sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Koiralle portaat (DIY osa 2).

Nyt tulee astetta koirapitoisempi juttu! Tässä on Cora, pieni mummokoiramme. Kolmisen vuotta sitten sille jouduttiin tekemään sänkyyn (joo kyllä, meillä koira saa tulla myös sänkyyn) omat portaat avuksi terveydellisistä syistä. Portaita ei koskaan otettu pois, koska tuskin se siitä vetreytyy, kun ikää tulee lisää.

Ks. tästä ekojen portaiden DIY-postaus.
Tässä taannoin vaihdettiin sänky levempään malliin ja eipä kyllä ostaessa tajuttu kuinka monta muutakin juttua menee vaihtoon. Petari (vanhasta tuli jalkarahi, ks. postaus) ja sängynpääty jäivät liian kapeiksi. Helmalakanasta tuli käyttökelvoton. Aluslakanat ja päiväpeitto lähtivät myös luonnollisesti vaihtoon. Yöpöydät jäivät todella mataliksi ja jäävät harkintaan pitääkö nekin nyt sitten vaihtaa suurempiin.

Päiväpeiton jo ompelin suuremmaksi. Se on Eurokankaan leveää Linnan muurilla -tikkikangasta. Kavensin entistä sängyn leveyden mittaan, ostin kangasta lisää ja ompelin kumpaankin sivuun lisäkappaleet. Päätysauman tein hiukan kaarevaksi. Tykkään siitä, ettei nyt jalkopäähän jää päiväpeitosta sellaiset runsaat "siivekkeet".

Ja voi perhana, koiran portaat! Ne jäivät aivan liian matalaksi. Ei ehkä ihan hahmotettu, että entinen sänky oli kapea, mutta myös todella matala! Kun Cora jo kompuroi uuteen sänkyyn ensi kertaa hypätessään, tiesin heti, että tuossa ei hyvin käy, jos portaita ei koroteta.
Vasemmalla vanhat portaat, oikealla uudet. Kuvissa muutos ei ole kummoinen, mutta uudet ovat tuplasti korkeammat ja myös paljon leveämmät. En lähtenyt tekemään uusia portaita, vaan purin vanhat ja kasasin ne uusiksi.

Portaat ovat siis lähinnä pahvia ja teippiä. Kokosin pahvilaatikoita päällekäin ja sisäkkäin niin, että eivät anna painosta periksi. Pakkausteipillä kasaan ja pieni vanukerros askelmille. Liimaa en käyttänyt, ettei aiheuta koiralle mitään hajukammoja. Kun askelmat pysyivät kasassa, ompelin portaille uuden päällisen. Kangas on jotain vanhaa villakangasta, joka sattui olemaan kyllä aivan täydellinen sävyltään päiväpeiton kanssa!

Ks. ekojen portaiden työvaihekuva hahmottaaksesi portaat paremmin.
Portaat näyttävät kyllä massiivisilta massiivisen sängyn edessä. Mutta mitäpä sitä ei tekisi koiramummon puolesta. Ja tykkään silti uusista portaista, ne ovat paljon skarmpimman ja viimeistelymmän näköiset. Ihan kuin olisi oikeasti verhoiltu huonekalurakenteen päälle. Vai arvaisiko, että sisällä on ihan vaan pahvia? Onneksi koira on alle viisikiloinen kaveri, tuhdimmalle pitäisi olla vahvempi sisus.

Tässä vielä kuva edellisten portaiden ja uusien portaiden kanssa. Siinä se mummo (vielä tänä vuonna 12-vuotta!) askeltaa edelleen. Kuvasta myös ehkä hahmottaa uusien portaiden paljon suuremman koon.
Iltapuhteiksi tein vielä päiväpeiton leventämisoperaatiosta jääneestä palasta ison heittotyynyn. Heittotyynyksi sanon siksi, että se on oikein ihanasti sänkyyn heitettävä tyyny ja sen päälle on ihana heittäytyä. Ihana, iso ja muhkea tyyny! Iso sänkyhän tarvitsee isot tyynyt, eikö?
Tyynyn muhkeat tupsut tein Prymin tupsuntekolaitteella. Tein itse asiassa nyt vasta ekaa kertaa tupsuja tuollaisella oikealla kehikolla. Ei enää leikattavia pahvikiekkoja, tällähan valmistuu tupsut paljon helpommin! Näillähän tupsuttaisi joka paikan täyteen lankapalloja.

8 kommenttia:

  1. Tosi hienot portaan Cora sai. Tyynykin on suloinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tupsut tekee kyllä monesta asiasta hiukan suloisemman ;) <3

      Poista
  2. Siisti kokonaisuus. Ihana Cora! :)
    T:H.

    VastaaPoista
  3. Hienot portaat!
    Meillä on kans koirille semmoinen pikkujakkara. Mummo-kleini 11v sai välilevyn pullistuman kolme vuotta sitten ja ratkaisu piti keksiä, kun jenkkisänky on niin korkea ja kun se tuntui hyppivän saikkunsa jälkeen sinne edelleen vaikka väkisin niin helpotettiin sitä vähän. On parempi se kuin opettaa koira tulematta enää sänkyyn kun se on aina saanut kainalossa nukkua, eikä sitä itekää ilman osais olla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) voi kleini-parkaa <3 onneksi laitoitte hänelle jakkaran avuksi. Olen samaa mieltä, ei sitä vanhuskoiralta jotain tosi mieluista ja tuttua asiaa pois oteta, jos sen voi pitää jollain avulla :)

      Poista
  4. Hei, kiitos vinkistä! Kissan nivelrikko vaatii myös jotain porrasta ja tuo pahvista tehdy portaikko on aivan mahtava idea! Jopa minä uskon kykeneväni siihen vaikken harrasta ompelua tai nikkarointia. Ja upea päiväpeittokin sinulla on! Onpa hieno katsoa sinun aikaansannoksia ja oivalluksia, kiitos kun jaat niitä. Alkaa tulla itsellekin innostus alkaa tehdä itse ja etenkin kierrättämällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ole hyvä! :) Ihana kuulla, että innostus alkaa nousta! Itse voi tehdä niin paljon ilman ompelua ja nikkarointia. Rapsutuksia kissallesi!

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.