Paloja ja pelejä.

Ostin Gina Tricotin alemyynnistä mm. tämän rannekorun. Täytyy sanoa, etten ikinä käyttäisi tuota tuollaisenaan. Hyvin raskas metallipalojen yhteenkyhätty kasa. En halua pitää sellaisia koruja, jotka  kilisevät ja kalisevat jokaisen pienenkin liikkeen myötä enemmän mitä laki sallii. (Toivottavasti nyt kenelläkään lukijalla ei ole juuri samaista korua - varsinkaan lempikoruna..)

Eikä se nyt kovin kauniskaan ole, mutta jos tarkemmin katselee, niin joukossa on hyvin paljon nättejä pikku osia.

Päätinkin sitten purkaa koko komeuden palasiin. Aika paljon potentiaalisia paloja!

Purin lopuksi vielä nuo ketjuosatkin. Kuvassa näkyvä kello-osa osui jo kaupassa silmääni.

Kirpputorisaalista: musta neuletakki 2e, punainen tpaita 0,20e.

Luonnollisesti sitten myös ensimmäisenä otin kello-osan käyttöön ja ripustin sen pitkään kaulaketjuun.

Korukuvauksen pysäytti pieni punainen kumiankka. Rakas ystävämme vesilintu saapui joukkoomme, kun Cora päätti, että kamera hiiteen ja nyt leikitään!

Ankka hollille ja pienen etäisyyden päähän istumaan ja toljottomaan psykoottisesti. Tuota se meiän Cora tekee - hyvin paljon. Kerran erehtyy sen ankan sille heittämään, niin sitä sitten saa jatkaa kopittelua ihan koko illan. Graah. 

Sitä saa mitä tilaa, tiesinhän minä, että kääpiöpinserit ovat aktiivisia leikkijöitä, yksiä lelurakkaimpia koirarotuja.

Kukaan ei sitten huomaa taustalla uhkaavaa kaaosta - olisi vissiin aika jälleen siivota?

Iltaisin on hyvä testata koiran kärsivällisyyttä. Väliin saattaa piski haukkua ja komentaa, välillä pilkkii ja laittaa makuulle tuijottamaan ankkaa..joskus se sitten jopa toteaa, että parempi on jo luovuttaa.

Leikkierä voitettu Madam B.C. - Cora 1-0. Hah, kerran näinkin.

Toivottavasti pääsisin viikonloppuna leikkimään ompelukoneella. On jo ikävä. Vieroitusoireet iskevät.

EDIT// valitettavasti kuvat ovat ilmeisesti melkoista pikselikaaosta. En tiedä miksi, toisella koneella kaikki on ok, toisella taas ei. Yritän korjata mössöilyt, jahka saan viisaampaa apua asiaan.