perjantai 21. marraskuuta 2014

Maalauspaja.

Olin tänään ja eilen maalaustyöpajassa. Jännitti osallistua, mutta voihan pojat kuinka paljon työpajassa käyminen lopulta antoi energiaa ja inspiraatiota. Tulin kotiin intoa puhkuen! Joskus yhdessä tekeminen (=maalaaminen) on vain parempaa!
Lämmittelyn (=harjoitustöiden) jälkeen tein ensimmäisen taulun. Mietin jo tätä eilen illalla valmiiksi. Tiesin täsmälleen millaisen tahdon tehdä ja tällainen siitä sitten tuli: väriblokkimaalausta eräänlaisena maisemana.
Jatkoin blokkeja myös reunojen yli niin canvaksen voi suoraan ripustaa seinälle ilman sen kehystämistä.
Sitten tartuin asetta suurempaan taulupohjaan ja tein maalasin vähän erilaisella tyylillä...
Rajasin alueet teipeillä ja sudin alueet värikerroksittain. Idean sain täältä: the embellished nest: Diy wall art (ks. hyvä tutoriaali tekniikkaan. Alkuperäisessä tosin ennen akryylimaalia suihkitaan spraymaalilla ihanaa kultaista väriä pohjalle.)
Teippien irroittaminen oli kyllä jännittävää! Kun teippailin pohjaa, muut työpajalaiset seurasivat ja ihmettelivät hiljaa, että mitäs toi nyt muka tekee. Varmaan ajattelivat, että siinä meni hyvä maalauspohja piloille. Mutta avot, kun poistin teipit! Vieruskaverikin sanoi, että OHO! Siitä tulikin aika siisti! Niin tuli minunkin mielestäni. Paitsi teippireunat eivät saa kyllä läheltä katsottuna siistin leimaa päälleen. Vaikka kuinka tarkkaan teippasin, maali vuoti! Voisi vielä käydä reunat läpi ihan ajan kanssa niin niistä tulisi oikein terävät ja tarkat.
Sellaiset taulut. Mielessä oli mukamas valmis konsepti mihin nämä sijoitan, mutta nyt olen kuljettanut niitä asunnossamme eestaas. En osaa päättää, laittaisiko eri huoneisiin vai pitäisikö pitää ne kuitenkin yhdessä. Värit sopii omalla tavallaan makeasti toisiinsa. Pitää vielä makustella, kyllä ne varmasti paikkansa seiniltä löytävät.

8 kommenttia:

  1. Upeat taulut sait pajassa aikaan! Mä olen nuorena maalannut jonkin verran akryyliväreillä, mutta maalaus, piirtäminen ja pianon soittaminen loppuivat, kun sain ikävän rannevamman 15-vuotiaana. Nyt ranne on ollut hieman parempi joitain vuosia, joten lähdin tänä syksynä työväenopiston kurssille akvarellimaalausta opettelemaan. Siellä olen nyt istunut torstai-iltaisin kolme tuntia kerrallaan maalailemassa, ja täytyy sanoa, että hankalaa on, varsinkin kun olen aiemmin maalannut akryyleillä, joissa on aivan eri tekniikka. Mutta kun keskittyy kovasti uuteen asiaan, niin unohtuu kaikki arkimurheet :) Tuota teippijuttua olen käyttänyt (hieman vähemmän luovasti tosin) akvarellimaalauksessa, täytyy ehdottomasti kokeilla myös akryylien kanssa jos vielä joskus kaivan ne esille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuuli :) akvarellit ovatkin kyllä haastavia! Toivottavasti rannevamma ei pahene, vaan pysyy hyvänä niin voit sinäkin harrastaa maalausta. Se on kyllä parhautta, sitä menee maalatessa ihan omaan murheettomaan maailmaan :)

      Poista
  2. Wau! makeet taulut. Tarviiko teippireunojen olla terävät, kun näinkin vaikutelma on mahtava?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Sisäinen perfektionistini sanoo, että pitää olla terävät :D

      Poista
  3. Hieno homma! Maalaminen on tosi kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, maalaaminen on kyllä ihana harrastus :)

      Poista
  4. Wonderful colours!

    http://beautyfollower.blogspot.gr

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.