keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Jakkaran päällystys virkaten.

Arvaatkaas mitä sitä nyt tehtiin? Tunteroisia lattialla virkaten ja tuloksena oli pieni "huonekalun neulegraffiti".
Katsotaas ensin kuitenkin lähtötilanne. Kohteena oli tuommoinen lasten pikkuinen jakkara. Se on ollut lapsuudesta asti käytössä..Se on ollut istuin, yöpöydän korvike, jalkapalli, huonekasvin taso.. Kestävä kaveri, vieläkin voi luottaa, koska se kantaa jopa minut näin aikuisena. Erittäin hyvä apujakkara, kun tarvitsee lisäpituutta yltääkseen korkealle.
Ja tässä työ vielä vaiheessa. Pakko mainita, että tässä kohdin mies tuli kotiin ja parahti "Eih, mitä ihmettä sää nyt teet?!"
Mutta mieskin myönsi, lopputulos on aika sympaattinen. Valitsin paksuhkoja lankoja ja virkkaamisen pylväillä, jotta jäljestä tulee rouhean pitsimäinen. Reiät ovat hyväksi, tavoitteena ei ollut piilottaa puupintaa kokonaan. On kiva, että se pilkehtii päällyksen läpi. Ensin meinasin tehdä jakkarasta kokonaan mustan, mutta laitoinpa mukaan vähän "väriä". Ja ekaa kertaa kokeilin virkkata spiraali-kuvion!
Jahas, kukas se siihen tuli napottamaan? Voitteko uskoa, että tuo pikkukaveri täytti eilen jo kahdeksan vuotta?! Apua, en kestä kuinka nopeaa nämä meidän yhteiset vuodet vierivät!
Yritä siinä sitten kuvata, kun toinen tuijottaa maanisesti. (Ruoka-aika, kyllä tietää milloin pitäisi saada natusia kuppiin.)
Lisättäköön vielä loppuun, että jakkaran päällystäminen ideana kumpusi Hupsistarallaa-blogista. Katsokaa tämä sohvapöytä (klik), jonka jalkojen peittona aivan upeat kirjoneulotut "joulusukat"! Omat neulomistaidot on ihan taantumuksilliset tuohon verrattuna, joten päädyin suosiolla virkkuukoukkuun. Neulomisella ei olisi vielä edes yhtä jalkaa päällystettynä!

8 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.