisteessä myynnissä ja näin vastaavia pikkusia kuusia myös jo ihan Prismassakin myytävän. Mutta messuilta sain silti kivemman ja tiheämmän kuusen. Löysin myös kivan pussin kankaisia handmade-merkkejä. Voi sitten kaikkina tulevina jouluina ja epäjouluina lätkiä merkkejä itse tehtyihin lahjoihin.

"Ostan vain jotain tarpeellista."

Täydennystä korvakorukoukkuhin. Superohuet uudet siveltimet tarvitsin. Ja pari uutta kapeakärkistä tussia. Myös tuollaiset kirjontasakset (tai mikä noiden nyt nimi oikeasti on) on pitänyt pitkään ostaa. Nyt tartuin, kun kohdalle sattui. Pääsee leikkaamaan pikkutöistä kaikki langanpäät tarkasti pois.

Vähän tusseja testailinkin. Ihanan kapeat kärjet! Toisessa on 1 mm ja toisessa 0,05 mm!

Ihastuin ruusukullan värisiin korviskoukkuihin. Ihanan sävyiset! Mutta koukkujen kanssa sattui pieni aivopieru. Ei paljoa pelkillä koukuilla tehdä, kyllä usein korviksiin tarvitsee vähintään niitä välirenkaita. Ja eihän nyt kultaa tai hopeaa kehtaa yhdistää ruusukultaan. Olisi pitänyt heti ostaa samassa sävyssä muita osia.. nyt koukut menivät lokerikkoon odottemaan, että saan myös muita osia ruusukultana. Pitänee muistaa katsoa niitä muilta messuilta, ainakin marraskuussa Tampereen kässämessuilta.

(Psst! Tuo kätevä lokerikko on Tigerista. Ihan superhyvä lajittelemaan kaikkia pieniä osia.)

"Jos vähän kankaita katselisi."

Ei se nyt ihan katseluksi jäänyt. 

Ostin samaa kuosia myös keittiöpyyhkeen. Se olikin sitten ainut valmis tuote minkä messuilta ostin. 

Ja lopuksi jotain ihan uutta!

En ole ennen nähnyt myytävän heijastinmaalia (vai heijastavaa maalia?). Oletteko te? Ostin heti kaksi pikkupurkkia. Toinen on kankaille ja toinen koville materiaaleille. En ole vielä ehtinyt kokeilemaan maaleja kuinka oikeasti mitään heijastaisivat, mutta odotukset on kovat. Näihin palaan varmasti vielä!

Messujen antia.

Tampereen kädentaitomessut! Ne tuli ja meni. Olin messuilla työreissulla tutustumassa ja tapaamassa uusia ja vanhoja yhteistyökumppaneita, en siis bloggaajana eikä siten ollut aikomus blogata aiheesta lainkaan, mutta ehkä nyt kuitenkin vähän pienesti? Ihan vaikka näin ostoksien näkökulmasta. Tuli tehtyä uusia kivoja hankintoja!

Ompeluun ostin Ikasyrin Desert Skull -joustocollegea (koska sen jätin Oulun kässämessuilla ostamatta ja se jäi kaivelemaan), Verson Puoti imi myös mukaansa ja ihastuin Pupujemma-digitrikoopalaseen.

Pia Westerholmin printit olivat uusi tuttavuus. Vähän myös yllätyin, kun valitsin silityskuvia ja valmiiksi painetun tilkkupalan mukaani. Olen tehnyt silityskuvia viimeksi varmaan alakouluikäisenä!

Kun halvalla sai, hankin myös koukkuamispuikot kahdessa koossa ja Kehrän valkoista heijastinlankaa. Näitä tässä viikonloppuna jo vähän testailin, mutten saanut mitään järkevää aikaan.

Mihin muualle voi heijastinlankaa käyttää kuin tyyliin pipoon, huivin ja säärystimiin? Pipoksi minulle turhan paksua lankaa, huivia en tarvitse ja säärystimiin valkoinen on väärä valinta. Äh, ois sittenkin pitänyt ottaa se musta lanka. Olisi voinut tehdä vaikka koiralle jonkin neuleen.

Askartelutarvikkeista sain vaihdoin hankittua "vuoden hittiuutuksia" eli korkkikangasta ja vegaaninahkaa ts. nahkapaperia (saa myös Ullakalta niiden verkkokaupasta), Paapolta palloketjuja (koska ruusukultaa ja mustaa tulee harvemmin vastaan!), Suomen paperipyyhkeeltä mustia Sharpie-tusseja (koska niitäkin tulee yksittäin harvoin vastaan).

Ja juuri kun tuli ääneen ihmeteltyä miten kummassa lasihimmelit ne vielä myös näkyy messuilla vuodesta toiseen, ostin parit pussisetit itselle - kun poiskantohintaan sai! Ehkä se on testattava tämäkin hitti?

Nukkekotimessujen osastolta löytyi paljon pientä ihmeteltävää. Miniatyyrit viehättävät ja näin tosi monessa pikkuesineessä mainiota korumateriaalia. Pienet koot ja isot hinnat. Siksi kotiin toin vain tämän minikokoisen bambin. Se oli kokoonsa nähden kyllä aivan liian kallis, mutta se on vaan niin hirmuisen söpö! Aion laittaa sen ehkä jonkinlaiseen jouluiseen asetelmaan. Tai jouluna juhlakakun päälle koristeeksi.

Ja sitten katsotaan muutama hitti, mikä jäi siellä täällä messuilta mieleen:

Tonttuovet

Oli jos minkälaista tonttuovea tarvikepaketteineen. Yksinkertaista (kuten vasemmalla, en muista miltä osastolta) ja vähän suurempaa - kuten oikealla TuuliaDesignin osastolla. Se ei ole ovi, vaan kunnon tonttukoti! Siinä on valot ja kääntöpuolella parissa kerroksessa tasot. Oma pahvinen tonttuovi jäi vähän kauemmas (ks. kierrätetyn tonttuoven tutoriaali tästä)..

Tupsut

Oli se sitten langasta pompom tai tekokarvasta "turkistupsu", näkyi niitä paljon. Ja eikä siinä, onhan ne aika valloittavia. Itse lisäsin oman tupsun ommeltuun pipoon ihan vasta  (ks. ommellun tupsupipon helppo tutoriaali tästä). 

Heijastimet

Näissäkin oli niin monta muotoa ja tyyliä kuin oli myös tekijääkin. Itselle jäi erityisesti mieleen tämä Vuoden 2017 uutuustuotteen kilpailun yksi osallistuja - talutushihnaheijastin Tikkerperiltä. Kuinka yksinkertaisen nerokasta! Vähän vastaavanlainen oli joskus minullakin, mutta ei lainkaan noin toimiva. Tekemiäni heijastinjuttuja voi katsoa vaikka tästä heijastin-koosteestani.

Ja mitä muita pieniä ideoita jäi mieleen? 

Niitä on paljon, mutta mainittakoon vaikka 1) Paapolta helmin koristetut puukuuset (ihanan minimalistista!), 2) huopapalloista tehdyt lyhdyt (apua, kuka tunnistaa kenen pisteeltä?), 3) Ninnimoin hauska joulukalenteri-kortti (pitäiskö tehdä oma versio tussilla?) ja 4) jättilangasta neulottu viltti, joka olikin ripustettu suureksi seinävaatteeksi! Tämä somista taisi olla Suuri Käsityö -lehden osastolla. Aika kaunis vai mitä?

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä..! No ne vegaaninahat ja korkkikankaat! Ai, että inspiraation määrää! Näitä vähän himoittaisi jo leikellä, mutta taidan hillota rullat syrjään ja palata niihin vasta joskus ensi vuonna. Jottei tulisi silputtua mihinkään turhaan, vaan kunnolla miettisi mitä omaa näistä keksisi. Mahdollisuudet ovat kuitenkin aika hienot. Voi vaikka värjätä, mikä oli minulle uutta tietoa! Onko teistä joku käyttänyt jompaa kumpaa materiaalia? Any tips?

Kaikkiaan messut olivat mukava kokonaisuus. Perjantaina ei ollut hirveetä ruuhkaa ja lähes kaikki tuli kierrettyä läpi. Näytökset menivät ohitse, mutta oli kiva hypistellä ja tutustua tuotteisiin sekä kohdata uusia kädentekijöitä ja kuulla inspiraatioista sekä tarinoista tuotteiden takaa. Oli hauskaa huomata kuinka käsillä tekeminen yhdisti messukävijöitä. Kuulin kuinka toisilleen ventovieraat keskustelivat tuotteista ja ideoista kuin tutut konsanaan. Minultakin eräs nainen kysyi kassajonossa mitä aion koukkuamispuikoilla tehdä. Niin paljon kepeää ja lämminhenkistä jutustelua käsillä tekemisestä, ihanaa!

Kädentaitomessut olivat minulle ensimmäinen kerta, mutta ei taatusti viimeinen. Ensi vuonna pakko päästä uudelleen!

Oulun Kädentaitomessut 2017.

Viikonloppuna messuiltiin Oulussa. Oli yhdistetyt kässä- ja hyvinvointimessut. Siellä itsekin ensin työmeriitillä olin. Ja sitten, kun piti enää työn päälle käydä pari kojua varmistustsekkaamassa, väsy purki itsehillinnän. Ja lapasestahan se lähti. Vain yhdet korvikset piti ostaa, jos vastaan tulee kivat. (Ja nehän tuli Kuusipohjalta.) Mutta sitten piti vähän sortua myös tarroihin, kankaisiin ja korutarvikkeisiin.

Muut korujutut olivat lähinnä perusosien täydennystä, paitsi nämä. Isoja kantillisia hexagon-puuhelmiä Somaosasta. Tiesin heti, että kolme kivointa väriä on valittava isoon ja yksinkertaiseen kaulakoruun! Pistin paksuun kiiltäväpintaiseen nyöriin ja yhdistin päät perussolmulla, jolla kaulanauhaa saa suuremmaksi ja pienemmäksi.

Kiva, että laitoin helmet heti käyttötarkoitukseensa. Sen sijaan, epäilen etten näitä Paapiin ja Verson puodin kankaita uskalla ihan heti leikata.. Eka kerta, kun hassasin vähän parempiin joustocollegeihin! Saa nähdä kauanko hilloan niitä. Pitää tarkoin miettiä mitä noista ompelisi! Etenkin, kun kangasta on rajallisesti. Ei ole varaa leikata vinoon ja vierestä.

Testasin myös heti Kuretaken Wink of Stella shimmer - sivellintussin. Sillä saa sellaista tosi nättiä kimallelaveerausta tussauksen tai vaikka vesivärin päälle. Tai pitäisi saada. Nyt jäi kuutomon peura ilman kimalletta, koskta taisin sitten ostaa viallisen tussin. Ei tule hileen hilettä vaikka kuinka pumppaisi, vain levähti väliin mitään siveltimestä pois tullen. Kellään kokemusta, onko mitään vippaskonstia tussille? Jos tuo ei ala pelittämään pitää varmaan ottaa myyjään yhteyttä, jotta saisin vaihdettua tuotteen kuittia vastaan..

Muita messuilla kävijöitä? Mitä piditte?