torstai 13. syyskuuta 2018

DIY: Painopeitto.

Se on valmis! Painopeitto siis! Olen innoissani!

Taustan takana piilee inspiraatio vuoden takaa. Viime syksyä se taisi olla, kun törmäsin useassa paikassa itse tehtäviin painopeittokeskusteluihin. Ken oli kukakin ostanut, tehnyt ja kehunut. Päätin myös kokeilla! Ja itse tehden tietenkin.

Painopeitto =  Kirjaimellisesti painava peitto, joka rentouttaa lihakset. Se auttaa levottomiin jalkoihin ja nukahtamisongelmiin. Alkujaan taidettu keksiä autististen(?) lasten rauhoittumisen tueksi, mutta toimii myös aikuisilla kehon rentoutumiseen.
Vaikka inspiraatio jysähti kovaa, sain toteutettua idean valmiiksi vasta nyt! Kesti kauan, että menin kauppaan ja ostin säkit riisiä (siis peiton sisälle painoksi). Siitä se sitten valmistaminen lähti. Ajattelin, että nyt jos milloin hävikkiviikon innoittamana saatan painopeiton inspiraation toteutukseen!
Ja se miten tämä liittyy hävikkiviikkoon ja edellispostauksen tilkkuihin, se on tässä: riisipussit.

Kun moni muu painopeiton tekijä ompeli esimerkiksi suoraan lakanaan lokeroita riisille (tai jotkut käyttivät kai myös kuivia herneitä), minä tein homman vielä vaikeammaksi. Ajattelin, että jos painopeitolle tulee paljon käyttöä, on se saatava myös pesuun välillä. Kyllä riisit ja herneet kerää kosteutta ajan myötä ja sekös ajatuksena vähän ällöttää. Joten herne-eikun-riisipusseja siis. Niitä leikkelin, ompelin, täytin ja taas kiinni ompelin. Muut sivut meni koneella, mut täyttöaukot ompelin käsin. Täyttäminen onnistui hyvin suppilon ja mitan kanssa. Olihan pusseihin saatava sama määrä riisiä, jotta paino jakaantuu peitossa tasaisesti.

(Mietin myös, että jos peitto ei ole hyvä käyttää, ei mene kaikki työ ja riisit hukkaan. Tästähän voisi silloin hyvinkin lahjoittaa ommellut pussit lapsille hernepussileikkeihin.)
Käytin riisipusseihin kaikkia ällötystilkkuja, joita ei vain ole tullut käytettyä mihinkään muuhun. Sai ne huonoimmatkin palaset käyttöön - pussithan menevät piiloon, joten kuoseilla ei ollut väliä.

Tuo matto oli kyllä aika hyvä kaveri hahmottamaan kuinka suuren peiton riisipusseista saisi, jos ne laittaisi vierekkäin. Silti pussittamisen jälkeen alkoi se haastava osuus: miten koota pussit peitoksi? 
Muutaman kerran aivot nurjahti ympäri, mutta näin sen aivojumppasin:

Leikkasin vanhasta lakanasta neliön vuoren pohjaksi. Sitten siihen taskuja päälle. Taskut toteutin niin, että leikkasin laitoihin kapeat suikaleet ja keskelle leveämpiä suikaleita. Pitkät sivut ensin huoliteltuna, ompelin reunoistaan pohjaan, kukin suikale limittäin. Kokeilin vähän eri leveyksiä, kun en ollut varma paljon tarvitsisi laittaa limittäin. Tarkoitus oli saada pussi pysymään taskun sisällä, mutta ei kuitenkaan niin, että pussin laittaminen taskuun olisi hankalaa..

Sitten ompelin leveiden suikaleiden keskeltä ja sitten poikittain kaikkien suikaleiden lävitse. Tuloksena on avonaisia taskuja riveittäin. (Ja nyt vain mietin hahmottaakohan tätä sepustusta lainkaan?).
Taskujen täyttäminen oli hauskaa. Sen jälkeen jo hahmotti peiton kokonaisuutena. Lopuksi vielä vuori!
Ompelin vuorenkin taskuna. Ihan kuin olisi jättikokoista taskumallista tyynynpäällistä ommellut. Ensin ajattelin lisätä laitaan vetoketjun, mutta se olisi ollut vähän turhaa. Peittoa ei ihan kovin helposti heitellä ja jotta saumat kestävät, on peittoa käsiteltävä varovasti. Kun ei muljuttele, pysyy se sisuskin pusseineen hyvin paikallaan.

Painoa peitolle tuli noin viitisen kiloa. Kooltaan se on noin 70 x 70 cm - ei siis mikään iso. Ajatuksena olikin sylipeitto lähinnä jalkojen rentoutumiseen. Tuntuu, että joskus on vähän levoton olo ja keho käy kierroksilla niin silloin peitto voisi olla avuksi. Jotkut tekevät ihan isoja painopeittoja koko keholle, mutta en halunnut niin painavaa peittoa - jotkut kun sanovat, etteivät rentoutumisen jälkeen pääse omin avuin peiton alta pois! Se kuulostaa hurjalta. Tämä viiden kilon sylipeitto on hyvä, sen alle ei ainakaan jää jumiin.
Oli kyllä hyvä projekti, sai paljon tilkkuja pois ja kustannukset olivat alhaiset. Tänä syksynä stressi pysyy poissa, painopeitto painaa ja rentouttaa ne pois!

6 kommenttia:

  1. Tässä on kyllä ollut hommaa, huh! Mun oli vuosia sitten tarkoitus tehdää myös itselleni painopeitto - ostin herneetkin sitä varten. Enpä saanut aikaiseksi, mutta herneistä tuli jäätävät määrät keittoa päiväyksen lähestyessä :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä meni tuossa tovi :D mutta oli sen arvoista! Voi ei, siellä on kyllä sitten syöty tolkuttomasti herneitä :D

      Poista
  2. Vinkkinä nimenomaan painopeitto asiaan ei niinkään tilkkujen hävityksen, niin räsymatto tai jokin vanha shaali tai ryijy ajaa myös vähän samaa tarkoitusta, kunhan vaan löytyy sopivan painoinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin jotkut ovat myös virkanneet paksusta lakanakuteesta tuhdin ”maton” peitoksi :) monia on keinoja! :)

      Poista
  3. Ihan mielettömän hyvä idea! Olen miettinyt jo pitkään tämmöisen toteuttamista, mutta kyllä se on jo viimeistään nyt tehtävä, ainakin vähintään jonkinlainen tyyny !

    <3: http://www.rakkaudellahenna.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) No sitten eikun hommiin, älä mieti yhtä kauan mitä minä :D

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.