Ruskea unelma ja kultaiset lahjat.

Tyypillisesti kahta päivää ennen juhlapäivää, tuli ei-oo-mitään-päälle-pantavaa-tuska. Sen perään iski pakko-tehdä-jotain-uutta-inspiraatio. Tuhersin paperille simppelin vesiputouspääntiellisen mekon ja marssin kangaskauppaan. "En ainakaan valitse mitään liukasta ja ohutta kangasta. Enkä ruskeaa!" ajattelin. Ja kappas miten taas kävikään? Ihastuin ruskeaan kirjailtuun luikerokankaaseen!

Vaikka valikoitu kangasmateriaali kirotutti useampaan otteeseen, ompelu oli silti ihanaa. Tein pitkästä aikaa jotain itse ihan alusta asti. Vähän levenevä helma suureni täyskellohelmaan ja yläosan vesiputouspääntien taiteilin alusmekon avulla. Vuorikankaan jätinkin kokonaan pois, koska mekon alla voi hyvin pitää juurikin alusmekkoa/bodya ja tyllihametta - ajavat täysin saman asian.

Ja tällainen mekosta tuli. Olen itse ihan tyytyväinen lopputulokseen (vaikka etumus kaipaisi vielä vähän fiksausta), mekko oli ihanan kevyt ja viileä päällä. Tyllihame korosti tanssahtelufiilistä. Juhlapaikan miljöö oli niin mahtava, että teki mieli istahtaa jokaiselle sohvalle "ota musta kuva tässä...ja tässä ja.."

Harmi vain etten omistanut mekkoon malliltaan sopivaa neuletakkia. Ainut ei-niin-arkinen-neuletakkini toi ulkomuotoon muutamia lisäkiloja mukanaan (seliseli..). Olisinpa tajunnut käyttää hartiahuivia!

Ja vielä sykerökampaukseni sekä yksityiskohta selästä. Mekossa ei ole lainkaan vetoketjua, vaan sen sijaan takana on pieni halkio ja kankaalla päällystetty nappi avittamassa pukemista.

Koruina olivat uudet niittinappikorvakorut sekä sulkakaulakoru. Näistä tulee myöhemmin tutoriaalit.

Ja sitten juhlamekosta häälahjan esittelyyn. Tietysti sekin jotain itsetehtyä.

Lahjana annettiin koriste/sisustuslautanen posliinitussilla ja kultamaalilla ehostettuna.

Lautasten välissä on kaksi lasikuutiota (epoksiliimalla). Tein mukaan myös kolme sisustuskiveä teksteillä usko, toivo ja rakkaus. Ja jottei yläkerta näyttänyt ihan tyhjältä, pistin mukaan kynttilöitä.

MR ja MRS-kortti: "may your life be filled with love, magic and happiness". Taakse runoniekkailin "Onnen sormus ihanainen, rakkauden tunne ihmisen. Lämmin loiste kasvojen, sydän on löytänyt sydämen".

Varsinaisen lahjan lisänä oli kortin jatke, joka paisui omaksi lahjakseen. Askartelu lähti vähän taas lapasesta. Esittelen lahjan samoin, miten esittelin sen hääparille: kun minulle läheinen aviopari saavutti 40-vuotishääpäivänsä, he tappelivat siitä minkä kiven hääpäivä heille tulee, vaimo väitti rubiinia ja mies jotain muuta. Ajattelin, että onpas maailman turhin asia tapella avioliitossa, joten tein vihkosen, jossa jokaisella sivulla on erikseen hääpäivien eri elementit niin eipä ainakaan niistä tarvitse tapella!

Kuva valmistusvaiheesta. Jokaiselle arkille ompelin (jep, näytti paremmalta kuin liimaus) pahvin palasen, johon kiinnitin elementin ja liimasin päivämäärän, vuoden sekä hääpäivän nimen.

Tässä joitakin valmiita sivuja ja luettelo elementeistä (klikkaa kuva vähän isommaksi):

1.hääpäivä: paperi (pala rypistettyä paperia)

2.hääpäivä: pumpuli (tukko pumpulia)

3.hääpäivä: nahka (leikattu sydän vaaleasta nahasta)

4.hääpäivä: kukka (muovikukka)

5.hääpäivä: puu (veistettyjä puutikkuja)

6.hääpäivä: sokeri (hienoa sokeria pussissa)

7.hääpäivä: villa (pala villapaidasta)

8.hääpäivä: kumi (pala pyyhekumista)

9.hääpäivä: pellava (pala kankaasta)

10.hääpäivä: tina (uuden vuoden tina)

11.hääpäivä: teräs (metallinen rinkula)

12.hääpäivä: silkki (pala satiinia)

13.hääpäivä: pitsi (pala pitsiä)

14.hääpäivä: norsunluu (kuva norsusta ja teksti "uhanalainen, metsästys on kielletty")

15.hääpäivä: kristalli (muovinen "kristalli"helmi)

20.hääpäivä: posliini (pieni posliinilaatta)

25.hääpäivä: hopea (pätkä hopeaketjua)

30.hääpäivä: helmi (valkoinen muovihelmi)

35.hääpäivä: jade (vihreä kivi)

40.hääpäivä: rubiini (piirretty punainen "rubiini")

45.hääpäivä: safiiri (piirretty sininen "safiiri")

50.hääpäivä: kulta (pätkä kultaketjusta)

55.hääpäivä: smaragdi (piirretty vihreä "smaragdi")

60.hääpäivä: timantti (muovinen "timantti")

Jotkut elementit oliva aika haastellisia. Esimerkiksi tuo norsunluu tai jalokivet. Meinasin ensin uhrata ne Afrikan tähti-pelistä, mutta sitten päädyin piirtämään kopiot niistä.

Helmihääpäivä jäi yhdeksi ehdottomaksi suosikkisivukseni. Simppelillä tavalla hyvin kaunis.

Ja vinkki niille, jotka samankaltaista vihkosta joskus kokoaa: pistä arkkien väliin paksua kaksipuolista teippiä ja kun kaikki sivut kansia myöten ovat päällekkäin, päällystä sivujen pääty esimerkiksi tukevalla kankaalla ja kuumaliimalla. Itse koristelin päällystyksen reunan vielä kultaisella nauhalla.

Hääpäivä-vihko kiersi häissä pöydästä toiseen ja morsian jopa erikseen kanteli sitä vieraalta vieraalle. Eräs sanoi, että minun pitäisi lanseerata tuo häämessuille designtuotteeksi! Hämmennyin ja punastuin moisista kehuista! En uskonut, että vihko oli niin mieluisa ja että se olisi tuonin niin paljon iloa myös vieraille. Monet katsoivat oman hääpäiväelementtinsä tai vitsailivat loputtomasti sulhaselle "No niin tässä sulle muistiraamattu, et ainakaan nyt unohda hääpäivää!".

1.6.2072 - hääparin 60-vuotishääpäivä. Vuosi 2072 tuntuu aika hurjalta!

Loppiainen yhtä juhlaa.

Vaikka ei vielä ole edes sunnuntai, voin sanoa, että viikonloppu on ollut ihana: rakkautta, tunteita, kukkia, kakkua ja kuohuviiniä. Ihania, rakkaita ihmisiä, naurua ja paljon onnen sekä ilon kyyneleitä.

Eilen oli häät, niin kauniit häät, että voin kerrankin väittää, etteivät kuvat kerro kaikkea puolestaan.

Morsian oli kaunis ja sulhanen oli komea. Kirkko oli mieletön ja juhlat kartanossa niin mahtavat!

Toivon koko sydämestäni onnea tuoreelle hääparille, hymyilen, kun vain ajattelenkin heitä.

Koska toimin jonkinlaisena vara-apulaiskuvaajana häissä, napsin samalla kuvia myös kartanon sisustuksesta. Joka paikassa oli upeita ajan henkeen ja huonen teemaan istuvia yksityiskohtia!

Painan kintaalla sanontaa "Tahdon punaisen tuvan ja perunamaan!" Mä haluun 1700-luvun kartanon!

Tasseleita, kultaa, kukkatapetteja ja krumeluureja. Samalla pilkahdus myös minusta ja avomiehestäni.

 Peek-a-poo myös juhlamekostani ja häälahjoista, joihin palaan vielä omalla postauksella sillä...

...ennen kuin pystyn luomaan diy-postauksen, on sulateltava ensin kakkupötsiä. Eiliset häät eivät riittäneet juhlaksi yhdelle viikonlopulle, vaan tänään oli vielä "Super-isin" 40-vuotisjuhlat!

Kaksi vuotta!

Arvatkaapas kuka täytti tänään täydet kaksi vuotta! Madam B.C. saavutti taaperoiän! Muistan vielä, kuinka jännitti julkaista ensimmäinen postaus. "Huomaako kukaan? Saanko koskaan lukijoita? Mitä jos kukaan ei tykkää? Entä jos en vaan osaa?" Mietin näitä kysymyksiä ajottain edelleen, vaikka jokainen uusi lukija hymyilyttää aina ja vahvistaa kutkuttavan ajatuksen, että kyllä ainakin jotkut pitävät! Suuri kiitos ja kumarrus siis kaikille mukana oleville, ilman teitä Madam B.C. ei olisi mitään.

Tämän suuren pian kansallisen juhlapäivän kunniaksi tein sisustuskiviä..eli päällystin pitseillä....kiviä.

Ja tämmöstömmöttis kivierä tuli. Kolmea erilaista pitsiä ja yhdessä kivessä hopeaa hilekohoväriä.

Olen aina ajatellut, että kaikki sisustuskivet ja koristepallot ovat täyttä potaskaa, koska ne ovat turhia, eikä niillä voi tehdä mitään. Noh, sorruin vastarintaan ajatuksestani ja totesin, että sama se turhuudelle, jos ne tuo silmäniloa. Sen kun pistää mihin vain tarjottimen reunalle, kynttilän viereen tai kirjapinon päälle niin onhan se kiva kiviä tiirailla. Jollain oudon mielekkäällä tapaa todella rauhoittavaa.

Tsekkasin mielenkiinnolla tynkäisen blogihistorian viisi katsotuinta blogipostausta ja ne ovat seuraavat:

1. Joulukalenterin lahjapostaus: Kymmenen lahjaa. 

2. Kenkäteemaviikolla: Pimp my shoes: play with paint!

3. Ensimmäinen arvonta    4. Tutoriaali: Minihuppari minikoiralle

5. Siivoo vaatekaappis-teemaviikon ensimmäinen osa

Kun rakas ystäväni migreeni jyskyttää takaraivossa (liiasta kivien tuijottelusta?), niin blogisynttäreitä juhlistetaan vasta viikonloppuna. Tilastollinen johtopäätös vinkkaa, että on aika järjestää Madam B.C:n toinen arvonta (tai skaba!). Jokainen lukija ja satunnainen kävijä on kutsuttu blogisynttäreille, tervetuloa kuokkimaan, tiedossa on juhlaa juhlan päälle!

Aikuisten värityskirja.

Posti toi viimein perille sen ainoan avomiehelleni annetun joululahjatoiveen. Onneksi tiesin ennen joulua, ettei kirja enää ehdi aatoksi, muuten olisin karvaasti pettynyt, sillä odotus on ollut suunnaton. Ja nyt vihdoin My Wonderful World of Fashion (Nina Chakrabarti) on tullut kotiin!

"Belongs to Madam B.C, age: 24" - juuri sopivan ikäisen hommaa!

Kirja oli luultua isokokoisempi. Luulin opusta enemmän vihkomaiseksi, mutta tuohan on oikea jättiläinen painoltaan kuin myös paksuudeltaan. Yli 250 sivua täyttä ihanuutta!

Näytän muutamia kuvia ensivaikutelmaltaan kivoimmista sivuista. Väritystehtäviä, täydentämissivuja, historian havinaa, huumoria, printti-inspiraatioita, luovuuden kehittämistä, jopa pieniä tutoriaaleja..

Tämän kirjan ansiosta ei enää tylsää hetkeä tule! Taidan himoita kirjan toista osaa itselleni.

Kiinnostuitko? Katso lisää: ninachakrabarti.com

Tervetuloa 2012!

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2012! Eilen paukkui ja räjähteli hyvässä seurassa.

Paukkujakin piti yrittää kuvata, vaikka se oli tiedetysti vaikeaa. Aina ajoitus/tähtäys oli päin prinkkalaa.

Eilen oli kyllä mukavaa ja rentoa, hyvillä mielin voidaan sanoa heitheit vuodelle 2011 ja katsoa uusin silmin uutta vuotta ja sen mukana tuomia haasteita. Jännittävä, erilainen vuosi tiedossa!

Joululahjakaramellit mahaan, joulupallot tyhjään munakennoon.

Olin tomera tyttö ja pistin jo joulunkin pakettiin ja piiloon odottamaan vuoden loppua. En ikinä jaksa pitää jouluhärpäkkeitä pitkään, ne alkavat aina pian joulun jälkeen ahdistamaan ja ärsyttämään..

Edellisen postauksen lopussa totesin, etten listaa to-do-juttuja blogiin. Mutta vannon, kiven ja kannon kautta lupaan, että jatkossa nähdään paljon enemmän tutoriaaleja - muustakin aihepiiristä kuin korut. Olen saanut palautetta, että painopistettä voisi laajentaa isompiinkin töihin. Mielessä jo monta projektia, joita tahdon toteuttaa! Innolla uuteen vuoteen siis!